Texts

Return to review | Return to list

Siämäjärven kalazavodale – 55 vuottu. 2

history

July 14, 2025 in 16:21 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: KALAMÄGI VASTAH Vaiku tulin armiespäi, se jo jälles universitiettua, kerras kučuttih ruadoh. Nuožarveh vahnembannu kalankazvattajannu. Sil aigua direktorannu oli V’ačeslav Rudnitskii, nuori mies. Vie 1965 vuvvel allettu stroiku matkai täytty vägie. Joga kezän aigua strojimas oli äijy studentua, kai Moskovaspäi. Kaksikerroksine ezmäine kodi – 16 fatierua, oli jo valmis, dai “hoztsentru”. Vie pidi loppie “pitomniekku” Honganual – 33 lammikkuo 130 gektuaral (33 “prudua”). Ezmäi diivimmös, mikse kalankazvatuszavodal pandih nimi “S’amozerskii” kerdu kantoru on strojittu Nuožarven suvirannal. Konzu luvin projektan, sit vai ellendin, mittuine ideju yhtistäy Sevniorh:an, Gidroribprojektan tiedomiehii da Karelribproman, kudai löydi mieldykiinnittäjäh azieh 2 200 000 rubl’ua. Sil aigua net oldih ylen suuret den’gat. Konzu treska-merikala laukas maksoi 48 kopeikkua kilo, a uuzi kala pel’atti rubei maksamah 1 rubl’u 10 kopeikkua (nygöi hinnat Petroskoil ollah “vähäizel” kazvanuot: “treska” – 650 rubl’ua, siigu – 350, riäpöi – 140, lahnu – 180, haugi – 280, kuha – 360! No kirjolohi – 880! Yhtelläh uravuo voibi). Smietin Siämärven nimi zavodale annettih sen periä, ku se on suuri (26 600 gektuarua) da kalakas. A Siämärven rinnal Veškelyksen lambilois Sevniorh:an tiedomiehet 1962 vuvves algajen “eksperimentakse” ruvettih kazvattamah vakkinazii kaloi: karpua da siigu-kaloi Siberispäi, myöhembi – kirjolohtu Amerikaspäi. KIRJOLOHI – SALMO GAIRDNERI IRIDEUS Kirjolohtu amerikkalazet mindählienne sanotah “raudupiäkse”. Se kala ei varua nimidä. “Okurku” vedeh kirvonnou ongittajal, sengi tembuau kiirehel. Meijän lohen da siijan mähändiä pidäy hauduo inkubaatoras sygyzy da kogo talvi, a tämä “raudupiä” kudou keviän aigah i hauduo täydyy 50 suutkua. I kolmes vuvves kazvatandua painau jo 800 grammua, löyhkettih tiedomiehet. Ezimerkikse, kuhal nengoine paino roih vai kaheksan-kymmenen vuvven peräs. Minule virii kyzymys, mittuman sualehen voi andua vuvves “sinine gektuaru”. Sanommo, niitys voibi suaha 3-4 tonnua kuivattuu heiniä, libo kyndömua andau 25 tonnua kartohkua... Rubein kaččomah statistiekkua. I vähäzel diivimmös, konzu parahannu vuvvennu 1932 Siämärves oli pyvvetty keskimiärin vai 19 kiluo kaikenmostu kalua yhtes gektuaraspäi. Dai riäppöih niškoi tämä sežo oli paras vuozi – 96 tonnua on pyvvetty. Ga tottu sanuo, Nuožarvi on vähästy kalakkahembi, jälles voinua keskimiäry on 21 kiluo gektuaras. Sit nuožarveläzet voijah ylbeillä – heijän järvi on parembi Siämärvie? Nuožarvespäi vezi Matčelitsajogie myöte laskeh Mikkelinjärveh. Smietin, tämägi on paras lahnujärvi Karjalas. Ezimerkikse, vuvvennu 1949 sualis oli 47,6 kiluo gektuaras, yhty lahnua oli pyvvetty 13 tonnua. (Suurin emälahnu puutui kalastajil vuvvennu 1954, painoi 4,6 kiluo.) Olis minun valdu, jättäzin Nuožarven da Mikkelinjärvet lahnah niškoi. Lahnu nygöi on pošti hävinnyh! Ei voi nosta kudomah Sodjärvespäi jo murennuongi plotinan periä, kerdu vezi virduau alah liijan ruttoh. Lahnal ei sovi, konzu vezi virduau teriämbäh migu 1,4 metrii sekundas. PROJEKTAN FANTAAZIET Projektas kaččelin oli kirjutettu, ku Siämärven kalankazvatuszavodu (kombinuattu) roih ezmäzenny. Pluanois oli strojie Karjalah kymmene mostu kombinuattua! Toinah minuu ainos huolestuttau suurien herroin gigantomuanii joga azies!.. Ezmäihäi pidäs putilleh strojie hos yksi... Tämä laitos virrallizesti on roinnuhes 1.^ heinykuudu 1970, buitegu Petroskoin kalakombinuatan tytär vai lienne poigu, kudai on ylen vahnu, se oli perustettu Onegujärven rannal 20.^ ligakuudu 1934 Karelgosribtrestan käskyn mugah. Voibi sanuo projektan ližäkse Nuožarvi sai lahjakse viizi kalastajien briguadua da vie suuren gu meri Siämärven! Tämä šeikku minuu ylen äijäl ihastutti: minä jo enne kirjutin, ku Siämärvi on minun Šambala!.. No yksi abei šeikku, gu puikko piänahkas muokkuau minuu täh aigassah. Nikui en voi tiijustua, ken piästi täh järveh 1960-vuoziluvul kuor’oidu! Kenbo luadi moizen biodiversien? Kuor’oit pošti kogonah hävitettih riäpöin! Erähät viäritetäh Siämärven kalastajii, buitegu hyö petties tuodih omah järveh kuorehen mähändiä märräs nuotas. No se ei voi olla toven muga, kerdu tämä kuor’oi roduu myöte kuuluu Luadogan järveh... Paiči Siämärvie (26 600 gektuarua), kudai jo andoi rahvahale, ezimerkikse, vuvvennu 1970 – 255 tonnua eri kalua, kombinuattah ruvetah kuulumah vie 66 järvie (13 145 gektuarua). Sanomatoi suuri luonnon bohatus, ni smiettie ei suannuh! I minuu, ihan nuordu miesty pandih ižändäkse! Toinah piälakku kubizi. Zavodan pluanu tuliekse aijakse (paiči Siämärvie) oli kazvattua 711 tonnua eri kalua vuvves, sih luguh kaikenmoizii siigu-kaloi, karpua da kirjolohtu 660 tonnua. Joga kalazel on oma taba, joga järvelgi — oma taba, oma syvys, oma pohju, oma ekosistiemu... Hyvin pidi kai tilandeh abrikuija... Juuri ekolougien mugah kerras kieldävyin Petroskoin alovehen järvilöis: Lososinnoje, Mašezero, Gurvič, kaksi Padajärvie – tiezin, siehäi kezän aigua eläy äijy duaččuniekkua. Tiettäväine, pidi heittiä iäres kalazavodan järvifondaspäi nämmä, voibi sanuo, ei pahat järvet tuottehen kannal. PEL’ATTI ON VAKKINAINE KALA SIBERISPÄI Pel’atti — Coregonus peled — on vakkinaine kala Siberispäi. Kummua sanuo, Padajärvel pel’atin suajes ryöstökalastajat toravuttih keskenäh, sit kučuttih militsii eroittamah... Priäžänjärvi sežo sijoittuu suuren kylän keskel, a Sängimajärvi on jo ammui on ligavunnuh! Äijih lambiloih ei sua piästä – ei ole dorogua! Kunne kačottih projektan luadijat – Jumal tiedänöy... Myöhembi Priäžänjärven tagua Sevniorh-instituuttu tahtoi ičelleh strojie “eksperimental’noin” kalaferman, ga hyvä se pluanu ei stuanivunnuh. Täs järves vezi silleh ainos oli pahattavu juodavakse – sih näh on kirjutettu Krasnoi Priäzä -lehtes vie 1930-vuoziluvul. Kyläs ei tävvy kaivoloi... Vuvvennu 1941 toizes mieldykiinnittäjäs kirjutukses Golos ribaka -kolhozan predseduatel’an sijähine G.^ Retukin löyhkäy: “Meijän järvet ollah bohatat kaloil”. Keskipalku Siämärvel kalastajal on 424 rubl’ua.