VepKar :: Texts

Texts

Lexico-grammatical search | Create a new | ? Help

Advanced Search ↓

ä

ä

ä

by

records
Simple Search ↑

1 432 records were found.

No Dialect corpus genre Title Sentences
31 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 12
(Кладовая солнца. 12)
  1. Päivy, hot on se pitky, ei kaikkineh vie loppunuh, konzu Mitraša Trafkan avul piäzi hettiespäi.
  1. Se on muga: Trafka on ajokoiru, hänen dielo on tabailla jänölöi ičele syödäväkse, no tavata jänöi da tuvva se hambahis ižändäle – on suurin oza.
  1. Mitraša oli nälläs, odva hengis, no kerras ellendi, ku hänen elohpiäzendy on täs jänöis, a tulen häi suau, konzu ambuu jänöin.
  1. Nast’oi da Mitraša elettih yksi kodi välii meijän koispäi, a konzu huondeksel žiivatat nälläs ruvettih möngymäh, myö enzimäzet tulimmo kaččomah da tiijustamah, mis on dielo da eigo tapahtunuh lapsienke midä pahuttu?
  1. Jygei on sanuo, keh vai mih enämbäl kačottih – hukkah vai meččyniekkah kahten kozirkazenke.
  1. Myö tiijustimmo, mittuine suuri täl suol on torfuvara, täydyy ruaduo suurel fuabrikal sadah vuodeh.
  1. Kaččuot vai, mittuot suuret varat on peitytty meijän suoloih.
  1. Se on tyhjy pagin, ei ole suoloil nimittumii karuloi.
32 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 11
(Кладовая солнца. 11)
  1. Sit harakat segovuttih, yksi samaine harakku čiihoi: driknii da draknii, a se merkičči, Sogieh hettieh on tulemas jänöi.
  1. Tiettäväine, jänöi on viizas, dai nämmä skidkat on tyhjy dielo, viizas ajokoiru tiedäy jänöin pruamuzlat dai sen, kui se vardoiččou omii jälgii.
  1. Meis joga ristikanzu on eriluaduine, a Trafkale rahvas oldih kahtu roduu: yksi Antipič – hyväsydämelline, da toine – hänen vihaniekku.
  1. Sendäh hyvä älykäs koiru ei kiirehtä jogahizen ristikanzan edeh, a seizou da tunnustelou, ongo tämä ižändy vai on hänen vihaniekku.
  1. – Tämä on vikse Antipič, – smietii koiru da häilähytti händiä.
  1. Verno Trafkale joga ristikanzas, ku zirkalos, tundui Antipič, hänele himoitti hypätä jogahizen olgupiälöil, no vie vähäzel varaitti: a gu se on Antipičan vihaniekku.
  1. Vikse tämä on vihaniekku, kerran nenga voi muanittella da kielastella?
  1. Meijän mieles, se praudu, se tozi on ilmanigäine rahvahan borču suvaičendan puoles.
33 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 10
(Кладовая солнца. 10)
  1. Jamšiekku azetti hebozii, rubei kuundelemah da sanoi:
    – Mitah vahingo on roinnuhes!
34 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 9
(Кладовая солнца. 9)
  1. A marjua buolužikos on muga äijy, ga kai ozuttahes, buitegu mua on verel valeltu.
  1. Korbilois, kus eläy suuri lindu mečoi, suau nähtä lindoimarjoi, kuduat kazvetah käpčäzelleh, joga marjaine on čomendettu vihandal lehtyöl.
  1. Vai konzu sidä on ylen äijy yhtes kohtas, ylähänpäi net hyvin nävytäh, sit tulou mieleh: "Ken ollou garbalot kuadanuh".
  1. No mitus on se turbu, mittumat silmät da sarvet!
  1. Nast’oile ozuttihes, buitegu häi iče virui kannon piäle, a nygöi lykkäi mavon nahkan, seizou da ei voi ellendiä, kus häi on.
35 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 8
(Кладовая солнца. 8)
  1. Tiettäväine, jogahizel ristikanzal, ken meni Segavosuole, pidi hyvin tiediä, mittuine paha kohtu on se Sogei hete.
  1. Myö nenga ellendimmö: Segavosuo on päiväzen aittu, gu sie ollah suurimat torfuvarat.
  1. Tiä suol lämmin päiväine on muamo joga heinäzel, joga kukkazel, joga suon tuhjozel dai marjazel.
  1. Segavosuol on suituttu ylen suuret varat torfua, vaiku torfukerros ei kaikkiel ole yhten sangevus.
  1. Muigei suomua ei andanuh valdua niile kazvua suurembakse, net jiädih pienekse, hot igiä niile on jo toinah enämbi sadua vuottu.
  1. Midä vahnembi on kuuzut, sidä se on kummanluaduzembi.
  1. Yksi nosti pal’l’ahan oksan, ihan gu käin, tahtou sinuu sevätä, a toizel on keppi käis, se vuottau, gu loškata sinuu, a kolmas tuas hyčistyi, nelläs seizojen sukkua nieglou.
  1. Muga kai: joga pieni puuhut on mintahto nägöine.
  1. Sidä heiniä myö Mitraša tunnusti troppazen, kudai matkai pohjazeh, da mietti: "Miksebo minä lähten huruah puoleh, kus ollah mättähät, kerran troppu on ihan lähäl – käzi oijendua – nägyy ahozen tagua?"
  1. A ihan sil kohtua ahozel kazvoksien juuret enämbi ei pletittyhes yhteh, täs oli hete, kui talvel joves on purastettu lähte.
  1. Täs on hyvä matkata hirvele, gu hänel ollah pitkät vägevät sorkat, se yhten jyttyöh matkuau sego meččiä, sego suodu myöte.
  1. Harakat ollah viizahat joga pahah dieloh, dai nygöi hyö smeknittih, ku puolelleh uponnuh suoh brihačču on kaikkineh väjetöi.
36 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 7
(Кладовая солнца. 7)
  1. Tuulele on yksikai ken ulvou: puugo, koirugo – ristikanzan ystävy, vai hukkurašku – ristikanzan vihaniekku.
  1. Vai päiväl Trafka ellendi, što čieppi toizes puoles on sivottu raudukr’uukkah sangiel nuoral.
  1. Voibi vai arbailla koiran mielet:
    "Peldojänöi matkai kohti päivyunel, se on kustahto täs, läs Sogiedu hetetty, nikunne ei pagie, rubieu virumah kogo päivän.
  1. Mibo on parembi: juoksendellago jänöile peräh, ku tavata da revitellä se ičele syödäväkse, vai suaha palaine leibiä armahis käzispäi da vie toinah tundie sit ristikanzas Antipiččua".
37 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 6
(Кладовая солнца. 6)
  1. Muga myö tarkah saimmo tiediä, äijygo on hukkua da kus net eletäh.
38 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 5
(Кладовая солнца. 5)
  1. – Äijugo sinule on igiä, Antipič?
  1. – Toven, – vastai starikku, – minä teile sanon, gu enzimäi työ sanonnetto minule, mi se on tozi, mittuine se on, kus se eläy da kui se löydiä.
  1. – Sinähäi olet vahnembi meidy, – sanoimmo myö, – i verno parembi meidy tiijät, mi on tozi.
  1. Nu, miehet, – sanoi Antipič, – kaččuot, Trafka on ajokoiru, yhtes sanas kai ellendäy, a työ, mielettömät, kyzelettö, kus tozi eläy.
39 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 4
(Кладовая солнца. 4)
  1. Ižä kerras ellendi, mis on dielo, heitäldih sildazele pezän rinnal, kus pajatti Kosačču, da rubei vuottamah.
  1. – Kerran rahvas astuttih, – sit on troppu.
  1. – Kačo, mittuine kova on minun troppu, täs kai rahvas kävelläh.
40 New written Livvic
 Literary texts Tatjana Boiko, Tamara Ščerbakova. Päiväzen aittu. 3
(Кладовая солнца. 3)
  1. Kui meres on suardu, tyhjis paikois – kostekohtii, muga suolois olettelou mägyččäzii.
  1. – Ga neušto tiä on vie hukkua?
  1. Tata saneli, tiä on moine hirvei hukku, kuduadu nimitetäh Harmai pomeššiekku.
  1. Myö, meččyniekat, jo lapsusaijois maltammo eroittua nämmii iänii da hyvin ellendämmö, mittuine hyvä sana on tulemas joga iänes.
  1. – Tata sanoi: sil sežo on emäystävy, häi omah kieleh hänele sanou:
    – Terveh, armahaine!
  1. – Mibo tämä on?
  1. Mustatgo, tata meile saneli, mittuine paha kohtu on Sogei hete, mi äijy uppoi sinne rahvastu da žiivattua.
  1. – Myö lähtemmö pohjazeh, kui saneli tata, sie on palestinku, kunne vie niken ei ole käynyh.
The site was created by the staff of the Karelian Research Center of the Russian Academy of Sciences
You can freely use the materials of our site and share them, most importantly - indicate authorship and a link to our resource.
More about the CC BY 4.0 license
© VepKar. Open corpus of Veps and Karelian languages