ВепКар :: Тексты

Тексты

Вернуться к просмотру | Вернуться к списку

Piä pidää harjata

История изменений

04 июня 2019 в 12:40 Нина Шибанова

  • изменил(а) текст
    - Mizb otettih naizii varoin harja? Midä? - Naizie varoin harja mist otettih? Työdy, harjata? Harjata? - Harja? Harjua luajittih vai ei tee? Harjua miän. Luajittii poči-. - Sivottih? Počin šuga-, počin šugahista. - Sinä muissat kui luajittih, vai ed nähnyn ole? Muissaan. - Sanos. Muissan kui luajittiih. Šiinä pidää, rugua. Rugua tuvvaah. Hän on ka. Počin hyö. Eе, hyö on iel’l’ä, n’yt ka n’ poččiloill ei ole, a iel’l’ ol’i kovat, n’ämä, šugahat, poččiloil. Miängi tiel’ä piimmä, poččiloili ol’i. Počii hot’i šuuren kažvatat, a häl’l’ä ku šel’gie myöt’i on n’i, kah. Što harja i oo. Ša-. Tädä kovat, šagiet muoz’et. I ka näidä i. Kui počin iškit, nämä kaikki d’eritää pois’, počilda že. Värt’in’äl’l’ä pyörähytetää, da niin ei šua, a värt’inän n’okkazel da, račkataa da, ra-. A šidän to-. Tuvvaa rugua. Ka muoz’en ka pučkan tädä. Šivotaa hänen yhtee da ka. Ru-, ruvalla kuin to zal’eijjaa. Hiän t’iel’dä l’ienöö, t’ie ruga. A šiel’ä l’ienöö harja jo. N’okkazed jätetää ka n’i muoz’et šinne. Ka n’äil’l’ä iel’l’ä piel’öi, ičel’l’ä harjattii naized. Kuin d’o. ”Mis’s’ä harja ž on? Pidää piä harjata”. N’i šugie. ”Šuvim, piä pidää harjata.”– šanoo. ”Täl’l’ä harjalla”. A šidä nu ka. T’yöl’öi puhaššettii n’äil’l’ä harjoilla. Työdä ka. Pelvašta že kyyl’vimmä, t’yödä luaji-. Ei n’i ved’ meil’ä t’iäl’ä kaikki kezr’ättii. Ol’i kaikki šoba že vuatehin’ enämmät. Štan’iloi, i n’iidä vuatehiz’ie piimmä. Kahet panet, yhet kuad’iet toized št-. Viel’ä. Kruašinaa mih buid’ kruasitaa da.

03 июня 2019 в 16:36 Нина Шибанова

  • создал(а) текст
  • создал(а) текст: Mizb otettih naizii varoin harja? Midä? Naizie varoin harja mist otettih? Työdy, harjata? Harjata? Harja? Harjua luajittih vai ei tee? Harjua miän. Luajittii poči-. Sivottih? Počin šuga-, počin šugahista. Sinä muissat kui luajittih, vai ed nähnyn ole? Muissaan. Sanos. Muissan kui luajittiih. Šiinä pidää, rugua. Rugua tuvvaah. Hän on ka. Počin hyö. Eе, hyö on iel’l’ä, n’yt ka n’ poččiloill ei ole, a iel’l’ ol’i kovat, n’ämä, šugahat, poččiloil. Miängi tiel’ä piimmä, poččiloili ol’i. Počii hot’i šuuren kažvatat, a häl’l’ä ku šel’gie myöt’i on n’i, kah. Što harja i oo. Ša-. Tädä kovat, šagiet muoz’et. I ka näidä i. Kui počin iškit, nämä kaikki d’eritää pois’, počilda že. Värt’in’äl’l’ä pyörähytetää, da niin ei šua, a värt’inän n’okkazel da, račkataa da, ra-. A šidän to-. Tuvvaa rugua. Ka muoz’en ka pučkan tädä. Šivotaa hänen yhtee da ka. Ru-, ruvalla kuin to zal’eijjaa. Hiän t’iel’dä l’ienöö, t’ie ruga. A šiel’ä l’ienöö harja jo. N’okkazed jätetää ka n’i muoz’et šinne. Ka n’äil’l’ä iel’l’ä piel’öi, ičel’l’ä harjattii naized. Kuin d’o. ”Mis’s’ä harja ž on? Pidää piä harjata”. N’i šugie. ”Šuvim, piä pidää harjata.”– šanoo. ”Täl’l’ä harjalla”. A šidä nu ka. T’yöl’öi puhaššettii n’äil’l’ä harjoilla. Työdä ka. Pelvašta že kyyl’vimmä, t’yödä luaji-. Ei n’i ved’ meil’ä t’iäl’ä kaikki kezr’ättii. Ol’i kaikki šoba že vuatehin’ enämmät. Štan’iloi, i n’iidä vuatehiz’ie piimmä. Kahet panet, yhet kuad’iet toized št-. Viel’ä. Kruašinaa mih buid’ kruasitaa da.