Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Nadežda Vasiljeva.
Iivananyö toi taikua
Source:
Oma mua. № 27, 2026, p. 3
Nadežda Vasiljeva
Iivananyö toi taikua
Karelian Proper
New written karelian
Karjalašša on tosi vänčistelijä kešä! Kalevalalaiset ei šuotta šanota, jotta meilä šiä muuttuu kuin ilkien ihmisen mieliala. Näin šattu tällä kertuaki: vielä uattona paisto hellä päiväni, a šeuruavana päivänä lopettamatta šato vettä, kuin korvešta kuato ta tuuli kovašti, a pihalämpömittari näytti vain +8.
Paha šiä ei haittan pruasniekkua
Mitein šemmosissa oloissa viettyä Iivanan yöllä šuunniteltuo tilaisutta? Še oli piettävä Kalevalatalo-etnokulttuurikeškukšen starinamaisella nurmikolla. Pruasniekkua vuotettih pos’olkan eläjät, artistat ta šen järještäjät.
Onnakko Kalevalah tullut paha šiä ei taitan lakkauttua Iivananyönä-iltapruasniekkua. Še mäni etnokulttuurikeškukšen juhlašalissa. Oli vähän ahašta, Iivanan päivän ropivo oli käsin luajittu, ka pruasniekka oli kaunis, vesselä ta mukava.
MKS-teatteristudijon ohjuaja Valentina Saburova ta kanšanlaulun Hyvä mieli -klubin ošallistujat kučuttih kaikki vierahat tuttavušpolkkah. Šiitä alko taikamatkuštamini Iivananyöh, šen starinamaisih muuttumisih, kanšanprimiettoih ta tietošanoih.
Iivananyönä-pruasniekan viettämisen ideja ei šyntyn šattumalta. Še oli šuunnattu kanšanperintehien elvyttämiseh ta šäilyttämiseh.
Viola Malmi lisäsi šuuren panokšen
Enši kertua šemmoni šuuri Iivananpäivän pruasniekka mäni Kalevalašša noin 40 vuotta takaperin. Šilloin šen alkuhpanijana ta järještäjänä oli Viola Malmi, Karjalan tunnettu folkloristi ta kanšanhoreograffi, karjalasien tanšši- ta lauluperintehien šäilyttäjä. Šen vaipumattoman ihmisen anšijošta monet karjalaiset tanššit, hiäpivot ei kavottu meijän kulttuuriohjelmistošta. Viola Malmi äijän matkušti Karjalua myöten. Hiän kävi loittosissa piirilöissä, muun muašša Kalevalašša. Hänen matat runonlaulajien muah lisättih oma panoš: muasterin keryämät kanšanuškomukšet nykyjähki autetah eri kanšanpruasniekkojen viettämiseššä. Iivananyön pruasniekašša kalevalalaiset näytettih niitä folklorierikoisukšie, kumpasista heilä kerto Viola Genrihovna.
Iivananyöllä on taikavoima
Iivananyö ei ole tavallini. Ennein rahvaš ušottih, jotta šinä yönä tavallisimmat asiet šuahah taikavoimua. Neiččyöt ta naiset kyšytäh luonnolta hyvyä šatuo, a miehet – voimua ta lykkyö. Priiskuttelu Iivananpäivän puhtahalla vejellä antau kaikilla tervehyttä.
Kalevalan pruasniekan vierahat šuatih tietuo monista tuntomattomista ritualiloista. Mieltäkiinnittäjimpinä oltih tietošanat rakkahutta ta onnie varoin. Šen aikana joka halukaš nousi noijutun kirvehen piällä ta šai vihon koivuokšista ta šeiččemeštä kukašta, mi simvolisoičči ihmisien haluja.
Šamoin vierahat kyšyttih onnie ta toivomukšien toteutumista kaunehelta koivulta ta kiinitettih šen notkeih okših erivärisie nauhoja. Jokahini smietti omašta peitollisešta asiešta. Toivomuš varmašti toteutuu, vet še toivottih Iivananyönä.
Lisäkši pruasniekan vierahilla tarittih tuokšujua čäijyö karjalaisien sriäpnöjen kera. Aktiivisimmat vierahat piätettih jatkua oman onnen eččuo: yhet lašettih kuvottuja šeppelehie Kuittijärven vesih, a toiset taikayön piätyttyö pešeyvyttih huomenekšellisella kaštiella. Näin ruattih meijän kantatuatot: hyö ušottih Iivananyön taikavoimah. Uškokka šiih myöki!