Texts

Return to review | Return to list

Vahvištuiba kosketused, sünduiba uded tundištoitused

history

August 04, 2025 in 15:41 Нина Шибанова

• changed the text
  Vologdan da Piterin agjoiden vepsläižed ühtenzoitihe Vauktan järven randal Babajevon rajonan Pankratovoküläs. Sigä 5.^ heinkud mäni sur’ regionoidenkeskeine fol’kloriž-etnografine “Elonpu”-festival’. Ezmäižen kerdan festival’ tehtihe kezakus vodel 1988 Pondal-küläs. Voziden sirttes se tegihe regionoidenkeskeižeks vepsän kul’turan festivalikš, i vodelpäi 2004 praznik vedetas vepsän kul’turan kaičendan, kehitoitandan da popul’arizoitandan täht. Kut ende-ki, praznikal vasttasoiš vepsläižed – Vologdan agjan vähäluguine rahvaz. Praznikal nägub vepsän kul’turan ičeladuižuz’: se om istorijas, sädoiš, aburadoiš, käzitöiš, fol’kloras, rahvahaližes sömižes. Ozutada vepsän rahvahan tradicionaližen kul’turan ičeladuižut da bohatust abuti necen voden festivalin tem – “Vepsläine külä”. Programmaha mülüiba teatrozutuz, vänd paimnen barabanal, pajo- da kargkollektivoiden ezitused. Päscenal eziniba Babajevon rajonan vepsläižed kollektivad “Manzikaine”, “Vastha ozale”, “Kodirandaine”, “Ojaine”, “Kastkuine”, “Vepsläine heng”, “Jogut”, “Purdaine”, “Linduižed”, “Päiväine”, “Gornicaine” da “Zorjaine”. Originaližen oli ižoroiden ezituz. Necen rahvahan ezitajad tuliba Piterin agjan Kingiseppan rajonaspäi. Mugažo lujas ihastoitiba ičeze ezitusel “Varasta”-ansambl’ Boksitogorskan rajonaspäi. Lapsiden da aigvoččiden täht tehtihe erazvuiččid interaktivižid lavoid da fotosijoid. “Elonpu”-festivalin aigan mäni “vepsläižes stil’as” ombeltud sädoiden ozutand. Vaumiči necen “Keväz’Linduine”-studii. Kaikutte külä ozuti praznikal ičeze tahon ičeladuižut. Sen täht oli tehtud eriližed lavad. Praznikan ühtnikad kacuiba rajonan küliden ozutelusid, saiba ihastust sijaližiden lahjakahiden mastariden tehmusišpäi, miččid voiba ostta ičeleze muštoks. Babajevon kodirandan muzei vaumišti “Babukoihe da marjoihe” -ozutelusen. Mugažo praznikal radoiba “Kalanikan muzei”, “Vepsläižed vändod”, “Heinäntego” -lavad. Sijaližed emägaižed paštoiba pirgoid, kalitoid, koloboid, kalakurnikoid, keitiba lent, adivoičetiba ristiuid duhukahal čajul da marjvedel. “Elonpu” tegihe ei vaiše sijaks, kus vasttasoiš vepsän kul’turan navedijad, no mugažo sijaks, kus vahvištuba ristituiden kosketused da sünduba uded tundištoitused.

August 04, 2025 in 15:41 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: Vologdan da Piterin agjoiden vepsläižed ühtenzoitihe Vauktan järven randal Babajevon rajonan Pankratovoküläs. Sigä 5. heinkud mäni sur’ regionoidenkeskeine fol’kloriž-etnografine “Elonpu”-festival’. Ezmäižen kerdan festival’ tehtihe kezakus vodel 1988 Pondal-küläs. Voziden sirttes se tegihe regionoidenkeskeižeks vepsän kul’turan festivalikš, i vodelpäi 2004 praznik vedetas vepsän kul’turan kaičendan, kehitoitandan da popul’arizoitandan täht. Kut ende-ki, praznikal vasttasoiš vepsläižed – Vologdan agjan vähäluguine rahvaz. Praznikal nägub vepsän kul’turan ičeladuižuz’: se om istorijas, sädoiš, aburadoiš, käzitöiš, fol’kloras, rahvahaližes sömižes. Ozutada vepsän rahvahan tradicionaližen kul’turan ičeladuižut da bohatust abuti necen voden festivalin tem – “Vepsläine külä”. Programmaha mülüiba teatrozutuz, vänd paimnen barabanal, pajo- da kargkollektivoiden ezitused. Päscenal eziniba Babajevon rajonan vepsläižed kollektivad “Manzikaine”, “Vastha ozale”, “Kodirandaine”, “Ojaine”, “Kastkuine”, “Vepsläine heng”, “Jogut”, “Purdaine”, “Linduižed”, “Päiväine”, “Gornicaine” da “Zorjaine”. Originaližen oli ižoroiden ezituz. Necen rahvahan ezitajad tuliba Piterin agjan Kingiseppan rajonaspäi. Mugažo lujas ihastoitiba ičeze ezitusel “Varasta”-ansambl’ Boksitogorskan rajonaspäi. Lapsiden da aigvoččiden täht tehtihe erazvuiččid interaktivižid lavoid da fotosijoid. “Elonpu”-festivalin aigan mäni “vepsläižes stil’as” ombeltud sädoiden ozutand. Vaumiči necen “Keväz’Linduine”-studii. Kaikutte külä ozuti praznikal ičeze tahon ičeladuižut. Sen täht oli tehtud eriližed lavad. Praznikan ühtnikad kacuiba rajonan küliden ozutelusid, saiba ihastust sijaližiden lahjakahiden mastariden tehmusišpäi, miččid voiba ostta ičeleze muštoks. Babajevon kodirandan muzei vaumišti “Babukoihe da marjoihe” -ozutelusen. Mugažo praznikal radoiba “Kalanikan muzei”, “Vepsläižed vändod”, “Heinäntego” -lavad. Sijaližed emägaižed paštoiba pirgoid, kalitoid, koloboid, kalakurnikoid, keitiba lent, adivoičetiba ristiuid duhukahal čajul da marjvedel. “Elonpu” tegihe ei vaiše sijaks, kus vasttasoiš vepsän kul’turan navedijad, no mugažo sijaks, kus vahvištuba ristituiden kosketused da sünduba uded tundištoitused.