Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Sem’onov P’otr . Dorogah!
Sem’onov P’otr
Dorogah!
Livvi
New written Livvic
Tuli
hätken vuotettu kezä .Konzu kerran tuattah tuli ruavospäi da kormanispäi nosti järien tukun murčittuu d'engua , Rodi ellendi : nygöi piäzemmö matkah .
- Avoi , mi äijy on d'engua ! Tuatalpäi d'engoin ottajes ihastuksis muheloitti muamah .Tuattah sežo muheloitti pietellen da ylbiesti .
Nu , muamo , sanoi häi da pani stolale kerras kaksi pulluo viinua , - minä jo sovin šouferin kel - tänäpäi ajammo .
Dorogah lähtijes eigo liigua rodei ?burahtih muamah .
Fisenkovii kučuin , sinun Golubenko tulou da vie šouferi .Vai vähiä ei rodies , sovitellen vastai tuattah .
-Kyllä täydyy , eiga kaimuat d'engat mennes , etto piäze sijoilleh , sanoi muamah .
-Olgah , muamo , älä mäčätä - piäzemmö sijoilleh .Minä enhäi rodei yksin , minähäi poijanke ajan .Kuuletgo ? vastai tuattah .- Kuulen , kuulen , myvvitti muamah .
Rodi ihastelih , ga pidelihes , varai ebävysty jälgiminutal .Vahnembat jo kielasteldih händy i hos rounu ei olluh mis vuottua semmostu muanivuo , ga kenbo heidy tiedäy , parembi on pidiä korvat hörpälleh da olla ylen hil'l'akkazeh .
Toine ihastus tuli , konzu ikkoin ual kuuluškanzi mašinan jyry da kaikin ruvettih lähtemäh stolaspäi .Häi hämmästyi da vaikastui , ei jiännyh tuatas ni askelel .Gost'at hačatuksenke lähtiettih pihale tuattua da Rodii kaimuamah .Tuattah harvah oli nengoine vessel da hyväsydämelliine .
- Sie , kačo , älä vai juo viinua , huolii muamah .
- Rod'ka , sinä kačahtele tuattua !
- Vai sinä , An'uta , meittäh et rubies kižuamah , nagroi tuattah . - Midä sinä pagizet ! Kačo kummua ! vastai muamah .—Sinägi kačo ! kirgai tuattah .
Pojezdassah ajajua rodih viizi hengie .Skamn'oi ei olluh , sikse kaikin kerävyttih kuzovan ezičurah da riputtih sen laijois .
-Aja lujah , anna vai oččah tuulou !kirruttih šouferile .Häi räškahytti uksen da työndi mašinan - motor kerras rubei pyörimäh , rounu sidäi vuotti .
Kaimuajat midä lienne mängyttih , muamah viiputti kätty , toizel käil ozutti kainalohpäi älä kaimua d'engoi !Tuattah hyväs mieles šmutkutti piäl da rängyi pajuo .
Vastutuuli oli rounu pessyh kylän , dorogupieles ruvettih vilahtelemahes puut da hormien turbiet ladvat , kudamat seizottih rounogu yhtes pitkäs jonos .Meččytie meni mäis mägeh .Puolitostutonnahine mašin se lennätti alamägeh , jyrizi da helizi kaikil omil ravvoil , se odva ryydi mägeh .Toiči ozuttih , rounu motor oli sambumas , ga mašin yksikai vedi ičen uale mäinoččua , nouzi sen piäle da ajoi ielleh da ielleh .
Rodile ozuttihes , buite tuatan uskaldettu mua lekahtih sijois da rubei hil'l'akkazeh lähenemäh hänehpäi .Nygöi se usko ei jättänyh händy , midä loitombakse jäi kodi , sidä lujembah häi uskoi .Raudutieazemale tulduu häi lopussah uskoi matkah .Meččytie ei olluh surematoi , mašin voinnus mureta joga punalmuksel .A täs , konzu muan säräityksen kel siiriči raudazil askelil matkai mustu , ylen suuri parovozu , kudai puhkutti väinvaldua da peräs vedi rattahil tukkunazen kylän čomua vihandan väristä kodistusit jo ei voinnuh tulla piäh mostu mieldy .Nengoine suuri tottu ei voi mureta , dai dorogale on oijendettu siliet raudazet sablahat vieretä da vai vieretä .Oligo hyvä olla !
Rattahil seizojan kodizen sydämes piävyttih puuhizet skamn'azet da pienet stolazet ikkunoin ies .Brihaččuine takeldui ikkunah da silmäili , jogo terväh ozutahes Linnu .Häi ei vie olluh nikus , i kai kuulluot Linnah näh ozutettihes erinomaizennu suarnannu .Ezimerkikse , saneltih , buite Linnas kai mua on katettu mittumal olluou "asfal'tal ", gu mittumaltahto jiäl , anna on parembi kävellä da ajella .Kai saneltih , buite sidä "asfaltua " myö čuratah eriluaduzil luistimil rattahazienke .Onnuako niäriteltih !Se on tiettäväine luistimet livistellähes , a ei vierettele .
A ielleh rodih vie parembi .Linnaspäi Vologdah pidi ajua merdy myö laival .Meren nimi on lyhyt da hel'l'y - Oniegu .Laivu kai on raudahine , a ei uppuo vot sidä nikui ei sua ellendiä .
Linnua nengomakse Rodi ni smiettie ei voinnuh .Jo raudutien pieles Rodi nägi : sie tottu on "asfaltu ".Rahvastu oli ylen äijy .Kui jo enne saneltih , kaikin kunne lienne kiirehtettih , ähkittihes , ei nähty toine tostu .Niken ei luadinuh tervehytty toizele dai kuibo luadizit nengomas joukos !
- Tata , hoi tata , ollahgo hyö kaikin lomal ? diivihes Rodi .
Ga nygöi tuatalleh ei olluh häneh huoldu .Häi kačoi kunnelienne , sit levendi askelii da sanoi :
-Kačo , tuas on meijän autobusan azettelendukohtu , läkkä teriämbi !Hyö seizatuttih suuren pyöryžän alan reunale , kudamua myö lennätettih pienet , toine tostu čomembat mašinat .
A midäbo myö seizommo ?Rodi riuhtai tuattuadah hiemuas .
Jallai mennä on loitoččazel , terväh tulou meijän autobussu , vastai tuattah .Mibo se on ? kyzyi Rodi .
Kačo , jo tuli , vastai tuattah .
Rahvasjoukon luo läheni vagonaine järielöil mašinan rattahil .
Istundulaučat piävyttih pehmiet , gu pielukset pružinoil .Rodi opii monen kerdua hypästääkseh , ga tuattah jyrkäl kačahtuksel alevutti händy :
- Ei sua nenga , ei sua . Pidäy vuottua , konzu autobussu lähtöy , sit se rubicu ičepäivilleh lekkumah da liedžuttamah .
Žiäli , Rodi vie ei ehtinyh kylläl ruadua tädä mielehisty ruaduo gu tuattah kučui veriähpäi :
-Jo tulimmo , älä vai jiä täh .
Vologdalaine baboi eli Linnan sil kohtal , kus oldih pienet koit , hos piha oli katettu linnan jyttyöh "asfal'tal ", a ikkoin uale vagozilleh oli istutettu moizii kukkii , mittumii ei olluh heijän meččykyläs .
Veriän avai pikkaraine , laihaine baboihut . Hänel oldih pyöröžät rožat da muheloittajat vesselät silmät .
- Midäbo , Rodi-buat'ušku , häi sanoi bunukale muheloittajen , onnuako väzyit dorogas ?
Gu lämmin aldo valatti Rodin ...Kois händy enimyölleh nimitettih Vologdakse da čiganan brihačukse .Tämä aldo pezi iäres nimitykset , pakutti net gu ruvet .Oman nimen järilleh suaduu Rodi buiteku tiijusti , kui lähäl on mua , kunne tuattah vedäy händy .Dai iče tuattah rodih rounugu hyväsydämellizembi , vällevyi igäzes painos , piäzi pahoinägemizen jogapäiväzes takas , kuduan periä hänel tora - hambahat aiven oldih ezil .
Baboi ukkai Rodii , sebäi tuattua da armahasti nimitti händy sežo buat'uškakse .
- Tulgua , tulgua pertih , kallehet gost'at ! pyrritti baboi .
Mendih pikkarazeh pertih , kudaman ainavo ikkun oli ezin turbieh križouniekkutuhjohpäi .
- Älä huoli , älä huoli , tuattah rauhoitteli baboidu , ga häi jo keräi syömizii stolale , rounu ei ni kuulluh hänen sanoi . Baboi toiči kummalleh virki tundemattomii sanoi , ga net sai kebjieh arvata paginan mugah .
- Sinä , tuattoni , sie laival silmäile brihaččustu , gu häi , piästä jumal , ei polgis jalgoi piäliči laijas ! Baboi n'evvoi omal pajoiänel muheloittajen .Konzu nägi kui bunukku jo särbi kaiken liemen , taričči hänele :
- Rodi-buat'ušku , ota kiiselii da juo kylläl . Da sit mene sie čopota muarjua , häi ozutti laihal käil ikkunan tuakse .
Tuli kaksi diädiä da t'outa .Kaikin oldih čomat da pagizijat .Nostokruanal ajelii diädö pahattavah šuutii , diädö - opastai - vesseläh nagroi , a t'outa , studentu , helläh ruskoni hälizyksis .Hyö kaikin kyzeltih Rodii , konzu häi lähtöy školah da kenekse tahtou kazvahuu .Häi sidä ei vie tiedänyh i vastavon sijah oli vaikkani da tarkah kačoi heihpäi .Enimäl kaikkii yksikai häi mieldyi baboih .Häi ei kyzellyh nimidä iellizeh tiedämättömäh elaigah näh , istui sundugal da pidi muzavis käzis gu joven vuahtie valgieloi kruuživoloi .Hänen pertii myö kaikkiel valuttih moizet kruuživot , gu pilvet , net oldih died'oin portrietas ymbäri . Died'oi ei tulluh voinalpäi .
- Sinun tuattashäi oli died'oloile da t'outale tuatan sijas da kazvatti heidy , saneli baboi . Volod'aine oli vie pieni da voimatoi .Oli ylen nälgy i händy pidi andua lapsienkodih .A sinun tuattas kiändyi voinalpäi , ga nečidä ...
Ellendämättömät keskučat baboin paginas ei sevoiteta , a kai avvutetah kuunella da ellendiä .
"Sit täl puolel sežo pahoi elettih ", smiettiu Rodi .
- Baba , a neče kenenbo died'oi on ? Rodi jo hätken kačoi mustevunnuoh portriettah , kudai oli kuvailtu pienele laudazele .
- Avoi voi ! Midä sinä pagizet , bunukkaine !pöllästyi baboi .- Mittumua riähkiä ! Se ei ole died'oi , se on meijän tuatto - jumal !
— Tiijän tiijän ! sanoi Rodi . - Talvel meijällyö jumal ajeli riel , lapsii ristimäh , a minä en tahtonuh ristiekseh , enhäi ole pikkaraine .
- Ga sehäi oli pappi , buat'ušku ! heliesti nagraškanzi baboi , ga sitgi tostih , ristii silmät , kačahtih obrazahpäi da sanoi :
- Prosti , hospodi , sinun rabua Rodii . Häi vie on pieni , ei tiijä , midä mälliäy .Rodi diivindänke kačoi kui baboi pagizou lavvan kel .Mene tiijä kui loppenuzih heijän pagin ...Silaigua senčois nagronke ruvettih räškyttämäh jalgoi .Tuldih diädät tuattahke .Hyö oldih laivuvalgamos da sie ostettih liput laivah .
-Työnnittögo telegramman Agrippinale ?kyzyi baboi .
-Kerras lippuloin ostahuu työnimmö ,hyväs mieles sanou tuattah .Hänen päivittynyöt rožat nuoristuttih , häi muheloitti rounu nuorembien vellien da sizären muheloitandan periä .Tuatan levielöil harjeiloil näbiesti istuu koufeiverine "linnalaine " kost'umu .
-Sinä , tuattoni , älä hos tostu kerdua nai sie Vologdas , baboi ihalmoiččehes .
-Midä sinä , mama , minä jo nellikymmen täytin , arvokkahasti muheloittau tuatto .
-Jo pidäy lähtie , vagavazeh juohatti Volod'a-diädö .
-Hyvä , hyvä , hälizeškänzi baboi , - istummokseh dorogah lähtendiä vaste .Istuttihes ken kunnegi .Rodi hilleni , kačahtelihes vahnembihpäi .Täs istundas oli mi lienne pruazniekkuhengi , mittuine lienne rauhastus dorogan iel , kudaman jälles rounu sinä jo et ole täs , a olet toizes loittozes kohtas .Kodvazen vaikkani olduu on kebjiembi da ellendettävämbi prostiekseh .
Baboi ei lähtenyh laivuvalgamole .Häi vie kerran sebäi mollembii da sanoi :
-Jumal vardoikkah teidy !häi jäi madalal krinčazel pyhkimäh silmii paikan čuppuzeh .
Dorogah!
Livvi
New written Livvic