Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Matku muanittau
Sem’onov P’otr
Matku muanittau
Livvi
New written Livvic
Rodi jyrkäh
kieldävyi syömäs vuonazen lihua .Händy ei ahtistettu eigo žiälöitty enämbiä .Tuattah vai sanoi oman ainazen "ei ole igäine kauppu ".Konzu häi nägi , se ei avvuta , häi opii kaikkii vägevimän n'evvon :
- Vuottele vai vie kodvaine , otammo loman dai viuhkuammo sinun kel Vologdah .
Loman kel kui lienne ainos ei ozitannuh .Pietti heinargi .Lehmy , kaksi kozua , lambahat - hyvä paha ga taloi .Jo tuattua iččiedäh ruvettih vaivuamah omat uskalmot , ga , kui sanotah , vai suarnas kai roih terväh .Muamah nagrau heidy : -No ,on toinah teil keriämisty !Sit konzubo matkah ?
Toiči ližäi vie midägi viizahembua :
- Mužikat , tervähgö tuletto Vologdah ?
Tottu sanuo , kerävö jatkui vägi kodvan .Ammui jo iäres ajoi Vera dai rubei unohtumah .Tuleškattih sygyzyvihmat dai jo lumi rubei tuhizemah jiättynyön dorogan piäl .Šapšu-joven rannat jiätyttih , vezi seizatui da yhten tyynen yön aigah kai kattavui libiel puhtahal jiäl .Talvi iškeldi täytty vägie , sit jo segi rubei ozuttamah loppuu .Rodi ei vaivannuh juohatuksil tuattua , tirpajen vuotti sidä toivottuu aigua .Hänes oli ihan oigieh gu nengomah pitkäh matkah pidäy nenga hätken kerävyö .
"Tiettävy on , häi ajatteli ičekseh , kelbo sie Vologdas pidäy minunmoine brihačču . Onnuako sie kai mužikat ollah ylen tobjat , a kai brihačuttoine tostu julgiembat .Tuatto sanelou : kymmene-kaksitostuvuodizet brihačut jo pietähes hebolois gu vahnembat .A hevot sie ollah o-ho-hoi mittumat tobjat !Kabjat juvvan suuruot , harjat muassah , a kazvol ...lagie korgiembat ."
Pienenny Rodi varai puuttuo nengomien tobjien muale , häi rubei ajattelemah , kui gu olis teriämbi kazvua da rodiekseh vahnembakse .Kylän ruadonie koih kaččojes häi huomai , kui vähän pagizou tovelline mužikku , kävelöy jugiesti levielöil askelil da sen piäle vie heil kaikil piäl ollah eriluaduzet ruadosovat "spetsovkat "!Pädöy olla !Vot gu hänelgi olis suaja nengomat ruadosovat .-Tata , hoi tata !häi tartui tuattah , sinä kusbo otit ruadosovat ?- Ruadoaitas annettih , vastai tuattah .
- A minule annetahgo ? kyzyi Rodi .
Lähtet meččäh ruadoh dai annetah .Mečänkuadajakse vie pidäy kazvua , tuattah lipisti silmiä dabakkusavus läbi , iče tarkah kačoi poigahpäi , a vot oksienkarzijannu voizit olla , ku olis andua sinule pieni kirvehyt .Muamo , kuibo smietit ?- Heitä brihačun niäritys . Mittuine hänes kuuzivuodizes roih oksienkarzii ?
- Ga sit oksienkarzijan abuniekakse - oksii tuleh kandelemah . Annetah brezentähizet kindahat , gu käzii ei satattelis i roih ylen hyvä !tuattah loppou kovah .Sua ruadosovat dai kerras otan meččäh .
-Kunnebo otat nengomal pakkazel !huolevuu muamah .- Älä rauku usko , kačo , tuattashäi nagrau .
-Eibos , muamo , minun sana on ravvan lujus .Roijah ruadosovat - lähtemmö meččäh .Anna hos kaččou , midä da kui sie on .
Rodi tiezi , kus on ruadoaittu .Tiettäväine , ruadosobii ottamah pidäy kävvä , niilöis ozutattos suurembakse .Yksin kodih jiädyy häi rubei šuorevumah .Tuatan vahnat kuatančat roittihes niärävissäh , odva vai annettih harpata kaksi askeldu .Agu niih olis oppie ličata bumuagua ?Onnuako nygöi roittihes parahite .Tottu sanuo , jallat ei taivuta ga lekkuo voibi .Häi miäräi tuattah takin .Se rodih pitkättävy , a gu olis panna vyöle saldatan remeniläs sidä rodiesgi .Kuatančoi pidi piettiä käzil , ga pihal ei olluh nikedä , i häi hyvin piäzi ruadoaittassah .Rodi hengästih , buuristih da rubei kolaittamah veriädy .Aitas ruadai Dina kolaituksen kuultuu hyppäi kaččomah ga enzimäi ei nähnyh nikedä , gu oli valmis nägemäh vahnemban ristikanzan , sit vaste painoi silmät alah .Häi ohkahtih , myöstäldih tuaksepäi da lohkahtih nagruo :
Midäbo sinule pidäy ?
-Anna ruadosovat , lähten meččäh - oksienkarzijakse ! kirgai Rodi .
- Oi , sih tapoit ! Veičetä pystit , kehnolaine oksienkarzii !Dina tartui veriänpielizeh .Mene vai piälikön luo , häi viippai käil kontorahpäi , — anna häi kirjuttau minule käskyn .
"Midä nagranou , kontorah mennes buuristelih Rodi ,mene arbua nenii akkoi - ei ellendetä nimidä . Ga piällikköhäi on mužikku , kerras puuttuu pon'ah ."
Rodi jo enne kävyi kontorah i tiezi kus on piälikön perti .Häi piädyi olemah sijoilleh i oli yksin .Rodin nähtyy piälikkö ei ruvennuh nagramah .Häi oli nuori korgeikazvoine mies valgielois kuatančois , kudamat törhötettih stolan ual .Häi nostaldi silmät bumuagoispäi da rubei vaikkani vedämäh pitkii jalgoi iččehpäi .Hil'l'akkazeh oigeni , kaldavui stolan piäle , tahtoi sanuo midälienne , sit puri huulen da vagavannu karandišal kirjutaldi kalendarin lehtele vastavuksen brihaččuzen kyzyndäle da oijendi sen kyzyjäle .Jo senčois olles Rodi kuuli kui jumisten piälikkö nagroi , kai tyhjy vezigrafin helizi .Ga vähängo midä periä voibi nagrua korgei mies valgielois kuatančois igävyhäi on istua yksinäh kabinietas .
Dina punoi lippustu , ryvähtih da lähti aittah .Häi tervähgi kiändyi , käis kandoi korvikkahan ruadošuapkan da sanoi :
Pie , oksienkarzii .
Kois muamah rämšäi kämmenet vastai :- Kusbo sinä otit šuapkan ?!
- Ruadoaitas annettih , piälikkö käski , Rodi ylbieh heitti šuapkan , ihaloičči - "spetsovku "!
-Sit nägyy kerävyit meččäh !Ga mindähbo nengomat pienet kuatančat panit jalgah ?Olgah , olgah .Nygöi olet mužikku , varaittau kai piästiä kaiken mečän juurineh kuat ! nagrau muamo .
Tossu piän , kui uskaldigi , tuattah otti hänen meččäh .Rodile yllytyksekse sie ruadoi äijy rahvastu .Jogahizel oli oma ruado i kaikin avvutettih toine toizele .Yhtet jyviettih juurii myö järielöin puuloin rungii vingujil sähköpiloil , toizet kuattih puuloi , painettih aijaksil puuloin rungih ; kolmandet karzittih oksii ; n'elländet vedeltih valmehii parzii dorogale suuril jugieloil regilöil , ohjailtih pörhäkkölöi heboloi , kudamis nouzi hauru .
Oksienkarzijat naizet kerävyttih joga čuraspäi Rodin ymbäri .
- Ota minun kindahat , sanoi yksi , da kandele oksii tulen luo , lunnasta ičelles murgin . Meil tiä murgin annetah vai niile , ken ur'kan täyttäy .- A mittuinebo on ur'ku ? kyzyi Rodi .
- Konzu tävven tulirobl'on kandelet sit i roihes . Tämä kačo ei ole aijal istundu , naizet juohatettih hänen ammuzen riähkän .
Naizile kummakse Rodi täytti oman ur'kan .Häi ruadoi ihalmol .Valličči suuren da levien oksan , ribaitti sidä muadu myö tulen luo , polletti syväs lumes vavon da taputti ičelleh n'okkohozen .Häi oli sego vedohevonnu sego hevonajajannu .Tämä oli tozi elostus , eigo nimittuine "koirien kiirahuttelemine kyliä myö ", kui muamo sanou .Rodi verokesken yllytti omua iččie :
-No-o , mene , mene !Midäbo seizatuit ?!
Häi rähki da himnakoičči da enämbäl yldyi omah elostukseh .Ruadošuapku oli suureččaine i ainos heityi silmile , Rodi ei nähnyh kunne astui .Sidä periä häi toiči sorduili pehmieh lumeh , ga nämmä sordumizet oldih kai mieldy myö Rodile - ylenbo pehmei levitys oli jalloin ual .
-Sinä ota pienembii oksii , brihačču , älä rua vägeh ,žiälöijen kirruttih hänele ruadajat .Da kävele dorogua myö , midäbo kualelet lumes !
Tuatto vaikkani kačoi poigah čuraspäi eigo sevonnuh hänen ruadoh .Vaste murginan aigah , konzu brihačun sobih tartunuh lumi suli tulen lämmäs , tuattah nägi - Rodi on kastunuh piäs jalgoissah .Häi huolissah prähkähtih :
- Sinä , velli , läbi kastuit , ei vai meile kois muamas mollembil andas löylyy . Sen jälles häi kävyi kuivuanduhuonehes da toi siepäi kenenlienne fufaikan :- Vaihta sovat , pidäy jo kodih lähtie eiga terväh jo pimenöy da pakastuu , kerävy matkah . Hyvin ruavoit - moločču .
- Aiga hyvä on brihačču , myvvitettih tulen luo istujat ruadajat , tule vie , meile briguadah pidäy nengomii ruadajii .
Meččykyläh Rodi tuodih piälikön hevol .A sidä "spetsovkua " häi pidi kaiken talven , toiči andoi toizile brihaččuloilegi pidiä heijän suurekse ihastuksekse .Šuapkas Rodile tarittih lujaterästy veičytty , läbiammuttuu pilotkua , tukun ammuttuu gil'zua .Žen'ka taričči omua kuulužua ragatkua , kudamas vois tappua varoloi , ližäkse vie valpastunnuon vojennoin hatun .Ga Rodi nimih ei tahtonuh vaihtua , muga , ilmai , andeli pidiä .
Matku muanittau
Livvi
New written Livvic