VepKar :: Texts

Texts

Lexico-grammatical search | Create a new | ? Help

Advanced Search ↓

ä

ä

ä

by

records
Simple Search ↑

639 records were found.

No Dialect corpus genre Title Sentences
91 Tunguda
Dialectal texts, Folklore texts Fairy, Tale Ukko da akka elettih
([Два брата])
  1. Ei mäne aittah, tuli pirttih, šilmät pezi, moli i mäni aittahšielä kakši mužikkua, ne hänellä jalgoih, ukolla: "Šie meilä tuatto, myö šiula pojat".
  1. Tullah pojat perttih:
    Šie meilä muamo, myö šiula poijat, – kumarrutah jalgah.
  1. No koirat, vain myö?
92 Padany
Dialectal texts, Folklore texts Fairy, Tale Ivan Med’ved’ev
(Иван Медведев)
  1. Heen i sanou:
    Ka ni läkkä sie meilä kolmanneksi vel’l’eksi, myö lähemmä mooilmalla l’eibee soomah.
93 New written karelian
Journalistic texts Uljana Tikkanen. Repol’an kuoron viimeni laulaja
  1. Šovan jälkeh myö myöštymä Šuarenpiäh.
  1. Myö rikeneh ajoma venehellä meččäh, šielä keräsimä mussikkua ta voitelima ičellä nävöt mussikalla.
  1. Ämmö aina meijän kera kävi ta keitti kalarokkua, paisto kalua kuni myö repimä lehtijä, a šiitä myö hyppäsimä.
  1. Koko päivä myö juoksima ta kaikki šyömiset oltih hyvät, hiän muhiu.
94 Reboly
Dialectal texts Narrative Liedmadärven nellä šuarda
(На Ледмозере было четыре острова)
  1. No i maman kera myö kävimä heinällä šinne.
95 Poduzhemye
Dialectal texts Narrative Kylyt
(Бани)
  1. A vielä meilä, vielä myö šuvaičimma ylen toine toizen luokše kylyy kävellä.
  1. Meilä vot, tulou šuovatta, ku tulou šuovatta, i myö d’oka šuovattua
  1. Nu vot, nu niin myö toine toizen luokše.
  1. Nu vot, Užmanalla myö naverno Ylä¦piäššä d’oka kylyššä olimma.
  1. I vielä mitä myö šuvaičimma.
  1. Myö vielä šuvaičimma sitä peššä pirttilöidä, tože nillä že, keräyvymmä nellä¦-¦viizi hengie.
  1. Ei štobi koissa peššä, no niin myö toine toizen luokše kävelimmä i pezimmä.
  1. Vot semmozet myö olimma.
96 New written karelian
Journalistic texts Nadežda Vasiljeva. Karjalaisella naisella on kaunis šielu
  1. Myö auttoma häntä mitein vain voima.
  1. Myö čikon kera joutuma lapšien kotih, šielä oli lämpimämpi ta ruo kua enempi annettih.
  1. Konša tuatto tuli ottamah meij ät, lapšien kojin ruatajat šanottih, jotta hiän jäis šinne, Arhankelih, ka hiän puaššiutu kotimualla, omah kyläh Haikol’ah, mih myö tulima jo Voiton jälkeh, muisteli Ol’ga.
97 New written karelian
Journalistic texts Krasikova Julija . Karjalan pienie istorijoja: Matka-oja
  1. Ka myö elämmä kaikin yheššä.
  1. Monie-monituisie koivun, huavan ta pajun okšie ta lehtijä myö panima kuivumah huas’s’alla.
98 New written karelian
Folklore texts Tale Mekhed, Ludmila. Ekologini starina
  1. Vet myö tykkyämmä meijän meččyä ta jokie, ta tahomma elyä šiivošša, korošti kontie.
  1. Još myö rupiemma tykkyämäh luontuo ta pitämäh huolta šiitä, ni še antau meilä äijän iluo, kaunehie kukkie, marjua ta šientä, hyövyllisie heinie, šano viisaš kontie.
99 New written karelian
Journalistic texts Uljana Tikkanen. Matkuštamini vuarojen kautti šuolajärvellä
  1. ČARIN: AJAN LUATIMA
    STARINALINNA
    Heti enšimmäinenä päivänä myö
    piäsimä Čarin-kanjonih.
  1. Myö tulima Čarinih päivällä ta kanjoni oli hiekkakeltani, a illalla, päivänlašun aikana šeinät ruvettih ruškenomah.
  1. Šinä päivänä myö tuntima kazahstanilaisien vierahanvaraisutta.
  1. Tien laijalla šeiso kiini pantu kahvila ta myö piättimä šyyvvä murkina šen terassin katon alla.
  1. Myö olima tovellah kiitollisie hänellä šemmosešta huolešta ta mieli heti tuli vesselämmakši.
  1. Šen jälkeh piti ajua ielläh ylöš, ta mitä ylähämpi myö nousima, šitä kylmempi tuli ilma.
  1. Šielä myö šaima kuivata märät vehkehet ta vähäsen lämmitä.
  1. Enšimmäisenä päivänä myö kävimä kaččomah järvijä.
  1. KIRGISTAN VAŠTASI KOVALLA TUULELLA
    Retken kešellä myö ajoma Kazahstanista Kirgistanih.
  1. Enšimmäiset päivät Kirgistanissa myö ajoma ylätašankolla, kumpani on monta šatua kilometrie levie ta kumpasen aitaukšena ollah lumivuarojen "šeinät".
  1. Viimeset kilometrit myö ajoma levietä uutta tietä myöten, šielä oli paikkua kaikilla.
100 New written karelian
Journalistic texts Stepanova Santra. Paraskovja Saveljevan perinnehuartehet
  1. TUTTAVUŠTUMINI PARASKOVJAN KERA
    Nyt šiitä, kuin mie tuttavuššuin Paraskovjan kerakyläššä häntä kučuttih nimellä Paro, ušiemmičči Paša, a myö tavalliseštiPaša-t’ot’a, mi häntä miellytti.
  1. Kohta myö jo istuma stolašša, šöimä murkinua ta pakasima eri as’s’oista, huolista, niin kuin olisima ollun tuttavat jo ammuin.
  1. Myö pagizemma lapin kiel’d’ä!
  1. Myö ved olemma lappalazet!