Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nina Zaiceva. Virantanaz. 15. Mecastuz vanhas Virantanhas
Nina Zaiceva
Virantanaz. 15. Mecastuz vanhas Virantanhas
Veps
New written Veps
Tähthad
näguba läbi pimedas
kibinsädegid tactes öl ,
pidust’ dorogad mecas tihedas
kuzed teravad seištas völ .
Kuzenseinil te kinktäs ümbärtud ,
kuti saldatad kuzed sid’ .
Kudmoin kauh-ki om kuti kovertud ,
sišpäi pästtud om hoštai nit’ .
Mecan hillüdes hebod jokseba ,
hebo ezmäine kuti koir ,
oliž vald , – regen kükseba ,
letes kohtaha , pidab nor !
Tullei jottud om kavaghajudel ,
kuvahaižed-ki pit’käd om .
Kudmoi hoštab sid’ taivhan süvüdel
vauktut ližadab tähtazžom .
Lumikatusen hošttas neglaižed ,
ani hobedal palab kaik ,
punob il’mas lunt kut läbi seglaižes ,
mec ei kubahta , ehtan aig ...
"Virantanaz om bohat londusel ", –
melet’ ajades Moskvan knäz’ ,
kacui ümbriže : hongad – taivhaze ,
kuzed teravad ani läz .
"Nu a mehed sid’ jäiba vanhaze ...
Vaiše il’m – kuti tomes jom ."
Nägeb knäz’ : ted veba tanhaze ,
iknad hüväšti vesttud om .
Pertiš ümbri om tarkas laditud ,
nägub ižandan terav mel’ ...
Sid’-se knäzile mel’he langeni :
"Neniš küliš – ved’ toine kel’ !"
Johtui knäzile : hänen pertištos
mugoi sur’kulu praznikzal ,
miččes ristitud sädoiš hoštajiš
tancuiš punosoiš lüstran al ...
Tezi knäz’ heiden melentaguižen ,
tezi , täuttud mil ö i päiv ...
"Panen muštoho sanan tägaižen ,
virkan sen , kus om mehid äi .
Päiš heil punoškab : sana tundmatoi ,
tuli miččes-se verhas mas .
Vepsläižed – rahvaz tedmatoi ,
hot’ i eläba Moskvad läz ".
Ei voi sanuda , miše enamba
tedaiž vepsläižiš knäzin mel’ .
Hän-ki meleti , miše rumemba
ei voi olda , mi vepsän kel’ .
Knäz’ i kucui sen keleks čuharikš ,
pidänd ei sen i keleks hän ...
Iče oli hän tehnus jomarikš ,
elo väzutab , muite mäb .
Ani noren hän nainu oleskel’ ,
tat löuz’ akan i küzund ei ...
Vodes pälič ak knäzin koli-ki ,
hänes mušton jo tullei vei .
Elo sirdihe pirun humalas :
se om praznik , a se om sai ...
Kacu , nellänz’ jo läksi kümenik ,
a oli-k elo ?Ei olend vai ?
Eci knäz’ nece ilod kaiktäna ,
el’genz’ : hödhüvin jokseb aig ,
sikš i ajoi hän Virantanhaze ,
elotuskaspäi nece kaik ...
Ei jo navedind kaiked kodikast ,
tahtoi väzundan küksta poiš ,
himoič midä-ni löuta čudokast ,
miš i vajehtust tehta voiž .
Oli hän ani himomecnikan ,
sikš konz kulišti Viran täht ,
koditahon hän Viran eciškanz’ ,
henges süttuškanz’ matkan taht .
Käski vastatas ühten vodjanke ,
korbhe süvähä veiži hän .
Himoič märitas vägil kondjanke ...
Ištta pövus om korjas läm .
Kac , jo näguba lämoid pimedas .
Hänen abunik sanui üks’ :
– A ku tanhas om ani libedas ,
kacun tarkašti , kus om uks’ .
– Voib-ik tulda ? – än’ hänen kahaiži ,
ižand , pästa meid öks-se hot’ .
Viroi levedamb uksen avaiži ,
ičez bardan-ki kädhe ot’ .
Tuli knäz’ Viran kod’he teravas ,
küzui : – Tedat-ik venän kel’t ?
– Ala varaida , tedam kerdalas ,
venäkel’ kuti maman meil .
Kuti huiged om tehnus knäzile :
om ved’ mužik , a terav mel’ .
– Spasib sinei , – hän sanui väzudes –
olem äjak-se aigad teil .
Sanui muga , ka kului änespäi , –
carin heimos hän ani om .
Tuli Venäman Moskvan lidnaspäi –
kus om se – a kus korbenžom ?!
– Tedo raigub – sä hüvin mecadad ,
tedad ümbriže tropad kaik .
Mahtad tal’vel-ki kondjid mecata ?
Ved’ om nügüde kondjan aig .
Kulin – peza oma ani läznašti ,
sigä emä i poigad kaks’ ..."
– Poigad nene ved’ rodun jäl’gestuz ,
ei niid koskkoi-ki aigas täs .
Viroi vaikkulhu pipkun poltaškanz’ ,
pän-ki kibištab , tedan , säks ...
Sanui knäzile : – Tulit oktašti ,
tunden mecan , kut sormed kaks’ .
Igän tägä mä , juril sidotud ,
vaiše norudes armii ol’ ...
Midä , knäzine , putuid ridaha !
Ed-ik mušta , kut vicoil löid ?"
Viran sil’miš jo hüptas kibinad ,
kuti aigas siš tullei toi ,
kuti möst oli olnu sigana ,
placcal sil .Midä tehta voi ?
Surman sid’ saiba äjad prihaižed
kunutvarzišpäi , löndan täht ,
hätken kibišti heiden lihaižed ...
Siš ol’ knäzin-ki noren taht .
Oli se hillän mirun keskustan ,
ved’ ei olend se torapöud ...
Služda armijas heile käsktihe ,
pidi mända , hot’ ed , hot’ void .
Sündui kuva sid’ knäzin sil’mihe ,
muštho langeni norištaig ,
kutak jonusoiš ani pölühü
luihe saldatoid löi hän : krak !
Viroi paidan-ki äkkid libuti ,
ozut’ knäzile : rubiš sel’g .
Knäz’-žo päl vaiše ičez kigluti :
– Mugoi oli sen aigan velg ...
Viroi nägi : knäz’ dumid punotab ,
knäzin sil’miš om mušton jäl’g .
Miččid hänen mel’ tahtoid kudotab ,
knäzil rohktut-se nügüd’ jäb ?
Knäz’ sid’ pigašti libui jaugoile :
– Lähtkam tägäpäi !– Teiden vald .
Vaiše Tal’oi sid’ tuli ezile ,
kuti palaškanz’ lämoin ald .
Čudos knäz’ sun-ki ani avaiži :
"Mitte čomuz’-se korbes om !"
Šapkan hädi i laučha lükäiži ,
suhu libunu palab kom .
Sanui : – Ižand , mö lähtem korbehe
kondjan pezannoks tämbei ved’ !
Ajoim Moskvaspäi teiden kodihe ,
satad meid sinna-k ali ed ?
Iče knäz’ Tal’oin polhe kacuhti ,
sil’mid kärauta hän ei voi .
Ičhez buraiži , kädel maihuti :
"Miččen čomuden Jumal loi !"
Viroi haškahti sid’ jo ezile ,
hän ved’ kazvol ol’ ani sur’ ,
mugoi hardjoikaz ...Tundui knäzile –
nece bahatir’ pert’he tul’ .
– Homen , – sanoil hän il’man rebiti ,
– Aig-ki möhä om , pimed ö .
Tütär sijad-ki teile leviti ,
lebaikatoiš tö , väzuit jo .
Tal’annokse knäz’ käden vedouzi :
–Neižne , pagižed venäks , ed ?
Tal’oi pän vaiše vähän kärouzi ,
rohktas taci hän : – Kutak en !
Eläm Venämas , meid-ki risttihe ,
vaiše ičemoi mijal kel’ !
Uskom Sünduhu , kaglas – ristanke ,
pühäkodi-ki pandud meil .
Tal’oi kädel sid’ iknha maihahti :
kudmoin hoštotes pertid läz
pühäkodižen čuhu lemgahti :
– Kacu , hobedad äjak täs !
– Kenak tuli-se teiden korbehe ,
mitte mastar’ sen čuhun loi ?
Ei voi tehta ved ühthe pordoho ,
kenak teile sen tehta voi ?!
– Mijal ičemoi oma mastarid ,
ühtel kirvhel sid’ tehtud kaik .
Lepän lahkod om čuhuks mastartud ,
homen kacud völ , tuleb aig !
"Mitte rohked om neižne vepsläine ,
mitte sinine hänen sil’m !"
Knäzin südäin-ki löse-peksase ,
hengenkaraižes kadoi il’m .
– Prosti , mužik , meid azjas endižes ,
olin ani nor’ , midä tar’ ?!
– Ala johtuta , vergat gornicas ,
mijal sanutas : adiv – car’ !
Ülähonusiš – škapad mujutet ,
seinän kartte om pandud ned .
"Kutak melevas tänna sijatet !
Avoi vepsläižed !Tedat , et !"
Pert’ – kaks’žiruine , kuti horomad ,
jüged uskta-ki , miše täs ,
korbes mugomas , mi-se paremba ,
voiži olda , mi lidnad läz ...
Knäz’ jo oli-ki kuti zabutiš ,
kacub : mijak se rippub sid’ ?
"Jose robeh ?" Toh’ – kuti poimetiž ,
kuti šuukuspäi tehtud nit’ ...
Toižel homencel jäl’ghe murginad
mecha läksi se adivstroi ,
koirad nutaba , lunt ned pureba ,
kuti buzaidai mezjaižroi .
Viroi pordhile haškaht’ ezmäižen ,
sanui toižile : – Kulgat vai !
Vaiše nägištan : koskit pezaižen ,
vastust pidäškat !Ik sel’ged kaik ?!
Lähipezas om emä poiganke ,
koskta poigaižid huiged om .
Tulit mecha , ka meiden veronke ,
algat otkoi i humaljom !
Kulgat völ-ki tö mindai vähäine :
mikš-žo oružjal emännoks ?!
Ižakondjan om peza läheli ,
ven mä tahtnikoid ižannoks .
– Ken ei varaida , tulgat ezile .
Ižakondi om lujas sur’ .
Se om vanhač jo kondjan vozile ,
om jo kolda-ki tulnu kur .
Nece homendez – mugoi sinine ,
mitte Tal’aižen sil’miš ol’ .
"Miččin mecnikad tämbei linneba ?"
Viran meled om kuti nol .
Homenc painab i knäzin melehe ,
Viroi händast ved’ rikta voib ...
Hüvin hänele ende elihe ,
midä tämbeine päiv-se tob ?!
"Miš-žo meletab nece vepsläine ,
midä sekoib hän ičez päs ?"
Viroi suksil om , astub ezmäine ,
hänen mod ani kuti jäs .
Mecas kaik hö jo ani surduida ,
pidi ümbärta taho sur’ ,
kaidoil tropaižil luntme urdada ...
Pažag tehtihe , lebukur .
Mehed tarkašti ružjad kacuiba ,
tuleb heile sid’ tego uz’ .
Kondjan pezas hö ümbri astuiba ,
varud oigendab joga kuz’ .
Knäzil varaidust oli enamba :
Virad varaiži , ka i koir
hänen läžuškanz’ , jokseb venomba ,
kacub polidme , kuti vor .
"Minun käzi-se sid’ ei särahtaiž ...",
knäzin henges om vilu rän’ :
"Vaiše vepsläine-se ei nägištaiž ,
kärautes minun polhe pän ."
Koirad kondjan jo hajud rižaba ,
loihe sinnapäi , kogo sur’ .
Koiran käredust lujas ližadab
lendai pezaspäi lämüt pur .
Kactas metaha ani tarkašti
nene mecnikad , kaik hö sid’ .
Ružjad pidetas ani armhašti ...
Nervad kingitet kuti nit’ .
Viroi ružjad ei otand kerdale ,
viga tegihe ružjas siš ,
sikš-se oli hän vähäšt verdunu ,
ičez päle , mä teda miš ...
Koirad pezaha ani ličesoiš ,
joga mecnik jo ružjan sai .
Knäz’-ki pidab siš reigus pičuižes
pezan sun , vähä aigad jäi .
Kondi pezaspäi hüppäht’ – šahmati ,
kida avaitud , karval bur .
Voi , Sur’ Sünduižem , sinä rahmanni :
om jo katkaitud kuzen jur’ !
Hö ei vastnugoiš mugoin surenke !
Kondi – ogibal !Kacu vai !
Nene mecnikad – pagho jurenke ,
vaiše knäz’ kondjad vaste jäi .
Kondi polidme maihat’ käbäläl ,
knäzin sordi , se mas jo ol’ ,
venub mas , kuti pordol jäl’gämäl :
om völ eläb vai jose kol’ ?!
Sid’-se Viroi om tulnu edehe ,
hodras tembaitud hänen veič ,
hoštab kibinoil , ottud kädehe ...
Iškta – ehtib , a enamb – ei !
Kondi Viraha loihe teravas ,
kida avaitud , sur’ i žar ,
Viroi veičel sil iški kerdalas
kondjan kidaha , tehnus kar !
Valui lumehe veri purukaz ,
rusttaks kattud jo lumi ol’ ,
Venui mas nece saliž karvakaz ,
hengaht’ kerdan i sid’-žo kol’ .
Vaiše siloi-se tul’ba abuhu
knäzin ristitud , kaiktä – än’ !
Viroi kacund ei neche kobuhu ,
veičen puhtasti , polhe män’ .
– Sured spasibod , Viroi-vepsläine ,
ku ed sinä , ka kolda voiž ,
bedal käraunuiž meiden ecmine
ilod mecas , se surmad toiž .
Libui jaugoile , käden Virale
pigai oigenzi nece knäz’ .
Jaugoiš venui se saliž sur’kulu ,
a gor’a oli ved’ muga läz .
Viroi virkahti : – Mängam , pezemoiš ,
kül’bet’ vepsläine vaumiž jo .
Mijal pezesoiš päčiš levedoiš ,
jäl’ghe vepsläšt mö repoid jom .
Päčiš il’man ol’ haju duhukaz ,
kuiv i žarukaz oli löun ,
kuti tullei sid’ puhui uhokaz ,
žarul täuttud ol’ joga röun .
Löunan palab duh son’he ličihe ,
lučhe , hibjaha – leta voi !
Ezmäi opak ol’ tunktas päčihe ,
a kut äjan se tervhut loi !
Nece vepsläine kül’bet’ mehile
jäl’ghe mecastust ilod toi .
Pezend tundmatoi oli verhile
kuti erižen čudon roi .
Kül’bet’ vepsläine – ičeladuine ,
siledlehteine – vihand vast ,
väzund kuna-se hibjas kadoihe ,
vägid ližazi vepsän vas .
Jäl’ghe kül’betid long jo varasti :
olut pakuine , kalapirg ...
Pagin ühthine töndui lämäšti ,
mecan starinoid sanel’ Vir .
Virantanaz. 15. Mecastuz vanhas Virantanhas
Veps
New written Veps
"
–
–
–
"
"
–
–
–
"