VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Nikolai Karpin. Lokki karjalakse on kajai

Nikolai Karpin

Lokki karjalakse on kajai

Livvi
New written Livvic
Erähiči "Oman Pajon" repetitsies yhtes minun kel pajojoukos pajattai naine rubei šupettamah minule korvujuureh:
Minä lövvin pajon.
Sinun pajatetunnu se rodies aiga hyvä. Minun VK-sivul lövvät sen muuzikan. Vaigu minuttah älä opastu, viäräh mustoh panet, sit rodieu vaigei kohendua, sanoi häi da andoi minule bumuagan, kuduas oli pajon tekstu.
Tossu piän minä lövvin hänen VK-sivul pajontekstan dai sävelmän. Panin korvih kuulokkehet. Niilöis rubei kuulmah hil’l’aine sävel. Pehmei bariton-iäni pajatti suomen kielel mereh, kajaih, eruonduigäväh nähte Silmien edeh nouzi ammuine elaigu. Minun školadovariššu Ijavoizen Slavik, häi kuoli jo sentämän vuvven tagaperin. Slavik kazvoi vahnembittah. Händy kazvatti buabo. Slavkan kaksi nuorembua sizärdy elettih muaman kel rinnal olijas kyläs. Tuatto oli kuslienne Ven’al. Vahnembat erottih toine toizes. Vikse muamal oli vaigei vönyttiä kolmie lastu, sendäh Slavik eli buaban kel. Hyö elettih nellifatierahizes talois yhtehizen Akonjärven kylyn rinnal. Sidä kodii jo ammui ei ole, a kylyn murennuot kiviseinät vie kokotetah Suunu-joven rannal.
Tuatto minun kuoli ammui, minä sežo elin muaman kel. Minuu da Slavikkua se kuilienne rodn’asti. Myö puaksuh käimmö toine toizelluo. Konzu kazvoimmo, Slavik mondu kerdua jäi meile yökse. Muamo puaksuh kävyi ruadomatkoih, minä kučuingi Slavikkua yödymäh minulluo. Minun vahnembien vellilöin magavosijat seizottih tyhjin, sendäh ku hyö opastuttih Petroskois. Slavik vastai:
Vuotas, kyzyn Botsmanal.

Muga häi sanoi omua buabua. Buabo nikonzu ei abevunnuh, konzu kuuli botsman-nimen, vai hil’l’azeh rubei hirhettämäh. Sih aigah buaban rungu, rynnästy vaste ristai pannuot käit ruvettih liikkumah da rounoku aldoilemah. Slakva suvaičči omua pienikazvostu kyllästy buabua-botsmanua, buabohäi suvaičči bunukkua rajattomasti. Kuspäi hyö tuldih elämäh Porajärveh, kui oli buaban nimi, minä en tiedänyh, engo kyzynyh. Buabo-botsman, muudu ei pie.
Tahtotgo kuunnella suomen muuzikkua? kyzyi kerran Slavka.
Minä suvaičin kävvä heile. Slavkan buabal oli äijy kirjua, häi andeli niidy minule lugiettavakse. Yhten minä kaimain, kunne tungin, en malta sanuo, tässäh on huigei.
Paiči sidä Akonjärven toizel agjal kazvoi brihaččuloi arteli. Kaikin lähes yhty igiä: yhty kluassua olijat Valerka Rulin, Tolik Adler, Slavka Ijavoinen, Kol’a Runin, hänen vahnembi Vas’ka-velli, vuottu meidy nuorembi Tol’a Mel’nikov, hänen vahnembi Vit’ka-velli. Artelilleh myö juoksendelimmo sygyzyl Suunun hoikkua jiädy myöte. Konzu jiä hyvin kandoi, rubeimmo iččeni luajittuloil jiäkur’oipualikoil jiäkur’oih kižuamah.
A täl kerdua Slavik rubei pagizemah muuzikkua.
Tahton kuunnella, sanoi minä, ku tiezinhänen buabo on suomelaine. Vikse muuzikkugi rodieu ulgomualaine. Buabo pagizigi ven’akse omah luaduh. Mittumua vai paginluaduu ei kuulunuh Porajärvel! Minun keskimäine Volod’a-velli šuutkahes sanoi Slavikkua "pieni Kekkonen". Hoiskei, pienikazvoine Slavik ei abevunnuh. Häi suvaičči ilopadoi, ičegi oli sih rakas.
Sinä ehtän vuvvennu 1968 vahnas radiolas, kudai seizoi puuhizel tumbočkal, pimies pertizes rubei kuulumah muuzikku. Myö Slavkan kel kuundelimmo sidä, kuni ei roinnuh ihan pimei. Muuzikku miellytti meidy.
Sävel, kudai soitti kuulokkehis huondeksel 8. ligakuudu 2024, mustoitti minule 1960-luvun loppuu. Minun silmih nostih kyynälet. En voinnuh niidy pietellä