| 581 |
Kestenga
|
Dialectal texts |
|
Mimmon’i šiä tulou
|
-
Ka šanottih hyö, jott mimmon’i šiä tulou, jotta kun, päi…, šanotah päivyä kualattau läpi pilveštä sielä n’iin kun valkie, še päivä matkua jo, nyt purku tulou, nyt min’ih, min’ih šiä tulou.
-
El’i kuin koit alkau taivahan rannalla on ruška, i illalla el’i, el’i huomenekšel, še tulou tuuli op’asaat’el’no, još on ruškie taivahanranta, op’esaat’el’no, no vot n’ii…
-
A jotta, a šaje, jot tulou šaje?
-
Tulou, tulou šaje, ta še tuaš el’i, el’i kun alkau tuaš, jotta päivä, n’iinkum päivä valkou še, šiä…
-
šiätä vaššen še om päivä ei kaunis kirkaš, še alkau ummehuš tulla, nyt tuaš tulou eri ke…, el’i vihma el’i…, nyt tuaš purku i tulou, kun on noin tuošša päivä unnakka.
-
Ka tuuli, jotta konša vihma tulou?
-
Ka še on, še on, še on röččä tulou kuol’oisešta, vot tuolta.
-
A konša tulou hyvä lämmin šiä n’iin?
-
A kuim pr’im’et’ittih, jotta pakkan’i tulou?
-
No pakkan’i tulou, še on tuaš, še on tuaš eri, eri prim’ietat ne.
-
A pr’im’iet’ittihko n’iin, jotta, još talvi on šemmon’i lumin’i, n’i mimmon’i kešä tulou?
-
Kuin kun, kuin kun on tämä röččätalvi ta lumisen’i, n’iin i paha i kešä tulou, a kuin olis’ pakkan’i talvi, n’i s’iitä tulis’ poutakešä, ei, ei tulis’…
-
A kevät još mimmon’i tulou n’i?
-
Lämmin talvi, ja kuil lienöy röččä, n’i emmä tiijä nyt, jotta mimmon’i nyt kešä tulou, nyt on.
-
Vilu kešä tulou?
-
Nyt tuaš vilu i kešä tulou.
-
A vot još järvellä olet, n’ii kuin primietittih järvellä, jotta mitä järvellä näkyy, jotta tulou vihma ja tämmöset kaikki?
-
Još korkiella n’i siitä tulou še pouta.
-
No, lintu noušou pouvalla ylöš, a još on vain vlašnoi tulou, ta šemmon’i märkä šiä, n’i šehän alahana aivan lentäy.
-
Ol’i, ol’i, koira kun, no koira vaan, kellä rupeu ulvomah, šanotah, n’i še kuolija tulou.
-
N’iin, sitä mie i šanon, jotta kušša, kušša talošša vain koira ulvou, še min’ih tulou n’eprijatnost’ie, no.
-
No, še lämpimiksi, ulkona kun piehtaroiččou še koira il’i kikki, n’i še on lämpimiksi, n’iin, n’iin, še tulou t’oploi pokoota.
-
A harakka šano…, ennen šanottih siel, harakka kum pirtim piäl’l’ hačattau, vierašta tulou.
|
| 582 |
Kestenga
|
Dialectal texts |
|
Jalka parannettih
|
-
Siun vaššattavaksi tulou, šano mitä šano”.
-
Šanou vrača, jotta ”Tulou”, – šanou, – ”Jalka leikattavaksi, kahešta kohen,” – šanou, – ”Pitäy leikata jalka”.
-
Šanou: ”Myö siun viemmä vaksualalla Kannanlahteh, maššinalla, a s’iitä,” – šanou, – ”Kun juna tulou, n’i s’iitä”, – šanou, – ”Kannanlahešta junah noušet".
|
| 583 |
Oulanga
|
Dialectal texts |
|
Šiäprimiettoja
|
-
A kuin šanottih jotta pouta, poutakešä tulou konša?
-
A s’iitä primiet’ittih täštä äijämpäivän, ei äijämpäivän, šuuri pyhä kun alkau, n’i enšimmäin’i ol’i kevätpäivä, tuoin’i ol’i siitä kešäpäivä, a kolmaš šyyšpäivä, kolm päivyä hyö primiet’ittih, jotta kun šieš ollou, n’i paremmin tulou še kešä, a purku ollou, puolempäiväm purku tuoisen hot’ s’ielä, n’ii šanotah nyt puol’i tulou paremmim purku a tuoin’i šieštä, ka kaikkie še tullou ka kuit’enki primiet’ittih n’iistä.
-
No no no, a vot šanokamma, još on talvi pakkan’i oikein šemmon’i, n’i mimmon’i kešä še tulou s’iitä?
-
No talv om pakkan’i n’i, s’iitä kešä tulou pouvempi i lämpimämpi, hiän oikein lämmin s’iit tulou.
-
A vot, ol’iko šemmosie primiettoja, jotta kešä tulou šemmon’i kalasa ta tämmön’i primietta, jotta kalua tulou äijä?
-
Šanottih, jotta kun hauvin kevyällä šuat, n’i ensimäksi – meilä Palaka-rukka pokoin’iekka šen kaikičči šano – kum missä ollou näin, jotta kun hallua, n’iin kun halla tullou, n’ii kun hauvilla makša näim pitkä, n’i ollou t’iälä, kešempänä, n’i kešähallam pitäy op’esaat’el’no, a kun ollou tiälä latvempana, n’i šanou myöhäsempi tulou siitä halla, jotta še poikki n’iin, n’i ol’i ta še mušta i on še hauvim makša, oikein še ol’i prim’etl’ivoi.
-
Kun lämpimämpi vuoš on, n’i paremmin i l’intu, tänne kiimalla tulou, а kun vilu vuoši, ta pahoin i kiimiy.
-
A vot šanokamma, još kešällä n’ii kuim primiet’ittih, kuim primiet’ittih vihmua, jott vihma tulou?
-
Vihma tulou, jo, näin, päivä laškeutumah rupieu, n’iin hiän, tämän op’esaat’el’no laškeutumah ku rupieu n’iin kum pilven vejältäy n’iinkun kintahah, n’i, siit tä…
-
Vot kuin tähet lienöy oltu heilä että, hyö primiet’ittih n’iistä linnunratuoista še, jotta tulou tänä vuotena lunta äijä el’i, vähä tulou lunta, n’iistä primiet’ittih oikein…
-
No še on lämmin tulou vai?
-
Šuvi šu(vi), jesl’i napr’im’erno tänä plahv’ešen’n’ana näin šuvešta tuul’i tulou, n’i še on lämmin, lämmin ta i lämmin kevät ta i vopšen enämmäkkäl’i šuvešta tulo(u), no još pohjosešta, kyllä pohjaista riittäy s’iitä, s’inä vuotena tätä pohjoseh tuulta.
-
A millä tuulella parempi kala tulou?
-
Puuttuu, ka täššä nyt mie t’iijän, no mie en ole käynyn tällä tuolla jovella, tämän, Kiestinkijovella, sielä kailmašša tämä Kr’est’ina juohatti, sielä kailmašša käyt, tämä šäynyä ta i lahna käyt, no tol’ko ei voi syyvvä mintäh tä, Kiestinki, sielt ylähät’i vesi tämä valuu p’ensiin’i, jot ihan p’ensiin’illa tulou kala, še.
|
| 584 |
Kestenga
|
Dialectal texts |
|
Unet
|
-
Ul’l’ana, napr’im’er šanou, jotta: ”Još mie kenen kohtah niän unen, jotta hiän rahua äijä on, šillä ihmisellä ob’esaat’el’no pahua tulou”.
-
No mitä nyt tulou mieleh?
-
No mitä mieleh nyt tulou, em muissa nyt, jo kyllä enämpi unia n’iitä, mäne muissa kaikkie.
-
Kuolija, kuolijua näyttäy unissa kun kellä, kellä kuinki on, miula napr’im’er ičen kohtan, još kuolija on n’i, još uuvven upornoih mie käyn, tual’ettah, še on ob’azaat’el’no miun, omašša kohašša kuolija, a kenen kohtah näim mänen, jotta toisella, n’ii heilä siitä tulou še toiseh kohašta kuolija, miul upornoit om pahat.
|
| 585 |
Kestenga
|
Dialectal texts |
|
Lašta šuatih
|
-
N’iin kun jotta ei piä toisella šanuo, kun tullah ne aijat, miula netäl’in šiitä, kun netäl’in olen kipie, ihan kun näih šivuloih tulou, n’i nuotalla käyn, nuotalla kun käyn, n’iin kun nakran ta puajin.
-
Mie juokšen sinne, m’i om miula še hotu, ta n’iin juokšen, a lampahat ne kun loukošt tultih ta teräväh i šuatih jäl’elläh, no mie lampahat ajoin, lavošš šielä vähäsen ol’in, tulen kotih, s’iitä tullah, tulou toisešt talošta tytär ta s’iitä, oma še, oma jo, i tytär jo kävi sielä kokoukšem paikoilla ta jo i tultih, mie šanon: ”Elä lähe,” – mie šanon, – ”Nyt Kat’a”.
-
”No jo”, – mie šanon kun n’iin ihaššun, n’iin tulou muamorukka, ta tätä luat’iu.
-
Tulou miulan’i, s’iitä šilloin oli, jotta kyly lämmitettih.
|
| 586 |
Kestenga
|
Dialectal texts |
|
Kuin ennen lapšie kašvatettih
|
-
Šemmon’i šе ol’i, ei sitä ollun, ken tuaš parempaiseh, ta kem pahempah, ta ken kuinki, napr’im’er, mie muissan, kum meilä muamo, kum myö vanhempain’i ol’in tytär, ka kuj jättäy, puolenkymmentä, jo jättäy n’iitä, ta s’iitä n’iitä jiämmä n’änččimäh, tä hänellä pitäy vain kävellä, nuotilla kävelöy, ta vopše joka paikašša, tuattuo še meilä äijänkö kot’ih tulettel’i, kun aivam piti olla t’ienašša, ku pereh ol’i šuuri, ta yksinäh ol’i t’ienašša, a no n’iinkun tu..., s’iitä ku jättäy šinne, mejät pirt’t’ih, tošijanki kun kačomma, kačomma sielä, ta kun vielä himottau, n’i juošša ta šiitä jo loppusella pannah lukku ovih ta lukun tua kaikki, ta jott emmä paken’iis n’änčät, a kun konša pakenemma, n’i el’i olemma šielä uinon, tuuvittel..., olemma šikäl’i, jotta lapš ol’ lentän kätkyöštä, kun itköy, ta lattiella makuau lapši, ta s’iinä i n’än’čät makuamma, vai ku yöllä muamo nuotalta tulou n’i n’iitä, še..., šemmosie n’iän’čint’ie, a vot še ol’ eri liäkärin kohta, jotta kui jesl’i, napr’im’er, mitä kipey..., kipeyvy(i)t ta s’itä ta kipey(vyit), no t’ietäjie ečittih, ta tuošša kaikki, kylyvettä käytettih sielä.
|
| 587 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natto Varpuni.
Šanelun enšimmäisie tulokšie
|
-
Huomenekšella laittau akka ruokua – tulou mušikka, kaikki ruuvvat šyöy.
|
| 588 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Uljana Tikkanen.
Mi kiinnoštau nuorie tutkijie ta opaštujie?
|
-
Hänen ruavon tulokšie näkyy nykypäivinäki ta šen anšijošta šuomen kielen opaštamini Karjalan kouluissa tulou helpommakši ta mukavammakši.
|
| 589 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Anna Deš.
Kirjallisušillačču Ivan Savinin šeurašša
|
-
Ivan Savin on hyvilläh, jotta on olomašša šemmoni Paginkanzukerho, minne tulou ihmisie, hyö keškuššellah, paissah omua karjalan kieltä ta ymmärretäh toini toistah.
|
| 590 |
New written karelian
|
Journalistic texts |
|
Natto Varpuni.
Igor’ Istratjev: kuvauštaijon šaloista
|
-
Konša kuvuamma ohjelmie ihmisistä, niin šiitä tulou ei yksistäh dokumenttifilmi, ka šamoin elävä taitehkino.
-
Tämän yhteyveššä mieleh tulou šemmoni anekdotti:
Tavatah kakši kuvuajua.
-
Još ihmini tykkyäy omašta ruavošta, šiitä tulou hänen elämäntapa.
|
