Texts
Return to review | Return to list
Šuomelais-ugrilaiset keräyvyttih Joškar-Olašša
history
September 24, 2025 in 11:42 Нина Шибанова
- created the text
- created the text: Šyyškuun 12.–13.^ päivinä Joškar-Olašša piettih Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton VIII kerähmö. Šiih tuli yli 360 vierašta, heistä 109 kerähmön etuštajua. Mari El -tašavallan piäkaupunkih tuli vierahie Venäjän 41 alovehelta, missä eläy šuomelais-ugrilaisie ta samojedikanšoja. Karjalan etuštajajoukošša oli nellä henkie: Šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiga -yhteiskunnallisen järještön johtaja Anna Anhimova, Karjalan rahvahan liiton johtaja Anna Jakovleva, Periodika-kuštantamon yhteiskuntah yhteyveštä vaštuaja spesialisti, šoittaja ta Kičči-Koččiryhmän opaštaja Alina Kartinen, Oma Mua -lehen toimittaja Uljana Tikkanen. Avajaisissa oli luvettu esityš Venäjän šuomelais-ugrilaisien kanšojen liiton nellän vuuvven ruavon tulokšista šekä valittu Liiton johtaja ta šijahini, Presidiumin ta Neuvošton jäšenet. Johtajakši yksimielisešti oli valittu P’otr Tultajev, hänen šijahisekši – Mihail Vas’utin. Karjalan tašavallan etuštajana Presidiumissa ta Neuvoštošša rupieu ruatamah Anna Anhimova, lisäkši Neuvoštoh oli valittu Anna Jakovleva. – Joka asiešša ruavon tuloš rippuu ihmisistä. Yhteiskunnallisien järještöjen jäšeniltä voipi ottua esimerkki. Kuin šuuret tulokšet hyö šuahah omašša toiminnašša. Šuomelais-ugrilaisilla kanšoilla on hyvä maineh Venäjällä ta pitäy šitä šäilyttyä ahkerašti ruatuan ta ottuan viisahie piätökšie yheššä, šano P’otr Nikolajevič. Valintapitojen jälkeh oli kirjallisuštilaisuš, kumpasešša oli luvettu runoja Kerähmön etuštajien muamon kielillä. Kerähmön ruato jatku kolmešša ošašša. Niissä paistih kulttuurin šäilyttämiseštä, kielien käytöštä internetissä, kirjallisuon ta median kehittämiseštä. Kahen päivän ruavon ta keškuštelujen tulokšet oli yhissetty Kerähmön piätökšeh. Šuomelais-ugrilaisien liitto jatkau kannattua šuomelais-ugrilaisien kanšojen tilaisukšie šekä heimokanšojen päivie. Oli koroššettu, jotta lisyä kannatušta pitäy antua perintehellisien ruatojen ta käsitöijen šäilyttämiseh šekä etnomatkuštamisen kehittämiseh. Šitä varoin šuunnitellah valmistua kartta, missä on merkitty šuomelais-ugrilaisien kanšojen tärkiet nähtävyöt. Kerähmön mieleštä tämmöni kartta auttau tašavaltojen kehityštä. Tärkiet kirjallisuštevokšet šuomelais-ugrilaisilla kielillä pitäy kiäntyä venäjäkši, jotta enempyä rahvašta niistä tiijettäis, a tärkeistä tutkimukšista kanšojen kulttuurien ta kehittämisen hyväkši myöntyä palkintoja. Kerähmö näytti, mitä tašavalloissa oli ruattu kielien ta kulttuurien šäilyttämisen ta kehittämisen hyväkši valtijoelimien šekä yhteiskuntajärještöjen yhtehisin voimin. Enši Kerähmö pietäh nellän vuuvven kuluttuo.