Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Palosijoil
Sem’onov P’otr
Palosijoil
Livvi
New written Livvic
Rodi ihastuksis
juokseldau krinčazele .Händy kammeloittau huondesviluine .Brihačču kaččeleh ymbäri .Suuri räigei , gu Fisenkovan puhtastettu vaskine juodu , päiväine vallottau ymbäri joga kohtan .Nygöi rahvastu vie ei nävy , ga loittozes čupus , Gurbusillaspäi , jo kuuluu pletin loškeh - paimoi algau kerätä lehmykarjua .Kuuluu lehmien enzimäine huondesröngyndy .Lehmät ihastuksis lähtietäh tahnuoloispäi pihale .Vasken helineh , kabjoin tuikutus , pletin viheldus - kai nämä iänet lähetäh vähitellen .Moine on pitkän kezäpäivän algu .
Pihačupus tuattah koverduksis pezehes raudazes käziastiespäi .
- A-a-pčih ! häi nareko himnuu ilokse da nagronke kuččuu poigua :- Juokse tänne , älä varua !
Brihaččuine potkastah krinčaspäi da lennättäy tuatan luo , häi on puhtahakse unohtannuh egläzet pahat mielet .Unen jälles vie lämmii jalgoi poltau vilu kaste , kai hengen täppiäy , moine on hyvä !
Tuattah lykkiy vetty Rodin silmile , häi vinguu ga ei pagie , vai potkasteleh yhtes kohtas da kirguu :
- Vie ! Vie !
Kaidaine ukonkuarut kodvazekse ozuttahes vezipizarois .
-Nu , nu !Vai tölmättö ,kirguu hyväs mieles muamah , huogavunnuh da vessel .Häi menöy piästämäh karjah Maika-lehmiä , kudai on hyvinruokittu mustankirjavu mul'upiä .
Huondessyömizen jälgeh tuattah poijanke kerävytäh matkah .
Astutah tyhjilleh .Stoikat , haravat , kovažimet , stoikkien terendysalužin vazaranke dai syömizet - kai jo enne viettih hevol niitule .Niittu ei ole loitton , kilometrii seiččei kuivua kovua n'okohtu myö joven randua pitkin .Hyvä on astuo huondesviluzel , painella piädy tuhjikkoloin oksien uale , kuunella hil'l'azen vien šolizendua , kudai huuhtelou vezirannal virujii kivii da juurii .
Tuattah on kepkois ; piäl on siniine hoikku kost'umu da ruskei paidu , tiettäväine .Häi astuu ravieh , ga ei kiirehtä .Silloi toiči häi punaldeleh poigahpäi da sanelou midätahto n'okkozen puulois .Häi sanou kai lyhyösti da vai sih näh , mi händy myö on tärkiembi :
- Koivulois luajitah komšua da kirvehen varzii .Pajus sežo voibi siduo komšua .Leppy on tyhjänpäiväine puu - sit ei ole ni räkkie ni dieluo .Huabu sežo on gu tyhjuseizou da särizöy pienen tuulen viimas , a dieloh pädöy : voibi luadie puččii libo pärettů kiškuo levoh .Pedäi menöy kodiloin luajindah , a kuuzi on ylen oksikas , ga voibigi sit ...
- Tata , sanele hormah näh , mindähbo se täs nengomil n'elličuppuloil kazvau ?
-Johäi minä sanelin sinule , vastai tuattah .
-Se oli kois , a sinä sanele nygöi täs , kehitti Rodi .
-Midäbo on saneltavua ...Johai tiijät : tās enne rahvas elettih .Meijän meččykyläl ei ole vie ni kymmendy vuottu , a hyö elettih jo mene tiijä konzu , kui rahvas sanellah .A voinan aigah täs kai paloi ...Tädä kohtua mugai nimitetäh - Palosija , saneli tuattah .
A kusbo rahvas ollah ? kyzyi Rodi .
- Ken kusgi . Mužikat voinal torattih da enimät sinnegi jiädih .Toizet mendih pagoh Urualale .Erähät kiänyttih järilleh , ga täs kai oli tyhjilleh .Mendih meččyruadoloih , kui myögi , meččiä kuadamah , sellitti tuattah .
-A hormu mustoksego jäi ? kyzyi Rodi .
-Voibi sanuo muga , nagrau tuattah .- Myö astummo da niidy rahvahii mustelemmo niilöih kaččojes se ongi mustelu . Hormu kaikkii parembi kazvau mečän reunas , dorogupieles da palosijoil .Voibi olla , luondos on sendäh muga , ku rahvas ei unohtettas endizii kohtii .Meijän died'oit vallittih eländysijat maltajen , koit rakendettih parahil kohtil .A nygõi kui kačotah ?Äijygo kilometrii pidäy vediä meččiä raudutiessäh ?Nečen verdu .Hyvä .Otetah kartu , smietitäh , kunne on huogehembi vediä sidä meččiä dai dielo on kerras valmis .Kartah ähkätäh sormeltäs !Sinne gu tullah , a sie suodu vai ymbäri .Sanotah : kehno ottakkah !Meil ei ole enzi kerdu .Pystytetäh paččahat da niilöin varah seizatetah koit !Keriä lavvois juaššiekku da elä sit ...Ga ettohäi tänne tulluh hädiä tirpamah , sanotah , tuliitto eluo suamah !Tiettäväine , roih vai koin nimi , levo piän piäl .Hyvä kodi lämmän pidäy hos mittumal pakkazel .Päčin gu kerran huondeksel lämmität , sit kaiken päivän voit kävellä pal'l'ahin jalloin latettu myö .Moine kodi seizou sada - sadakaksikymmen vuottu dai hätkembängi , se on vai sit kiini , ken sen luadi da kui .Moizes kois kolme polvie kazvau da vahnanou , a se vai seizou , taratti tuattah .
- Meijän laudujuaššiekat , kodvazekse vaikastuhuu häi jatkau , - net on luajittu muga vai leikikse , kodvazekse . Meččy gu lopeh , sit kai hyl'l'ätäh lähtijes .Nämä juaššiekat riičitäh hallokse gu sih aigassah ei hapatanne puhtahakse .Rodi tarkah kuundelou tuattua , kiirehtäy hänen jälles .Paginan keskes tuattah tundumata levendäy askelii .
-Ehe , ga sinä , vellimies , olet väzynyh !nägöy tuattah .- Huogavummo kodvazen .
Tuattah seizattuu da valliččou pättävembän kandozen .
- Ei , ei ! Minä en väzynyh !nagrau Rodi , hänen silmät läpetetäh ihastukses , nenähuogamet ahnahasti vietäh mečän hajul täytettyy ilmua .Rodi tahtou ozuttua : en ole väzynyh , juoksendelou n'okohtu myö sinne tänne da kui vai voibi ylembäkse hypästeleh siiriči tuatas juostes .
- Ga istoi da alevu , nagrau tuattah , - vie pidäy astuo da astuo . Ei vai pidäs käzil kandua järilleh .
-Ei jo pie .Minä iče astun , minä en väzy !Rodi tuuhittajen nojevuu vačalleh kandozen viereh , kus istuu tuattah .
Kuni tuattah gaziettupalas kiäriy putillizen tabakan , Rodi kaččelou muadu , kudai nygöi on ihan silmien ies .Ristai rästäi virujas heinäs läbi nägyy mua , kudamua myö sinne tänne hušketah kudžoit .Pikkarazet ruadajat ribaitetah heinäzii , oksupalazii kaikis tiel olijois vastavuksis siiriči .Rodi painoi oksazel muah yhten tobjan veriruskien kudžoin da tarkasti sen vägilöi .
-Kudžoi on hyvä , ruadai elätti , sanoi tuattah da piästi sagien harmuansinizen tabakkusavuvirran .Sinä älä ahtistele sidä .Anna ruadau .Kudžoi da vie mehiläinenet ruavota ei istuta .Kačo mittuman parren murdi da ribaittau ičeväil !Ei jo se , a oigies čuras ...kačo , tuas .Gu parrenvedäi hebo ...Da midä hebo !Olis gu miärätä sen paino - hebo ei pädis rinnal .No , midä ...Sit lähtemmögo ielleh ?loppi tuattah , i hyö lähtiettih ielleh .
Niitule tulduu tuattah istuhes kiirehel luajittuh puuhizeh kodah tuohizen levonke da poltau vie yhten dabakan .Rodi kiirehel ryydelöy kuivis heinis da kačahteleh kovan joga ragoh .
-A vihmu eigo piäze läbi ? kyzyi Rodi .
-Ei , vastai tuattah .
-A sinä terenditgo minun stoikan ? myös kyzyi Rodi .
-Vie olet pieni niittämäh .Haravazen vestäldän , gu pidänöy - heinii šeluo , segi on suuri ruado .Ga sinä kävyzit gu enzimäi kezoile .Täs randu on madal , vai tuane vongah älä mene , n'evvoi tuattah .
—Minä vai kačahtaldan , kui sinä rubiet niittämäh , sanoi Rodi . - Hyvä , hyvä , sobii tuattah .
Paijois piäliči štanilois - ihan muga kui oli unistuattah nouzou seizoi , leviesti huarottau jallat , stoikkua piettäy hurual käil kainalos , stoikan varren pystyttäy muah , stoikan terän alahpäi .Oigiel käil häi lykkäilöy kovažindu da sukkelah tabailou sidä .Sylgöy kovažimele , sil opittelou pitkin stoikan teriä .Stoikku vastuau rutol heleväl iänel : vzin' , vzin' .Tämä iäni kuului kaiken kovastanduaijan : vzin' , vzin' , vzin' , vzin' !
Tuattah tungeldau kovažimen kengänsiärch , vedelöu stoikkua oigieh čurah , huškuau sen huruah čurah gu piirdäy vannehtu iččeh ies : žžik-ššik .Järilleh stoikku menöy kebjien šuhizuksenke .Niitetty heiny kerävyy tazoil luogozil .Ezmäzen riävän niitettyy mečänreunaspäi jovenrandassah tuattah kiändyy i nygöi heinät kirvotah jo niile luogozile , tobjendetah niidy .
Luogoloin keskuččua myö Rodi menöy joven madalale rannale , kualelou pal'l'ahin jalloin pohkieloissah lämmäs vies , pöllättelöy maimazii , junoikkahii
ahvenii .Vezi on lämmin , ga čuuruh upotes jallat puututah vilumbih kerroksih i seizattuhuu häi lekuttau jalloin varbahii , kudamien keskes piästäy peskuvirdazii vienke da duumaiččou : "Mindähbo peskun sydämes vezi on vilumbi migu vien piäl ?"
Rodi ei voi arvata tädä arbaitustu , jaksahes alasti da kualau läs puoleh jovessah - vezi on vyössäh .Ielleh , toizeh syväh randah , häi ei ruohti mennä , mondu kerdua čukeldahuu nouzou rannale .Häi suvaiččou päivittyö da kävellä alasti , sidä periä hänen muzavu rungu on moine mustu ga kyläs händy erähät lapset niäritetäh čiganan brihačukse .
Egläzen unen mieleh juohtuhuu brihaččuine kaččou joven toizeh randahpäi , ga sie heboloi ei ole .Rauhu dielo , mugagi on hyvä , a hevot vikse tänne kävväh yöllizih ,päivil net ollah ruavos .A heinät tottu ollah piädy pitkembät .Viespäi nostuu Rodi vierou čuurule vačalleh da kuundelou .Häi kuulou , kui tuattah niittäy , kuulou kui čirkut hačatetah , tuuli šelahuttelou heinii .Häi ummistau silmät , gu olis parembi kuunella da vajota iänih gu kebjieh šolizijah vedeh .
Palosijoil
Livvi
New written Livvic
-