VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Jiesuksen eläntä. Tuhluajapoika

Jiesuksen eläntä. Tuhluajapoika

Karelian Proper
New written karelian
Jiesus saneli niise peittopakinan tuhluajapoijasta: Yhellä miehellä oli kaksi poikua. Kun poijat kasvettih suureksi ta tultih ruavahiksi, nuorempi poika sano tuatollah: "Tuatto, anna miula omani osani". Tuatto ruato niin, kun poika halusi. Hiän jako elot ta anto poijalla omah osah.
Elojen javosta ei männyn monta päivyä, kun nuorempi poika keräi kaikki omah osah ta läksi pois koista loittoseh muah. Vierahassa muassa poika alko tuhlata eloja ta elyä pahua elämyä. Näin hiän eli, kuni oli tuhlannun kaikki elot. Kun poika sielä köyhty, ni tuli nälänhätä siih muah, missä hiän eli. Poijallaki ei ollun enämpi ruokua. Siitä hiän kysy työtä erähyältä ihmiseltä. Sillä miehellä oli muatila, ta hiän työnsi poijan paimentamah sikoja. Poijalla oli niin nälkä, jotta hiän halusi syyvvä sikojen ruokua, onnakko sitäki hänellä ei annettu. Poika alko tuumaija: "Tuattoni jätkillä on riittävästi leipyä, a mie kuolen tiälä nälkäh! Nyt mie lähen kotih, ta kysyn tuatolta proskenjua". Niin hiän läksi tuäton luo.
Kun poika oli vielä etähänä, tuatto näki poijan ta hänellä tuli suali. Hiän juoksi poijalla vastah ta sepäsi hänen. Poika sano tuatollah: "Tuatto, mie olen luatin riähkyä ta olen viärä Jumalan ta siun iessäs. En ole enämpyä sen arvoni, jotta milma kučuttais poijakses. Ota milma jätkäkses joukkoh"!
Onnakko tuatto käski jätkillä eččie poijalla parahat vuattiet ta valmistua pruasniekan poijan jälellähtulon kunnijaksi. Niin alko vesselä juhla, kun tuatto sai poijan kotih.
Tällä peittopakinalla Jiesus halusi näyttyä, jotta Taivallan Tuatolla on hyvä mieli jokahisesta riähkähisestä, kumpani kiäntyy hänen puoleh.