1471 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natto Varpuni.
Anna Mugačeva: “Meijän pitäy enemmän paissa keškenäh”
|
-
Yheššä projektissa meilä oli šemmosie lahjoja ihmisillä – matat Kižin šuarella.
|
1472 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Ol’ga Melentjeva.
Teatteri on ilmanikuni elämänkoulu
|
-
Jo koulušša hiän oli nerokkahimpien artistojen joukošša, aina oli mukana kaikenmoisissa ohjelmissa, laulo kuorošša, esiinty tanšširyhmäššä.
-
Juuri šilloin, Vieno Grigorjevnan šanojen mukah, ”teatterikärpäni oli pistän häneh”.
-
Šiitä šuahen tytön ainuona šuurena toivehena oli piäššä teatterih.
-
Teatterin näyttelijä Aleksandr Ivanovič Ščelin, kumpani oli valiččomašša ehokkaita, heti huomasi Vienošša näyttelijälahjan.
-
Ta vaikka Vieno oli vašta piäššyn kahekšannella luokalla, pieneštä ijäštä huolimatta tyttö kuitenki hyväkšyttih Šuomelaisen teatterin näyttelijästudijoh.
-
Ka tuškin nämä vaikeuvet ois voitu pölättyä ta piettyä nuorta tyttyö, kumpani jo lapšena oli nähnyn ta koken šota-ajan šekä šovanjälkisien vuosien nälkyä ta kurjutta.
-
Vienon enšimmäini šuuri rooli, mi toi alottelijalla näyttelijällä mäneššyštä, oli nuori karjalaini Santra-tyttö Nikolai Jaakkolan Korpi herää -näytelmäššä.
-
Šen jälkeh näyttelijän elämäššä oli äijän hyvie, merkittävie roolija, kuitenki tuo enšimmäini kokemuš ta mäneššyš ei unohu konšana.
-
– Meiltä rikeneh kyšytäh, mintäh myö emmä lähten muuvvalla, kun oli šemmoni mahollisuš, meitä kučuttih Šuomen teatteriloih.
-
Vaikeina 1990 vuosina, konša šuuri oša näyttelijäjoukošta oli lähten teatterista pois, teatteri tyhjeni, näytelmie ei esitetty, palkkoja ei makšettu.
-
Tunnetut näyttelijät, kumpaset šuurimman ošan elämäštäh oli omissettu teatteritoiminnalla, on aina eletty ylen vuatimattomašti.
-
1960-luvulla teatterista šuatušša pieneššä korttierissa näyttelijäpereh oli elän nelläkymmentäkuuši vuotta.
|
1473 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Muamonkielen päivä Kiestinkissä
|
-
Kurššien viimeni harjottelu oli omissettu Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä, kumpaista juhlitah 21.
-
Toimehpito järješšettih kyläkirjašton tiloissa, šentäh kun karjalan kielikurššija kolme vuotta peräkkäh oli pietty juuri Kiestinkin kirjaštošša.
-
Toimehpivon yksi teemoista oli ”Kiestinkin eläjien šukunimien istorija”, šentäh kun Kiestinkin karjalaisien kulttuurišeuran johtaja Gennadi Kundoz’orov tuanoin löysi tovissukšen šiitä, jotta 1920-luvulla hänen kantatuatot jouvuttih vaihtamah šukunimen.
-
Aihien käsittely oli mukava ta monipuolini.
-
Šiih vaikutti poliittini tilanneh, mi oli Karjalašša 1920-luvulla.
|
1474 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Anni Vlasova.
Muamonkielen päivä Piäjärveššä
|
-
Juhlašša oli mukava ilmapiiri, joima čäijyö kakkarojen kera, vet juštih oli ni Pyhänlaškun netäli.
|
1475 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natto Varpuni.
Pohjoisrunojen šointu
|
-
Tapahtuma oli omissettu Kalevalan päivällä ta Kanšainvälisellä muamonkielen päivällä.
-
Juhlan enšimmäini oša oli omissettu venäjän kielellä, kumpani on valtijollini kieli meijän muašša.
-
Venäläisen kulttuurin rinnalla oli esitetty karjalaista kulttuurie ta karjalan kieltä.
-
– Konša milma kučutah kertomah karjalaisista tai Karjalan Rahvahan Liitošta, niin oman pakinan alušša mie aina kyšyn keräytynyiltä, ketheistä tiijetäh karjalaisista hoti pikkusen, kerto Natalja Vorobei, – tällä kertua šalissa šemmoista rahvašta, kellä karjalaini kulttuuri on tuttu, oli noin 50 prosenttie.
|
1476 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Anna Deš.
Kevät tulou, antakkua tie kevyällä!
|
-
Tänä vuotena Pyhänlaškun netäli oli 20.–26.
-
Venäjällä ennein kristillisen ušon tuluo Pyhänlašku oli pakanallini pruasniekka.
-
Še oli vesselä juhla, kumpani merkičči talven loppuo ta kevyän alkuo.
-
Ennein vanhah tätä pruasniekkua vietettih hyvin leviešti, koko netäli piettih iluo ta netälin jokahisella päivällä oli eri tapoja.
-
Šuovattana min’n’at kučuttih ativoih miehen šukulaisie, a još neičyt oli miehetöin, niin hiän kučču yštävie.
-
Pyhäpäivä oli Zagovenje tahi viimeni päivä ennein Šuurta pyhyä.
-
Še oli koko Pyhänlaškun netälin huippukohta.
-
Perintehen mukah pruasniekan huippukohtana oli Talven pölätykšen polttamini.
-
Kirovin aukivolla oli šuuri pruasniekka huomenekšešta šuaten.
-
Oli järješšetty jarmankka, paissettih kakkaroja, aikuhiset ta lapšet käveltih ta piettih iluo, šuurella lavalla esiinnyttih erilaiset karjalaiset ryhmät, mit laulettih, tanššittih ta huvitettih rahvašta.
-
Oli ni perintehellini kilpailu – pylvähäh kiiventä.
-
Piätapahtumana oli Talven pölätykšen polttamini.
|
1477 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natto Varpuni.
Ystävyštuntija koululaisilla
|
-
Tapahtuma oli järješšetty Kanšallisušpolitiikan ministerijön Monikanšallini Karjala -projektin rajoissa.
-
Miun ryhmäššä oli karjalaini Van’a-poika.
|
1478 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Kekši logo Kyykkäliitolla!
|
-
Komiisissa oli viisi henkie:
Natalja Vorobei, Karjalan tašavallan Kyykkäliiton peruštaja ta järještön halličukšen jäšen,
Marija Kundoz’orova, Karjalan tašavallan Kyykkäliiton peruštaja ta järještön halličukšen jäšen,
Jevgeni Karakin, Karjalan tašavallan Kyykkäliiton peruštaja ta järještön halličukšen jäšen,
Jevgenija Makkojeva, taiteilija ta disaineri,
Natalja Sinitskaja, Oma mua -lehen piätoimittaja.
|
1479 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Erkki Tuomi.
Kalevalan “Titanikin” šurma
|
-
Onnettomušpaikan lähellä oli gidrologini ašema, matkuajat piäštih šinne ta ilmotettih telefonissa paikalliseh miliisih laivan uppuomisešta ta miehistön hukkumisešta.
-
LAIVAN NOŠTO-OPERATIJON VAIKEUVET
Arhippa Perttunen -laivan pelaštamis- ta noštamisoperatijo oli alotettu äkkie, kun asie šelvisi.
-
Vaikka šitä šanottihki pelaššušoperatijokši, kuitenki kaikilla oli šelvä, jotta laivalta ei ole enyä ketä pelaštua.
-
Laiva oli uppon 30 metrin šyvän hauvan rintiellä noin 20 metrin šyvyöllä.
-
Pelaššuštoimih yhyttih kakši lespromhosin laivua – “Uhtuo” ta “Jyškyjärvi”, nellä čukeltajua, kumpaset oli lähetetty Vienanmeren-Onegan laivanvaruštamolta.
-
Pelaššušoperatijo oli jatkun yli kuukauven ta loppu täyteh hävijöh: Keški-Kuitin pohjašta ei šuatu noštua laivua eikä lot’jua ta šen lisäkši uhrieki lisäyty.
-
Alušta oli šuunniteltu vetyä upponuon laivan alla noštoponttonit, pumppata niih ilmua ta näin noštua laiva pinnalla.
-
Kuitenki jo enšimmäisinä päivinä ilmeni, jotta še on toteutumatoin homma: laiva šeiso melko jyrkällä rintiellä ta še pisy paikallah juštih šen takie, kun oli kiinitetty painavah lot’jah, kumpasella oli lačakko pohja.
-
Pitäy šanuo, jotta kapitani ta mehanikko oltih johtohytissä, mi oli šiämeštä päin lukitettu.
-
KUOLINTAPAHUŠ TA OPERATIJON LOPPU
Vesi Kuittijärveššä oli šiih aikah jo melko kylmä.
-
Vielä monta vuotta Arhippa Perttunen -laivan uppuomiskohašša pankkopuomi oli kuplin ualtoloilla.
-
TANKKERIJUTTU
Muutoma vuosi myöhemmin oli tapahtun vielä yksi laivaonnettomuš.
-
Lespromhosin uittolaiva veti Kalevalašta Nurmilahen meččätilalla tankkerie, mi oli täytetty diiseliöljyllä.
-
Laivan miehistö lähtöpaikašta lähtiessäh jo oli vähän kännissä, ka heilä še kävi vähäkši.
-
Konša hyö myöššyttih šuarella, niin ilmeni, jotta tankkeri oli uponnun, a 20 tonnie (toisien tietojen mukah 40 tonnie) diiseliöljyö oli valun järveh.
-
Jälešti kävi ilmi, jotta nouššut tuuli oli työntän tankkerin kivilöillä.
-
Šiih aikah šiäpalveluviraštolla oli oma vesilentokoneh An-2, kumpani rikeneh kävi Petroskoista Kalevalah, missä šijoutu yksi šiäpalvelun ašemista.
-
Lentokoneh laškeutu vejen pinnalla vaivatta, ka joutuon vesillä še oli aivan avutoin: uallot ta tuuli kannettih šitä minne haluttih.
-
Toisualta kalevalalaisilla oli šurkie kaččuo, kun Kuitin hiekkarannalla, Kormušniemi-paikašša ruoštunuot ta rapautunuot Kalevalan laivašton entiset legendat eletäh viimesie aikoja.
-
Ei niin ammuin viimeset niistä oli palotettu rautaromukši ta viety tuntomattomah šuuntah.
|
1480 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Ilmi Karhu.
Hilluo keryämäššä
|
-
Kirilällä oli šiih aikah nellä vuotta.
-
Oli kirkaš huomeneš.
-
Molommilla jaloissa oli kippuran’okkaset piekšut.
-
Pojan tuatto oli ne ommellun.
-
Šuo oli puolen virššan piäššä koista.
-
Harvoin vet šinne oli käyntie, vain hillon aikah.
-
Hilluo šai poimie šuorah šuon laijašta, ne oli melko šuurie ta mehövie, melkein kaikki keltasie, kypšie.
-
Hyö tultih šuon laitah, nouštih tiellä, missä oli kesseli, ta ruvettih šyömäh.
-
Poika oli kiinnoštun hillon poimentah, hiän otti viimesen ropehen ta šamašša alko kerätä.
-
Muamo oli jo vaipun, ka kuitenki hiän nousi pistyh ta mäni pojalla jälkeh.
-
Viimesie ropehie hyö kerättih pitemmälti, šentäh kun oli jo vaivuttu.
-
Vaikka koprah šopi vain kakši hilluo, ka šeki oli apuo.
|