Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Agapitova Nadežda . Vepsän kezan lämoihuded
Agapitova Nadežda
Vepsän kezan lämoihuded
Veps
New written Veps
Vepsän
keza , vepsän kel’ .
Armaz peza , hüvä mel’ .
Kaikuččen kezan mö perehenke tuleskelim Kalagehe – babannoks da dedannoks .Erašti lebupäivikš , erašti nedalikš vai eskai pit’kembaks , konz vanhembil-ki oli lebuaig .Mamoi ei laskend minei jäda kaikeks kezaks Kalagehe : oli edahan lidnaspäi , da baboi dedoinke ei olnugoi jo nored , heile oli jüged .Muga oli minun 13-voččehe igähäsai , kuni baboi dedoinke oliba hengiš .Neniš lühüdoiš starinoiš oma minun muštlotesed siš aigas , nene oma minun vepsän kezan lämoihuded .Pened , lämäd , säraidajad .Ned nügüd’-ki hilläšti hoštaba kus-se südäimes i laskvas lämbitaba minun henged .
VIŠN’PUD
Läz pertid kazvoi kaks’ vanhad višn’pud .Marjad oliba muiktad-magedad , hoikan sel’ktan korenke , miččespäi sormed sid’-žo tegihe tartukahikš .
Kažid (baboil kažid eliba kaiken ) navediba venuda puiden pil’veses , levitades käbäläd da pil’kištades päiväižel .Baboi keiti višnišpäi marjkeitost – sagedad , muzarusttad .Konz söd sidä , lopus mujad karktad magud .Avaidad bankan – i sid’-žo om kezan haju i henges om läm’ da hüvä !
SOBAD
Sobiš minai kaiken oma eriližed muštlotesed .Konz meletad ristitun polhe , kaiken aigan kuviteled händast konkretižiš sobiš .
Baboi – korged , kapos naine , pit’k pal’mik vai čoma toppaz päs , pit’känke pal’mikonke vai tarkanke kačunke .Hän oli lujas čoman naižen .
Muštan rusttan platjon penikaižes änikos , vähäižen alemba pol’vid – sen hän paksumba paneli päle , konz tuleskeli lidnaha .Vihmsoba bežmujul da paik henoidenke änikoidenke mugažo oliba "lidnan " soba .A kodiš oma prostad halatad : üks’ om muzasinine , pakuštunu sobidenpezuspäi , toine – rusked – suriden haragaižidenke , miččed jo oma pakuižed aigaspäi .
Dedoi – madal , hahk , čoman bardanke .Todesine külälaine mužik .Hänen päl oma pinžak , vanh kudopaid , hahkad štanad .Dedoi ištub pordhil vai vilus honuses , pipkutab "Belomorad ", savu hilläšti libub da sulab lämäs il’mas .
Baboin polhe minei muštho jäiba hänen ribuikaz halat pakuiž-sinižes šoidus da pehmed paik , mittušt minä kaičen .
ROVA
Baboil oli äi gr’adoid .Rovad oliba mugažo .Kerdan minä , miš-se meletades , lanksin rovaha manzikaižen rindal .
Baboi nägišti sen i lajiškanzi mindai – ei pahas , no kovas .Oli abid langeta rovaha .No baboin sanoišpäi oli völ abidamb .
ŠARIK
Kerdan tat da vel’l’ ostiba kužun kus-se läz Petroskoin Keskuzbazarad .
– Hüvan rodun pinčer om , – ülevas sanui tatoi . Mö vellenke lujas ihastuim .No lapsiden ihastuz ei ole pit’k .Tegihe muga , miše Šarli ei olend pinčeran , a oli jogavuiččen koiran : must , vauktanke šoidunke kärzal da vauktanke pökonke .Hän puri kaiken , mi putui hänen sil’mihe .Maman sanoiden mödhe , mö em ehtnugoi kävelta hänenke , i hondoin pidim hol’t hänes .Kerdan , konz kaik pereh kerazihe , vanhembad pätiba : Šarli ajab Kalagehe babannoks da dedannoks , varjoičeškandeb sigä pertid .
Küläs händast sidodihe čaphe .Dedoi kucui Šarlikad Šarikaks .
Koir oli hüvän varjoičijan – haukkui komedas , ei pästand verhid .
Hän eli Kalages äjak-se vot .Konz baboi dedoinke tegihe jo ani rauhikš , däd’ vei koirad Vitegraha , tutabidennoks .Sigä Šarik völ pordon aigad eli , a sid’ päzui čapišpäi , pageni mecha i ei pördnus .Pagištihe – händikahad söiba .Prosti , Šarik !
KOIRAN PUREND
Kerdan ehtlongin jäl’ghe minä läksin kacmaha Šarikad .Hän ištui kodas vaitti .Minä ličin käden kodaha .A hän sil aigal puri magukast lud .
Minun käzi telusti hänele .Hän tabazihe hambhil kädes – äkkid , varastamata .Kibu iški käden , minä kündliš joksin pert’he .Purend pestihe , voitihe zel’onkal .Ei unohtadud lajidaki mindai .
Siš aigaspäi minä tedan : koirad , konz se söb , ei sa kosketada .Nügüd’-ki muštan , mitte oli se purend .
MADOINE
Babarm kazvab tarhas .
"Dedoi , sigä madoine !"
"Nad’oi , – sanub laskvas .–
Se om lujas tarbhaine ".
Višn’puiden ližaks babal kazvoi babarm – sured babarmžomad .Mö söim marjoid ani penzhaspäi , lämid päiväižespäi , magedoid , erašti vähäižen jo hapanuzid .
Kerdan kacun ühten marjan südäimehe – a sigä om madoine !Siriči mäni dedoi .Minä ozutin hänele marjan i opakos starinoičin löuduses .
Dedoi oti marjan , tarkašti kacui , jäl’ges pani suhu da söi ühtes madoiženke .
– Liha , – sanui , – belok . Magukaz da tarbhaine !
Minei tegihe opak da ilo ühten aigan .
Vepsän kezan lämoihuded
Veps
New written Veps