Texts

Return to review | Return to list

Pomorien päivä Neva-joven rannoilla

history

November 05, 2025 in 16:08 Нина Шибанова

• created the text
• created the text: Venäjän etnografisešša musejošša piettih Pomorien kulttuurin päivä. KUIN MERTÄ, VIENANMERTÄ MYÖTEN Piiterissä 25.^ šajekuuta enšimmäistä kertua oli vietetty Pomorien kulttuurin päivä. Tapahtuman nimi oli “Kuin mertä, Vienanmertä myöten”. Še mäni Venäjä kuvij oissa -etnofestivalin ta ARKTIDA 2025 -kanšainvälisen arktisen kulttuuriforumin rajoissa. Toimenpivon päivänä keräytynyij en huomijo oli kiinitetty pohjoseh kanšanryhmäh – pomoriloih ta heij än kulttuurih. Ohjelma yhisti Arhankelin alovehen ta Karjalan tašavallan šekä Piiterin muakunnan pomorija. Oli näytetty heij än perinneh ta nykyaika, kanšantaito ta muotikaš disaini – kaikilla oli mahollisuš tiij uštua uutta ta paissa pohjosen kanšan elämäntavan ta istorij an šäilyttäjien kera. – Tapahtumah tuli Vienanmeren kolmen – Pomorien, Kešän ta Oneganrannan pomorij a. Hyö luajittih yli 1600 kilometrin matka, jotta esittyä omua kulttuurie. Ohjelmašša oli kakši ošua: enšin konferenššissa oli esitetty tutkimukšie pomorilaisešta kulttuurista – musejošša on tosi rikaš pomorilaisilla omissettu kokomuš ta lisäkši oli pietty muasteri-oppij a, šekä näytetty keinoja, mitein šäilytetäh ainutluatuista kulttuurie. Toini oša oli omissettu kulttuuriperinnön nykyaikasella käytöllä muotissa ta musiikissa, šano Pomorien kulttuurin päivän idejan luatij a, Venäjän kulttuuriruatajien luovan liiton, pomorien ošašton johtaja L’udmila Rots. PERINTEHEŠTÄ NYKYAIKASEH TAITOH Tapahtumašša Karjalan pomorien etuštajina oltih Kemin Pomorje-kotišeutumusejon, Belomorskin Pomorien venäläisen kanšankuoron šekä Petroskoin Pomorien rannan kultalanka -yhtijön etuštajat. Kemin Pomorje-musejo tänä vuotena täytti 45 vuotta. Musejon johtaja Irina Ustin korošti, jotta Pomorien päivä autto läheštyö Venäjän etnografi sen musejon toimintah, šentäh kun tämä musejo kävi Kemin piirissä tutkimušmatoissa vuuvvešta 1904 alkuan ta keräsi šuuren kokomukšen, šekä tuttavuštuo lähemmin Arhankelin alovehelta tulluijen Pomorien kulttuurin šäilyttäjih. Tämmöset yhteyvet ollah tosi kallehet nuorella musejolla. – Myö esittimä pienen Potruškat-spektaklin tunnetun starinankertojan Stepan Pisahovin šuarnan mukah erikoisella pomorilaisella pakinatavalla. Lisäkši meij än joukošša oli kakši työmasterie: Galina Ivankova näytti, kuin luatie tuohešta pomorilaisie perintehellisie kivekšie šuurie verkkoja varoin. Kiveš oli valittu pomorilaisien kulttuurin simvoliksi. Nina Kuprijanova näytti, kuin luatie perintehellisie vöitä ilman lautasie, vain šormilla lankoja kiskomalla, kerto Pomorje-musejon johtaja Irina Ustin. Piiterissä matan aikana Kemin musejošša ruatajat naiset piätettih nimittyä omua pientä ryhmyä, kumpani pruasniekoilla tai turistiretkien aikana näyttäy pienie esitykšie meren rannan eläjien tavoista ta nimittyä šitä “Jundakši”. – Junda on vanha šana, kumpani merkiččöy verkkojen yhissäntyä, jotta enämpi kalua šuaha. A meijän verkkoina ollah laulut, starinat, folklori, vet niij en avulla, kuin verkoilla voipi šuaha rahvahan huomij uo. Vuotamma, jotta meij än joukkoh tulou ni kaupunkilaisie, lisäsi Irina Iljinična. Belomorskista Piiterih kävi Pomorien venäläini kuoro. Musejon šuurešša šalissa še esitti vanhoja pomorilaisie lauluja. – Meilä on tärkie, jotta meitä kučuttih, kuin perintehellisen ainutluatusen lauluperintehen šäilyttäjie. Kohta kuoro täyttäy 90 vuotta. Še keryäy ta šäilyttäy vanhoja lauluja, šuurin oša niistä on hiälaulut. Meilä ei ollun vaikie valmistua ohjelmua ta esittyä erilaisie pomorilaisie lauluja. Olemma oikein onnelliset, jotta meij än luovua ruatuo korkiešti arvoššettih, šano kuoron hormeisteri Irina Vasiljeva. Irina Viktorovna Vasiljeva jo 50 vuotta ruatau taitoalalla. Šajekuušša vietettih merkkipäivä, a Pomorien kulttuurin päivällä kuoro lahjotti ruušuvihkon ta juhlallisešti hyvitteli oman kuoron johtajua. Vielä yksi merkittävä tapahtuma oli, kun päivän ošallistuja – pomorilaini Margarita Tereščenko anto musejoh lahjakši vanhoja esinehie – pahkamal’l’an, luatikoisen oraista varoin ta meriverkkojen kutomisen kävyn. Šamoin juhlapäivänä oli näytetty nykyaikani luova taito pomorilaisien kulttuurin peruštehella. Disainerit esitettih vuateta korukokomukšie. Karjalašta festivalih kävi Pomorien rannan kultalanka -yhtijö, kumpani šäilyttäy vanhua käsityötä ta käyttäy merkkaušta kultasella lankalla vuatteissa ta koruissa. Oli näytetty kokomukšie ta muasteri-oppij a, kuin merkata kultasella lankalla. Lopušša voipi vain lisätä, jotta Venäjän etnografini musejo oli ihaššukšešša, mitein kaunis ta šuuri pruasniekka onnistu: šiih tuli yli 1500 vierašta, yli šata ošallistujua ta 17 viessintyä. Onko pomorien kulttuuri nykytärkie? Festivalin ošallistujilla epäilykšie täštä kyšymykšeštä ei jiänyn.