Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Vallattomus
Sem’onov P’otr
Vallattomus
Livvi
New written Livvic
Niityl
Rodi loppussah päivityi , muutui tozi čiganan brihačukse .Nygöi hänen puolialastoi rungu vilahteleh pihas .On kielty menemäs veriälöin tuakse sendäh , ku lapsien päivykois on "karantin " počinvoimatuksen täh .Lenazen luo hänen vahnembat ei laskieta , varatah tartundua .Dai kaivo ...Tiettäväine , sil Mus'ka on viäry .Vet se kai on Mus'ka-kozan ruado .Enimyölleh moine kezi , moine kezi , a egläi otti dai kirvotti Rodin kaivon viereh , a iče pagei .Tiettäväine , Rodi pyzynys selläs , gu kaivon luo ei ollus sidä ojua .Tottu , gu ei ollus ojua , Mus'ka ei lykännys händy .Ligahizis sovis ozuttuakseh muamale silmih sit roinnus oho-hoi !
Rodi ammuldaldi kaivospäi vetty pestäkseh .Rengin nostettavu ruagu oli ylen libei , livastih käispäi i rengi kerras kirboi kaivoh da täytyi viel .Opis vai nygöi se nengoine jugei !Rodi kaikelleh opii - ga ole jo !Tiettäväine , häi tabavui da sylgi kaivoh .Kaikkiedah kaksi kerdua sylgi .A silkeskie siiriči heboloin kaččoi piädyi astumah - livan-died'oi .Häi tabai Rodin kaglukses (a käzi moine kol'čakko , haižuu dabakal ) da ribaitti kodih .Sit puutui kylbie vilu kyly .Tänäpäi muamah on hyväl taval .Voibi kyzyö , kenbo se on "taivahallizen tsuarin urai ".
Vačanhapatuksis ruavottah brihaččuine nouzi aijale , istuihes veriän paččahanpiäh - täs on raja , kudamua hänel tänäpäi ei sua ylittiä .
Loitokse jatkuu da Gurbusillan tagan kaidenou nägymättömäkse pölyhine keldaine dorogu .Joven tagan mustottau arbuamatoi meččy .Sanotah , buite jo on tämänvuodistu buolua - vois syvvä da vois ambuo butkespäi - pädis olla !Rodi jo ielpäi arbuau , kui häi astuu , pal'l'ahinjalloin polgou lämmäh da pehmieh gu jauho pölyh , tagenou loitombakse da loitombakse niittyloin da meččien tuakse .Ga ei sua .Kargiesti täppiäy sydämen tiedämättömys , kudaman nimi on atkal .Pidäy sitpäi piästä , i brihaččuine algau pajattua da liedžuo pajon myödäh .Pajos on vai yksi sana oma famiilei .Gu hevonajai istuimel , häi ajau aijanpiäl da andau tävven vällän omale sydämele .
Tyhjy piha vaikkani kaččou hänen raden'n'ah .Barsik , mustu koiru keldazien silmienke da keldaziengi kulmienke , kylän brihaččuloin pöllätys , juoksou siiriči , ei ni korval kaldua .Abevunnuh Rodi vie raviembah gu unuksis pajattau :- Eh Begletsovat da Begletsovat ! A Begletsovat-sovat-sovat !Kahtalleh avatus ikkunas viglahtih rinnaleläjän Fisenkovan piä :-Anni ! kirgai häi .
- Ga mibo ehtii ? kyzyi muamah .
- Sano iččes poijale , anna muuttau pajon . Dai tervehyöl on paha .Kačo mittuine on räkki , a häi pajattau ! kirgui Fisenkova .
- Muga , muga . Vambo ei ole paha , tiettäväine , paha on , rakkahal sobii muamah .Toizentaloin akku hävii ikkunas , a muamah hil'l'akkazeh nagrau da kätty pidäy suun piäl :
-Pajata , pajata , vai kaivon luo älä mene .
Kodvazekse vaikastunnuh pajattai uvvessah vie raviembah algau :
-Eh gu Begletsovat da Begletsovat ...
-Kuunelkua vai , čiganan brihaččuine kui heläittäy ,nagretah oksienkarzijat naizet .Hyö tullah ruavospäi higevynnyöt da väzynyöt .Jalgukäveltävän lavvat abiesti kridžahtellahes heijän jugieloin kirzukengien ual .Brihačču aijal on heile vesseläkse .-Ylen hyvin pajatat , čiganan brihaččuine !hyö kirrutah nagronke .-Mengiä vai työ !..kiivahasti vastai Rodi , ku heijän iänis ellendi irvistuksen .Rodin sanoil läbisydämes abevunnuot akat tullah heijän pihah da loittonsah vihazil iänil hol'otetah :
-N'u-u-ra-a !Sinä kuulet vai et ?!Midäbo sit roihes , gu joga regänenä ruvennou kiruomah ?
- Minul ičelleni on viizi toine tostu pienembiä , a nečidäjoi ... Kuibo nenga ?!
vihastui kaikis ruavahin naine .
-Minä piästän sinun kižanagjah !muamah kirgai nagronke , gasit jo tabavui :- Sinä älä koske akkoi ! Perran pahapäiväzekse , omii et tunnusta !Kuulet vai et kuule ?
-No ! kirgai Rodi .
-Virka vie midä ! mängähtih muamah .
-No ! myös vastai Rodi .
- Oh sinä , ota meččy ! Sinä kehno nengoine , Vologda sinä Vologda oletgi ! tabavui muamah .
-Ičehäi sanoit eglai tatale : "Kenen kel pedvuattos ..." burahtih Rodi .- Sehäi minä sanoin nuorih näh , a täs ket ollah ?! Kiiristä silmät , sattan ! ločotti muamah .
Olgah , minä muga vai sanoin , puolistah Rodi .
Midä-ä ?Vaikastu !muamah ei ole ičel izändy i vois äijäl lyvvä naizien aigah , kudamat tarkah kačotah pienen vallattoman parandamistu .Ga hai pidiihes - tuattah kieldi koskie poigua , sanoi :
- Iče rubien sellittämäh hänen viäryzii .
Muamah rääkäi veriän da meni kodih , a höblistynnyöt akat rupistettih huulet da lähtiettih matkah .
Igävä on ielleh istuo aijal i Rodi heittyy alah , nouzou pordahile da varovazeh kačahteleh syöndypertih .Muamah seizou hiilavan plitan vieres da valau valgiedu tahtastu mustale riehtiläle .Olan'n'oin duuhu kut'kuttau nälgävynnyön brihačun nenähuogamii .Sinne ei ruohti mennä , a gu petties kirvottau kauhazen lattiele pučispäi .
-Mene peze käit - rubiemmo syömäh , muamah kačahtih hänehpäi .- Hyvä , a sinä rubietgo lyömäh ?! rounu varatessah kyzyy Rodi .-Tule , en rubie .Huomei muamo Veranke tullah .Vera jiäy meile ad'voih .- Ur-ra-a ! ulvou Rodi da juoksendelou pertii myö .
- Sinä hävähtittösgo ? Ole ristikanzannu hos rahvahan aigah , vakustau muamah .- A otattogo marjah ? kyzyy Rodi .
- Vagoi jo kypsenöy , muamah vastuau vagavasti , sit voibi ottua .
Ga jo telmäy !Opi vai ei ottua .Rodi jo iče tiedäy marjužikot — tuattahke käydih .
Vahnembi sizär mindäh elänöy baboin da died’oinke (muaman čuras ), a tänne kävyy vai ad'voih .Vahnembat ei malteta putilleh sellittiä , mindäh on nenga da mihbo mennäh sanat "sizär muaman čuras ".Ga Rodi hyvin tiedäy , Veral vahnoin luo on ylen hyvä eliä i kadehtiu händy .Sizär on viittä vuottu vahnembi .Häi on jo suuri , kävyy školah , pidäy čomua kirpičänkarvastu pluat't'ua valgien fartukanke .Mittuine on hyvä vahnembi sizär , mittuine ihastus !Talvel hyö čurattih mäis regyčäl häi ei varua nimittumua mägyččiä .Häi ainos löydäy mittumantahto kižan i lapset hänes ymbäri mugai pyöritäh .A kui čomasti häi nagrau !Ga nygöi jo vältämättäh Žen’ka ottau händy omah joukkoh .A hyö kävväh meččäh , kižatah sie voinazil , löytäh ammuttuloi patronoida vähängo midä vie luadiu Žen'kan joukkoveh !
Minuuttua viizi čuajun juvves Rodi on omis ajatuksis - mittuine čuaju voibi olla mieles !Anna hot tobjan zuaharipalanke .Sen jälles häi nostaldau vagavat silmät muamahpäi da hyväs mieles koval iänel sanou :
- Mama , minä rubien naimah .
-N-nu !muamah brizniu čuajuu , täyttyvägie nagrau da pyhkiy kyynälii .Sit konzubo roih svuad'bu , jokse tänäpäi ?
- Tiettäväine , konzu kazvan , vagavasti vastuau poigu , ylbiesti lainoilou čuajuu bl'utsaspäi buaban luaduh , kudai huomei tulou tänne .
-Kenbo sit roih minule n'eveskäkse ?Se Lenkago ? kyzyy muamah .Eibos .Vera roih , sellittäy Rodi .
-Ha-ha-ha-ha !muamah ylen tartuvasti nagrau da räškyttäy käzii .— Häihäi on sinun sizär .
- Anna on ! Naijahhäi toizis sevoittaris , kačo , kui Aleksei-diädö ! vastai Rodi .- Verahäi on sinun oma sizär , sinä kurikku vestämätöi ! soimaldi muamah . Ga Rodii et ota muga kebjiel ."Kačo , min otti piäh , tuskevuksis duumaiččou Rodi ,näitgo , kai omat vellet da sizäret kyläs eletäh vahnembien kel yhtes , hos heidy ollou kui äiju , a täs ..."
Pihale mendyy häi buuristuksis kaččou ymbäri - ellendämätöi abevus painau hänen syväindy .Hänele ozuttahes , buite aijan vieres sigiesti kazvanuot žiiloit vihazesti irvistetäh hänehpäi .Ah nenga !Rodi katkuau lämbynyön pajuvičan da hyppiäy niilöin vihazih riädylöih .Žiiloloil muitegi on vihaine taba .Rouno dielo niih ei ni koskei , ga vai huavua kačahtuakseh vähäzel čurah dai poltaldau - kerras silmis pimenöy !Sendäh silloitoiči žiiloloile ilmoitetah voinu .Rodi toiči toruau , toruau sissäh ga vai yhtet pal'l'ahat kortehet kedä kunne jiäy seizomah .A kahten päivän peräs kačot - jo vihandat saldatat uvvessah nostetah piät - ollougo mittuine tiedo !
- Sinä midäbo tualleh torevuit ? kuuluu tuattah iäni .
- Puretellah kehnot ! vagavah vastuau Rodi da ielleh pergau vihaniekkoi .- Vala vai minule vettä kauhaspäi , sanou tuattah .
Poigu lykkiäy vičan da menöy tuatan luo avvuttamah pestäkseh .Nägyy , tuattah on pahas tavas .Häi pezehes vaikkani , unohti iččeh ilokkahan "a-apčih !".Rodi ei voi arvata , mis on viga , ga häi jo enne nägi : joga kerdua , konzu baboi oli tuonuh Veran , tuattah oli pahas mieles , heijän elostu säräitettih kaikis suurimat hoput .Mugai nygöigi tuattah buuristuksis hätken pezehes , hierou lujah rungua käzipaikal , sit menöy kodih , ravieh kol'l'uttau kengien kannoil .
-Keriä kylyh !vihazel iänel häi käsköy muamale .
Rodi mustoittautänäpäi on suovattu , i algau hälistä .Kylyh käymine hänel on mieldy myö , sendäh häi on valmis menemäh enne tuattua .
Kui ainos , tuattah ottau hänen kerras kylbemähes .On ylen räkki , ga rauhu dielo , voibigi seizuo alembazel porraslaudazel .A mittumii paginoi sie paistah
- voibi kodvan istuo da kuunella .Ezmãi kuuluu vai löylyn humineh da vastoin loiskeh : mat' !mat' !mat "!Voibi duumaija , kai mužikat yhteh iäneh mustellah omii muamoloi .Ku tarkembah kuundelet , sit kuulutah muutgi sanat , rubiet eroittamah da ellendämäh kalastajien korondua libo mečästäjien mittumantahto jutun .Vastebo tyrmäs istunuot livutah .Kylys ollah netgi mužikat , kudamat keviäl torattih tuattah kel .Jälles sidä kerdua hyö tuatan luo käydih prošken'n'ale , ryypättih sovukse dai ollah nygöi sovus .
- Hei , työ , luageriniekat ! tuattah rängähtäh ilokasti peitettä viha iänel .- Ettogo vikse näi , tiähäi lapsi on !
-Ga myö midäbo , myö emmohäi nimidä , kehno vie ei ota , prošken'n'anke matikoijahes tyrmäs istunuot da piästetäh lavvoile sijan .Hyö jo kylbiettihes i lähtietäh iäre .
Tuatal nygöi on oma valdu : häi livottau vastan da enzi alguh lykkiäy kauhan vetty hiilavile kivile .Valgei höyry ambuu avvonazes päčinsuuspäi da lykkiy mužikkoi kahtu laudastu alembakse .
- Mindah ollou viluttavu , nagrau tuattah , tarkah eččiy hiilavembii kivii da lykkiäy toizen kauhan vetty . Kolmanden kauhan jälles mužikat vesselästi čakkavonke lähtietäh pezendyhuoneheh .On tirpamatoi räkki , ga Rodi yksikai istuu alimazel porraslaudazel da valattau iččiedäh vilul viel tuazaspäi .
- Tiettäväine , tämä ei ole kyly , a muga sit ... gu ei ole parembua , tuattah lykkiäy nelländen kauhan , - ylen terväh vilustuu .Da-a ,täs ei vai pie kiirehtiä .Dielo on moine , ga ...Ellendät vai et ?- Ylen on räkki , sanoi Rodi .
-Valattai viel da istu .Istoi hos tuah , lattiele .Putin kylys on ylen hyvä .Sinä älä sih kačo , ku nimitetäh "mustu kyly ", kieldäjen sanou häi , hos poigah kuundelou vaikkani , täs valgies kylys ligua on puudu luguh , a sie ...Näit , kolmastostu vuozi menöy , konzu lähtin Vologdaspäi frontale .Vuottele vie kodvaine .Ajammo yksikai - uskaldinhäi .
Tuattah hil'l'azeh šelou pehmennytty vastua hiilavas vies , sit varovasti säräittäy da algau harvazil vastan viuhkutuksil siirdämäh tulihiilavua ilmua hiestynyöh ruskich rungahpäi .Kylbemine yllyttäy händy .Vastu viuhkau puaksumbah da puaksumbah , mustah päčinsuuh lendäy hiilavua vettä kauhu kauhale jälgeh .Hauru poltau kulkuu i Rodi jo ei vuota tuattah käskendiä , nellinkynnin ryydäy ukseh .
- Hos žiälöiččizit brihaččuu ! mužikat puolistetah Rodii , händy valatetah vilul viel .- Mene istu jaksavunduhuonehes - tuattas anna muokkuau iččiedäh , Vologdan kehno . Nygöi čuasun sinne et mene kylbemähes !
Jaksavunduhuonehes tuattah kodvan pyhkihes , röhkäy , išköy silmäl poigahpäi da rauhoilleh huogahteleh paginoin kuuneltes , a iče ei tartu paginoih - sih näh häi on liijan "ičepiälline mužikku ".
Hil'l'azet tuatto da poigu gu pruazniekale mennäh bufiettah .Hyö arvokasti vastatah kaikkielpäi tulijoile sanoile : "Kebjien löylyn kel "!
- Suuri kuppi piivuo da pieni kuppine limonuadua , gu vähäzel häbevyksis ryvähteleh tuattah . Rodi ihastuksis kaččou , kui pikkaraine levei kuppine täyttyy šihizijal juomizel .Ei pidäs murendua .Häi ottau sen kahtel käil da hil'l'akkazeh eistyy čuppuh , ryyppiy limonuadua pienil ryyppävyksil , ummistelou silmii , ku kielen da vie enämbäl kielenual äijäl niegloittau .
-Tata , a misbo luajitah limonuadua ? kyzyi Rodi .
- Ga , sano , tyhjäs , puhtastu vetty vai . Enne meijän kyläs luajittih vuassua nagrehes .Se oli magei da tervehelline juomine .Tiettäväine , viinuagi iče keitettih .
Tuattah viinakse nimitti samogonua da vodkua .Häi ei muga äijäl juo , kui erähät toizet , kudamat humaloijessah unohtetah ruavongi .Heidy kyläs nimitetäh juomariloikse .No kylyn jälles , palkan suaduu da pruazniekkoin aigah - niilöin "zakonnoloin " päivin ei mene viinattah .
Vallattomus
Livvi
New written Livvic
-
-
-
Кибирь Василий
Озорство
Russian
-