| 1501 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natalia Vorobei.
Valentina Karakina: “Aina olen kielihommissa”
|
-
Hiän ošallistuu TVohjelmih, hänen iäni ušeičči kuuluu Karjalan ratijošta.
-
Hiän oli Vuokkiniemeššä šotilahana.
-
– Hiän toičči kirjutteli miula, Valentina Ivanovna muistelou, – kyllä miula aina himotti nähä, mimmoni hiän on.
-
Ta konša miula täytty 24 vuotta, ihan šattumalla šattu niin, jotta hiän oli matašša lomalla pereheh kera, toisešša pereheššä hänellä oli kolme lašta.
-
Hiän šano, jotta läkkä meijän kera lomalla, myö mänemmä merellä.
-
Ukko oli vähäpakinaini, a ämmö oli pakasija, hiän oikein äijän tiesi.
-
Hiän oli šyntyn Koštamukšen kyläššä.
-
Koštamukšešša hiän oli kašvan ta käynyn koulun yhen luokan.
-
Ämmö oikein šelväšti pakasi, kaikenmoista hiän tiesi, kaikenmoista muisti.
-
Hiän hyvin laulo.
-
Šilloin kuin ämmö tuli paharaisakši, mie jo elin Petroskoissa ta hiän eli vanhimman tytön luona Kalevalašša, a talo myötih.
-
Hiän oli niitä enšimmäisie piäštökkähie, ket lopetettih kahekšan luokkua.
-
Jo myöhemmin hiän lopetti Petroskoin pedagogisen instituutin.
-
Hiän ei ni ajatellun, jotta häneštä tulou karjalan kielen opaštaja, vaikka hiän aina pakasi karjalakši, ta še oli niin tavallista.
-
Mieš miula on venäläini, vanhempi poika ymmärtay, vain ei pakaja, a nuoremman pojan kera myö pakajamma ta kun hiän on niise karjalan kielen hommissa, niin on meilä mistä paissa.
-
Hiän ehotti opiston herroilla ottua opaštajakši Valentina Ivanovna.
-
Valentina Karakina epyäli, vet’ hiän ei ollun konšana ruatan karjalan kieltä opaštajana.
-
Hiän kyšy neuvuo Pekka Zaikovilta.
-
Ušeičči luventojen aikana hiän šattu olomah pois kaupunkista.
-
A 2014 vuotena Galina Lettijevan kera hiän toimitti Vienan tyynet ta tuulet -kirjan.
-
Enšin hiän oli kurššilaisena, šiitä on opaštajana.
|
| 1502 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Uljana Tikkanen.
Karjala on täyttän 97 vuotta
|
-
Hiän piäsi kilpailun voittajaksi varšinaiskarjalan kielikilpailun osašša.
-
Mitä mieltä hiän on Karjalan nuorista ihmisistä, onko tulovaisuš karjalan kielellä?
-
Joulupukilla näytettih kaupunkie ta šen nähtävykšie ta hiän yritti pelata kyykkyä.
-
Hiän ei näytä iččie eikä tykkyä mainintoja ičeštäh.
|
| 1503 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Pošti Solovetskin manasterista
|
-
Tämä rohkie mieš aštu koko ajan piettymättä, apuna hänellä oli kakši kekšie, kumpaset hiän otti matkah heitetyštä veneheštä.
-
Rannašša hiän näki Arhankelin ujezdin Talvi-Zolotitsa -kylän talonpojan Mihail Vasiljev Paholovin, kumpaista pyyti pelaštamah omie šurmatilašša olijie tovarissoja.
-
Hiän kunnolla lämmitti kiukuan pirtissä, jotta matkuajat piäštäis lämpiemäh, anto heilä kuivat vuattiet, šyötti šillä, mitä hänellä oli ta hoiti heitä.
-
Kuitenki Paholov ei ruohtin jättyä matkuajie yksin, hiän varasi, jotta vaipunuot voimattomat miehet voijah pyörtyö kuumakši lämmitetyššä pirtissä.
|
| 1504 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Sidorkin, Valerii.
Petroskoi Andrei Uimosen mualaukšissa
|
-
Ammatiltah ratijo-inšeneri hiän monta vuotta oli toimin tuotantoalalla.
-
Andrei rikeneh kävi Piiterissä ta niijen matkojen aikoina hiän tykkäsi käyvä Eremitašissa ta Venäläiseššä musejošša.
-
Kaikki tämä innoššutti Andrei Uimoista ta hiän iče rupesi mualuamah.
-
Hänen kiän alta rupesi ilmeštymäh lukusie mualaukšie, kumpasissa hiän näytti taiteilijan šilmin oman kotikaupunkin ta kotišeuvun kaunehutta.
|
| 1505 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Uljana Tikkanen.
Miehellä männä, ikäh kuin uuvveštah šyntyö
|
-
Hiän istuu näyttelyn keškipaikalla, hänen piä ta näkö on katettu paikalla.
|
| 1506 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Pekka Mittojev.
Käsistäh – muasteri, henkeltäh – runoilija
|
-
Ka hänen elämäššä šattu niin, jotta kymmenen vuotta takaperin hiän šiirty elämäh Petroskoih ta jälešti muutti Ladvan kyläh.
-
Hiän kirjuttau runoja ta musiikkie, šoittau kitarua ta iče esittäy laulujah.
-
Täššä työššä hiän on taitaja muasteri, šamanvertasie harvah šuau tavata meijän tašavallašša, a još paissa puukkojen luatimisešta vienankarjalaisen perintehen mukah, niin voin šanuo ihan rohkiešti, jotta Andrei on ainut šemmoni muasteri.
-
Mitä enemmän hiän hivo omie taitojah, šitä šelvemmin ymmärti, jotta taitajien käsien lisäkši muasterilla pitäy olla hyvät ruatolaittehet ammatilliset šepän, tehnologin, fiisikon ta hiimikon tiijot.
-
Jokahini Andrein luatima veičči on yksikkötavarua, ta huotranki hiän luatiu juuri šen veičen mukah.
-
Mielehini työ ta armaš pereh lähellä
Andrei kerto, jotta viimeset kolme vuotta hiän on luatin veiččijä ammatillisešti.
-
Šitä varoin hänellä on olomašša kaikki: oma paja, verštahat, laittehet, kirjat šekä äijän kollegoja, kumpasien kera hiän pitäy yhteyttä Internetin kautti.
-
Hiän on oikein hyvä perehmieš, kumpani ylen šuvaiččou omua naistah ta tyttärijäh.
-
Niin kuin ni monet Andrein muanmiehet luonnoltah hiän on rauhallini, kiirehitöin, ajattelija ta vähäpakinaini.
-
Vain lauluissah hiän purkuau omua pohjoisšieluo, a hänen luatimissa veiččilöissä näkyy korkietašosen muasterin käsiala.
-
Veičen mukah oli voinun šuaha äijän tietuo, ei yksistäh šiitä, ken oli šen luatin, a vieläi iče omistajašta, onko hiän varakaš, vai ei, mimmoista työtä hiän ruatau ta äšen mimmoni hiän on luonnoltah.
-
Andrei vielä ei ole ajatellun šitä, mitein ta kellä hiän rupieu šiirtämäh omie taitojah.
-
Ka mie olen varma, jotta jokahisella muasterilla ajan mittah kerttyy niin pohatta ammattikokemuš ta hiän rupieu tuntomah tarvehta šiirtyä še nuoremmilla.
|
| 1507 |
New written karelian
|
Literary texts |
|
Viinareissulla
|
-
Jokahisella vašta tullehella hiän kerto, mitein Iivanan kera hyö juattih nämä obligatijot.
-
Hiän vähän aikua ihmetteli meitä oštajie, ta kun šai šelvyä mistä on kyšymyš, laški rahat ta anto meilä korillisen votkua.
-
Loppurahoilla hiän anto lihapurkkija ta mitä lienöy vielä.
-
Ei ollun aikua kehotella Kol’ua lippomah vettä, šen hiän ičeki hyvin tiesi.
-
– Anna mie šouvan, maukahti hiän telogreikan alta, vaikka näki, jotta on mahotointa vaihtua šoutajat tämmösellä myrškyllä.
-
Rannašša hiän tuli rohkiekši, kohotteli piätäh niin kuin nuori kukko helttua.
-
Hiän avasi šäkin šitiet.
-
Aleksi-ukko kerto, kuin hyvän ”vinčesterin” hiän šai enklanttilaisilta kanšallisšotien aikana, ta nyt jäi vain viisi gil’sua.
|
| 1508 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Pekka Mittojev.
Paikalliset taistelut. “Messerit” Karjalan taivahalla
|
-
Šuomelaini veterani kirjutti omie muisselmie šiitä, jotta hiän oli valvojana eryähäššä kranatinheitinmiehistöššä kukkulalla rintamalinjan lähellä juštih šiih aikah, konša kolme šakšalaista lentokonehta alettih lennellä venäläisen lentokentän yllä.
-
Hiän kerto, jotta iče ošallistu pelaššušoperatijoh.
-
Hiän kirjutti, jotta huavottunutta lentäjyä heti hoijettih ta vaikka hänellä oli ammuttu molommat jalat, kuitenki huavat ei oltu vakavat.
-
Vankituista šakšalaisista hiän heti ilmotti komentajilla.
-
Taunolla mäni ečintätöih puolitoista vuotta ta šiitä hiän kerto miula kaiken, min šai tietyä: šotavankiksi jouvuttih aliupšerit Werner Schumacher, Kurt Filipp ta leitenantti Bodo Helms.
-
On tiijošša vain še, jotta kun Bodo myöšty šotavankilašta, hiän kirjutti kirjasen entisellä komentajallah, missä šeikkaperäsešti kerto koko tuon istorijan.
|
| 1509 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Sidorkin, Valerii.
Pedagogikalla, tiijolla ta musejolla omissetut kakši elämyä
|
-
Šiitä Karjalan rintaman rivilöissä hiän urhollisešti taisteli N’apašeuvun alovehella.
-
Koulun lopetettuo hiän opaštu kirjaštoalan opistošša ta šiitä Petroskoin valtijonyliopiston istorijan tietokunnalla.
-
Ka hiän vielä nytki on aktiivini luova ihmini.
-
Hiän opaštu aspirantuurašša ta vuotena 1971 puolušti Lyydin pakinan fonologisie keinoja -väitöškirjah Tartun yliopistošša.
-
Valitettavašti, viisi vuotta takaperin Aleksandr Pavlovič šiirty tuonilmasih, viime vuotena hiän ois täyttän 85 vuotta.
|
| 1510 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Uljana Tikkanen.
Puolivalmis kirja antau voimie elyä eteh päin
|
-
Vuotena 1960 hiän lopetti Petroskoin valtijonyliopiston ta piäsi jatko-opaššukšeh.
-
Vuuvvešta 1966 nykyaikah šuaten hiän on ruatan Venäjän Tietoakatemijan Karjalan Tietokeškukšen Kielen, istorijan ta kirjallisuon instituutissa.
-
Juri D’uževilla on monta arvonimie, hiän on filologisien tietojen tohtori, kirjallisuon tutkija ta kritikko šekä monien palkintojen omistaja.
-
Vain hiän tykkyäy olla tavallisena ihmisenä ilman arvonimijä, šemmosena häntä voit nähä omalla kešämökilläh, hoitamašša puistuo ta kašvikšie.
-
– Kaikista šuurin työ oli, kun hiän rupesi tutkimah tuaton arhiivua, koko talven hiän kävi meijän luona ta joka päivä kahekšan tuntie hiän istu ta tutki ainehistoja.
-
Juri D’užev pitäy oikeina Carlos Castanedan šanoja, šiitä, jotta kun ihmini on šuanun kaiken, mitä halusi šuaha, kun hänellä ei tarviče enyä kunnivuo ta hiän on valmis lepyämäh ta nauttimah šitä, šilloin pitäy tietyä, jotta tämä on viimeni tentti ihmisellä, täššäki tilantehešša ihmisen pitäy voittua rauhan tunnetta ta uuvveštah taissella paremmašta.
-
Juri Ivanovič mielelläh kertou, jotta nyt hiän jatkau ruatuoh ta lopettau šuurta tutkimušta XX vuosišuan toisen puolen venäläiseštä runouvešta.
|
