VepKar :: Texts

Texts

Return to review | Return to list

Peitettyjen kylien runojen poluin

history

August 28, 2025 in 10:51 Нина Шибанова

  • created the text
  • created the text: Lyyvvähkö lauvat ikkunoih?^ -kuvaukšešta alko šuuri projekti, kumpani valmissettih Ortjo Stepanovin šiätijöššä. Še šai Peitettyjen kylien runot -nimen. Šuuren projektin ideja Karjalan kanšankirjailija Ortjo Stepanov omašša Lyyvvähkö lauvat ikkunoih?^ -kuvaukšešša (1970-luvun loppu) jutteli oman Haikol’a-kotikylän hävitännäštä, ihmisen lyhyöštä muissošta. Kuvaukšešša hiän kirjutti einuššukšelliset šanat, jotta konšanih Haikol’ah myöššytäh rahvaš, a vanhašta runokyläštä tulou etnografini muistomerkki. Ortjo Stepanovin šanat toteuvuttih. Lyyvvähkö lauvat ikkunoih?^ -kuvaukšešta alko šuuri projekti, kumpani valmissettih Ortjo Stepanovin šiätijöššä. Še šai Peitettyjen kylien runot -nimen ta piäsi Presidentin granttišiätijön voittajien lukuh. Šiätijön kannatuš anto alottua šen toteuttamista jo tänä vuotena. Projektin tarkotukšena oli ennallistua Kalevalan piirin karjalaisien runokylien istorijallista muistuo, valmistua audio- ta videomaterialija vanhoista kylistä ta nykyaikasien interaktiivisien modulien avulla esittyä kerätyt tiijot piirin eläjillä ta Vienan Karjalan ušeilla vierahilla. Juuri niistä hävitetyistä kylistä ta huuttoriloista tunnetut folkloristit ta etnografit, muun muašša Elias Lönnrot, Viktor Jevsejev, Aksel Borenius, Into Konrad Inha, Aleksandra Stepanova ta monet muut kerättih paikallisilta eläjiltä ainutluatusie tevokšie – runoja, itkuviršijä, tietošanoja, starinoja, ritualien kuvaukšie. Etnoreitin esittely Haikol’an vierahat tultih Peitettyjen kylien runot -projektin esittelyh 18.^ elokuuta ta tutuššuttih šiih, mitä onnistu ruatua tänä vuotena. – Aikoinah Kalevalan piirissä oli 63 runokylyä. Täh aikah niitä on kolme – Vuonnini, Jyškyjärvi ta Haikol’a. Kerätä piirin kartašta hävinnyijen kylien istorijua on projektin piätarkotuš, korošti avajaisissa Ortjo Stepanovin šiätijön johtaja Mihail Stepanov. Šuoritetun ruavon tulokšien mukah Haikol’an kyläh avautu uuši etnografini reitti, kumpaseh liitty 11 kylän istorijat. Ne ollah Uajuolakši, Häme, Malvijaini, Röhö, Jyvyälakši, Alajärvi, Luušalmi, Lukanniemi, Šompajärvi, Mikkol’a, Čikša. Aštuos’s’a 600-metrin reittie myöten šuau tietyä niijen kylien männeisyöštä. Nyt jokahini, ken kulkou etnografista polkuo myöten voipi matkuštua männyöh aikah. Erähissä paikoissa šuau kuulla audiomuisselmie mänetetyistä kylistä, tutuštuo karjalaisen elämän elementtilöih, tuntie iččie kyntäjäkši, mylläriksi, kalaštajakši, kutojakši. Dokumenttifilmin luomini Ennein kulttuurisen ta etnografisen polun luatimista šuoritettih šuuri ruato. Oli järješšetty ušeita etnografisie tutkimušmatkoja: projektin ohjuajat piäštih venehellä Kuittijärveštä läpi Alajärven kyläh, ajettih kymmenie kilometrijä pahoja meččäteitä myöten Luušalmen ta Malvijaisen kylih šuaten. Mänetetyissä kylissä šyntynyöt paikalliset eläjät tuntuvašti autettih ainehiston keryämiseššä. Hyö muisseltih, kerrottih omista kotikylistä, niijen aikojen elämäštä ta perintehistä. Kaikki muisselmat nauhotettih videokameralla ta niistä tuli Peitettyjen kylien runot -dokumenttifilmin pohja. Šiih filmih Haikol’an kylän vierahat šuatih tutuštuo projektin esittelyn aikana. Elokuvašša on äijän tuttavie näköjä, uušie istorijallisie hetkijä hävinnyijen kylien elämäštä, niijen istorijašta. Projektin ohjuajat koroššettih, jotta asiepaperienmukani filmi ei ole viimeni oša – šitä ruvetah muuttamah ta uuvvistamah šekä lisätäh šiih eri yksityiskohtie. Še koškou niise projektie. Yksi šen ohjuajista Art’om Stepanov šano: – Ruato jatkuu. Vet on tutkittu vain pieni oša Kalevalan muan kylistä. A kuin äijän mielenkiintoista ta tutkimatointa peitetäh toiset mänetetyt kylät? Karjalan kanšankirjailija Ortjo Stepanov vielä elämän aikana yllytti aktiivisešti käyttämäh Vienan Karjalan ainutluatusie etnokulttuurimahollisukšie, muun muašša luatimah ainasie reittijä Kalevalan muan runokylie myöten. Peitettyjen kylien runot -projektin rajoissa valmissettu reitti toteutti Ortjo Stepanovin idejan.