| 1421 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
I. V. Olenev.
Mimmoni olet, šie karjalaini?
|
-
Hiän on rauhantahtoni, hyväluontoni, vierahanvarani, hyvä nuapurilla, toičči lapšellini ta pakasija, häneššä on omanarvontuntuo, hiän on työtä šuvaiččija ta keštäjä, intomielini meččä- ta kalamieš…
-
Arkuš, iččien alentamini ta pokoriutumini ollah täyšin vierahie karjalaisella: häneššä on omanarvontuntuo, hiän on ylpie, omačottani, herkkä loukkaukšilla, hiän keštäy lujašti kaikki vaštahkäymiset eikä hölmisteliyvy konšana.
-
Hiän ei kumarra piätäh muan mahtavilla, hiän ei šeiso pal’l’ahin päin johtajan ieššä eikä anna virkamiehellä lahjušta, šillä tietäy, jotta tämä šuau omašta työštä palkkua…
-
Još kennih vanhapiika šattuuki šynnyttämäh, niin hiän jiäkšiytyy koko loppuelämän omua šynninruatuo ta prošken’n’an šuamisekši pyhittäy kahen pyhänpäivän lisäkši niise ni enšiarkena.
-
Hiän ei juo čäijyö eikä kahvie, mi karjalaisella on šuoraštah urošruato…
|
| 1422 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
Children's folklore |
Viisaš kišša
|
-
Tuumaiččou, kunne kullan panna, šäkki vet’ jykie on ta i mitä vaššen hiän rantah šäkin kera mänöy.
|
| 1423 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Mitein ennein tervehittih
|
-
Kun hiän tuli pirttih ta šilmät risti, ni ukkuo šepäsi enšimmäkši, šiitä ämmyö, ta šiitä miun tuattuo ta muamuo – šilloin ševättih vielä, myö olima pikkuset – vain šiitä meitä oli maimerosie kun juoksima hänellä kaklah.
-
Hiän piäh paino, jotta täyttäsimä häntä ševätä.
-
Hiän oli kauppieš, kävi kaupiččomah loitoš, šai rahua ta tavarua.
-
Šiitä huomenekšella hiän mäni korniččah ta toi käsivarrellah vuatetta ta niitä meilä mittai.
-
Ta myö hänellä jalkah kumarramma šiitä passipoittelemma kun hiän meilä vuatetta tuou.
-
Hiän anto ta šyötti.
|
| 1424 |
New written karelian
|
Literary texts |
|
Kevätit Ili “Elä utele”
|
-
Mikko oli vanhin miän porukašta ta kaikista rohkein, šentäh hiän kurkistiki enšimmäisenä ikkunoih ta kuihutteli meitä pienimpie.
|
| 1425 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Pekka Mittojev.
Voiton hinta
|
-
Hiän vain luatiu šiitä piätökšen: myö olemma mänettän šovašša ylen äijän rahvašta.
|
| 1426 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Marja Torikka.
Ei šana šammaloiju
|
-
Hiän oli šen kolmen enšimmäisen ošan, A–N-kirjaimien piätoimittaja vuosina 1955–1983.
-
Moni on tutuštun muihiki Virtarannan kirjoih, kumpasie hiän luati yheššä Helmi-naiseh kera ihan kuolomah šuaten 1997.
-
Hiän oli šilloin pitän ajan Seesjärven tienoilla ta piäsi pakauttelomah varšinki Mäntyšelän, Puatanen ta Porajärven kylien karjalankielisie eläjie, kumpasie ei oltu keritty evakoija.
-
Hiän oli Lundin yliopistošša šuomen kielen lehtorina ta tutuštu pakolaisih, mit oli tultu Neuvoštoliitošta.
-
Šilloin hiän pakautteli Haljärven lyydiläistä Stefan Huotarista ta monie Vienan Karjalašta tulluita, kumpasih hänet juohatti nuori opaštuja Heikki Kyyrönen.
-
Kešäisin hiän kävi keryämäššä kieliainešta Šuomen karjalankielisiltä, varšinki Hietajärven ta Kuivajärven eläjiltä.
-
Kun hänet nimitettih Helsinkin yliopiston šuomen kielen professoriksi 1959, hiän jatko puolipäiväsenä piätoimittajana.
-
Šentäh hiän kiinnoštu niistä jo enšimmäisinä šanakirjavuosinah.
-
Pertti Virtaranta šuoritti toki monie muitaki matkoja karjalaisien luokše, hiän oli matanjohtajana vuotena 1966, kun joukko šuomen kielen ta kanšanrunouven tutkijie kävi Petroskoissa, asientuntijana ušeilla Šuomen televisijon luatimilla dokumenttimatoilla ta turistimatoilla šekä ošallistu kongressiloih ta monih muih tilaisukših.
-
Hiän oli alottan tietehellisen urah tutkimalla oman kotišeuvun murrehta, kumpaista šamoin hänen 1946 ilmeštynyt väitöškirja käsitteli.
-
Hiän oli kiinnoštun šuomen kielen kaikista murtehista ta kielimuotoloista, hiän nauhotti niitä ei vain eri puolella Šuomie vain šamoin ni Skandinavijašša ta Amerikaššaki ušeilla matoilla.
-
Šen lisäkši hiän julkaisi lukusie kirjoja eri murtehie.
-
Jo vuotena 1959 hiän oli šuanun aikah šen, jotta peruššettih Šuomen kielen nauhotušarhiiva, kumpaseh kaikki nauhotukšet kerättih.
-
Hiän kävi iče tutuštumašša eri maijen yliopistoissa annettavah šuomen kielen opetukšeh ta eisti uušien opetušyksikköjen peruštamista.
-
Hiän tovella luati aina töitä, aina piti ruatua mitänih mielekäštä ta kehittävyä, niin kuin hänen tyttäreh kertou tulovan kešäkuun lopušša julkaistavašša muistokirjašša “Täyttä työtä – Akateemikko Pertti Virtarannan satavuotismuisto” (toim.
-
Hiän oli mukana ušeilla keruumatoilla, autto pakautteluissa, oli erinomani ta tunnuššettu valokuvuaja, kirjutti ainehistot kirjutuškonehella (tietokonehta ei vielä ollun), oli Karjalan kielen šanakirjan toimittaja ta toimituššihteri 1955–1982 ta hoiti käytännön aseita šekä nelilapšisen perehen aren ta juhlan.
-
Hiän ei konšana moittin tahi hermoštun.
-
Vuosi takaperin Helmi Virtaranta kerto miula, jotta hiän oli nähnyn Pertin šiäntynyön vain kerran.
-
Pertti Virtaranta oli taitaja pakauttelija, hiän šai kielenoppahan luottamah iččeheh ašettumalla tämän tašolla, käyttämällä hänen kieltäh ta murrettah ta arvoštamalla häntä ihmisenä.
|
| 1427 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Antti Timonen.
Atressi: vuuvven 2018 kevät
|
-
Vuosien piäštä on mukava lukie, mitä kirjailija ajattelou tulovaisuošta, mitein hiän kuvittelou šitä šekä kaččuo, mit hänen toivehista ta ennušteista on toteutettu, a mit ei.
-
Luatikkah muamo lapšillah hyvyä vaikka kuin äijän, še kaikki kuuluu asieh, šitä varoin hiän onki muamo.
-
Hiän eli vierahalla šyväimellä 15 vuorokautta.
-
Šattumalta tuli uutini, jotta tuo kamppailu liäketiijon ta kuoloman välillä tuli makšamah vainuan kešellä 28,800 dollarie, min šuurusen laškun hiän šai liäketietehelliseltä keškukšelta.
|
| 1428 |
New written karelian
|
Literary texts |
|
Kirjolla heinie
|
-
Päivän valotešša hiän lypši lehmän.
-
Kun huomenešruavot oli šuoritettu, hiän noššatti Timon ta tämän kahta vuotta nuoremman čikon Annin.
-
Elkyä missänä tapahukšešša jättäkkyä ulko-ovie kahallah, pieni Leena voit viluštuo, hiän niinki on rykin jo monta päivyä.
-
Šinčin nurkašša hiän huomasi oman joušipyššyn.
-
Šentäh hiän piätti vähäsen viekaštua toverieh.
-
Hiän löysi ovikorvašta heinähankon, irrotti varren (mitä šitä meččäh puuta kantamah, onhan šielä suapran tukišeipähie) ta pissälti hankon kesselih.
-
Hiän šeisahti rappusilla, muisti mitä lienöy ta myöšty jälelläh pirttih vähäkši aikua.
-
Šiitä hiän pistäyty nuapurin emännän luokše ta šano, jotta še kävis kačahtamah hänen kotih jiänyitä lapšie vaikka kerran illemmällä.
-
Šiksi hiän peitti tottelevaisešti joušen katajapenšahan juurella ta läksi kävelömäh pahoilla mielin muamollah jälkeh.
-
Hiän kačahti vielä kerran kotimökillä ta piäšti henkähykšen.
-
Ukko oli višših tuumainun, jotta šieltäpä hiän hyvän turkin ilmasekši šieppuau.
-
Hiän kašvatti potakkua, onkitti kešällä ahvenie ta šykyšyllä veteli verkkoloih šuurie šiikoja šalmen vesiltä.
-
Hiän nošti pois tuulivičat puukeškien piältä ta irrotti tukišeipähät.
-
Hiän oli valmis ottamah vaštah vaikka mimmosen rankaissukšen.
-
Hiän tunši iččieh šyyllisekši enemmän kuin konšana ennein.
-
Mieleššäh hiän kävi läpi koko tämän vaivaloisen matan, näki muamon viimesen kerran kačahtamašša veräjältä kotih päin, minne šairaš čikko oli jiänyn...
-
Hiän näytti nyt kyčistynyöltä ta voimattomalta.
-
– Viritä tuli, hiän kuuli muamon šanat šelkäšaunan ieštä.
-
Šiitä hiän katkasi poikki suapran alla olluon kelohonkan tervasen latvan, vešteli laštuja ta šytytti virikkehet.
-
Hiän oli kerinnyn leikata koko šylillisen nuorie šolakkoja koivunvešoja.
-
Kuumennettuo šitä vähäsen aikua ropivolla hiän tallasi tyven kantapiän alla ta alko viäntyä viččua latvašta.
-
ajatteli hiän ta muhahti.
-
Kummallaki laijalla hiän pissytti verkkovapoja takkojen tuvekši.
-
Hiän ei kiäntän kertuakana piätäh kačahtuakšeh, joko ranta oli lähellä.
-
Šoutiko hiän tunnin, kakši vainko kolme, šitä hiän ei ajatellun.
-
Vašta kun venehen kokka tökšähti pehmiešti valkamoh, hiän avasi pyyrimien ympärillä jäykistynyöt kämmenet.
|
| 1429 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
M. B-kov.
Karjalaisien elämäntavat
|
-
A pienissä kylissä šemmoista ihmistä on vaikieta löytyä ta još matkalaini ei varuštan riittäväšti eväštä matkah, niin hiän voit jiähä nälkäh.
-
Hiän pitälti yritti šelittyä karjalaisilla, jotta hänen pitäy oštua lampahanlihua, ka hyö mitänä ei ymmärretty.
-
Loppujen lopulta matkamieš tokati esittyä havainnollisešti, mitä hänen tarviččou: hiän laškeutu kontamaisillah ta miäki kuin lammaš “Mää”!
-
Ka kotihommat männäh pahoin, šentäh kun hiän ruatohki mänöy etenkehaten.
-
Hiän pahoin muokkuau muata, hänellä kašvau vähän leipyä, šentäh monet eletähki hyvin köyhäšti.
|
| 1430 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Jevgenija Volunkova.
Karjalaini starina
|
-
Hiän käynnistäy tietokonehen opaštajastolalla ta interaktiivisen taulun.
-
Pojilla on pakinavikoja, Nikitalla on vaikeimpi kaikkie – hiän pahoin pakajau ta šuurella vaivalla lukou.
-
Konša mieš kučuttih töih Vuokkiniemeh, hiän läksi kaččomah ehotettuo ruatopaikkua šuurešti epyällen, jotta šuoštuu – mimmoni še koulu voit olla pieneššä kyläššä?
-
Hiän miula vaštasi: “Vuota šie puvuš kera, meijän pitäy enšin omat proplemat hoitua.”
-
Kerran tuli yksi mušikka remonttitöissä auttamah, hiän vain karjalakši pakasi.
-
– Hiän kerto, jotta oli mänöššä tunti ta viijentoista minuutin piäštä tunnin alušta luokkah aštu tyttö-neformali.
-
Purukumi šuušša hiän istuutu pulpetin tuakše.
-
Hiän opaštuu šeiččemennellä luokalla.
-
Nykyjäh Erkki on jo eläkkehellä ta šanakši hiän šuau kakši pensijua – Venäjällä ta Šuomešša.
-
– Viimeset viisi vuotta hiän tienasi oikein hyvin, kerto ylpeyvellä Erkin naini.
-
Hiän šielä tietenki ruato yötä-päivyä, ka šiitä i tienasi hyvin.
-
Konša tyttö läksi enšimmäiseh luokkah, hiän ei tietän šanuakana venäjäkši.
-
– Mie nytki en ymmärrä, mitein hiän meitä opašti, kun koko luokašta ei niken ošannun venäjän kieltä.
|
