Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Uljana Maksimova (Tikkanen). Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Uljana Maksimova (Tikkanen)
Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Karelian Proper
New written karelian
Jumalan
avulla ta omin yritykšin – näin šanotah Kižin šuarella ennein šuuren ruavon alkamista .Nämä šanat kuultih ni Starinanuorisosessijon ta folkloripajan ošanottajat .
Tutkimušmatkojen vuosijuhla
Folkloripajan tarkotukšena oli valmistua kotišeutuspektakli musejošuarella , missä kaikki on šamoin , kuin ni monta šatua vuotta takaperin .Spektakli on omissettu šuurilla tutkimušmatoilla , kumpaset piettih Karjalašša , Onegan niemimualla , niijen luvušša ni Kižillä vuotena 1926.Spektaklin valmisti Kiži-musejon folkloriyhtyveh .Auttamah heitä tuli Moskovan valtijollisen yliopiston Bratin’a-teatteri šekä Piiterin konservatorijan ta Vologdan musiikkiopiston opaštujat .Kaikki ošallistujat oli juattu kahteh ryhmäh : tutkimušmatan ošallistujat ta paikalliset eläjät - kulttuurin šäilyttäjät , kumpasista piähenkilönä on Kirik R’abinin (häijen družka ).
– Tänä vuotena näillä tutkimušmatoilla on täytyn 100 vuotta – še on hyvä šyy omistua vuosijuhlalla projekti . Muitein myö tarviččima šemmoista idejua , kumpani yhistäis spektaklin ošat , kumpaset piettih eryähissä kentissä .Meijän teatteri jo käytti tätä idejua Pinežjen maiselmaspektaklissa , a Kižin šuarella tämmöistä ei vielä ollun , šano Anna Aleksandrovna Ivanova , projektin asientuntija .
– Myö tiesimä , mimmoset artistat meilä oltih , ketä myö voima vielä kuččuo . Esimerkiksi , meilä on Oleg Aleksandrovič Skobelev , kumpani on taitaja starinojen kertoja - tietyšti myö ottima hänet spektaklih .Meilä oli äijän neiččyitä ni piättimä valmistua pätkät , kumpasissa esittimä heinien keruuta šekä lauluja ta tanššija .Äijän materialija myö ottima tutkimušmatan ošallistujien kirjasista ta päiväkirjoista , šelitti projektin johtaja Natalja Mihailova .
Vuuvven 1926 tutkimušmatan johtajana oli Sokolov Jurii Matvejevič , lisäkši matašša oli nuorie tyttöjä ta poikie , kumpaset kirjutettih materialie , nauhotettih ta kuvattih .
– Tutkimušmatat oli šuurena tapahtumana Venäjän folkloritutkimukšen kehittämiseššä . On julkaistu äijän materialija ta tutkimušmatkojen ošallistujat tultih tunnetuiksi folkloristiloiksi .Venäjän Pohjosen folklori vaikutti venäläiseh kulttuurih , šentäh kun ennein kuin še oli löyvetty oli varmuš , jotta šillä ei ole šyvie juurija .Pohjoni on ollun vanhojen bilinojen , arhitektuurin , kulttuurin , kielien ta pakinojen šäilyttäjänä .Še ilmijö tuli tämän alovehen tunnušmerkiksi ta täh šuaten tänne tullah opaštujat tutkimušmatoilla , kerto Moskovan valtijollisen yliopiston professori Vladimir Kalutskov .
Starina – maiselmaspektakli musejošša
Spektaklissa oli yksitoista pätkyä : tuttavuštumini paikallisien naisien kera , kumpaset šuoššuttih kaimata tutkimušryhmä starinankertojien luokši , a lisäkši ni kerrottih kiriköistä – šuaren piähelmilöistä .Šiitä hyö nähtih kalua pyytäjie lapšie , a šiitä ni miehie – starinojen kertojie ta naisie – kaunehien laulujen laulajie .Lauluja ta starinoja šilloin šuatih nauhottua , šitä varoin oli erikoini nauhuri pitän putken kera .Laulua tahi kertuo piti juuri täh putkeh .Oliki šilloin ni kamera , kumpani kummaššutti kaikkija kyläläisie ta kameramieš , kumpani tosi miellytti kyläläisie tyttöjä .
Kaikki tapahtumat piettih pruasniekkana – Iivananpäivänä .Še oli paraš aika kerätä heinie tai muissella taikašanoja , jotta miellyttävä poika "ei vois enyä ni juuvva ni šyyvvä ilman Jumalan orjua (ta šanot tarvittavan nimen )".Nuorilla tutkijilla tämmösie tietoja oli oikein mukava kirjuttua tarkkah šana šanan jälkeh , šekä tiijuštua kaikenmoisie epäšelvie šanoja , a niitä oliki Onegan niemimuan rahvahan pakinašša .
Kun vierahat tultih kyläh kameran ta nauhurin kera – še , kyllä oli šuuri tapahtuma .Lapšetki ei jiäty šivupuolella ta juoštih kaččomah , mitä hommua tiälä ruatah , a tutkijat ni heiltäki kirjutettih starinoja ta leikkijä .
Lopušša kaikki yheššä keräyvyttih kyläspektaklih – šemmosie oli šilloin .Yksi kyläneläjistä tuli ohjuajakši , a toiset kyläläiset šuatih roolija .Tämmösie spektaklija miehet nähtih kaupunkiloissa , kun käytih šinne tienuamah , a kotikyläh tultuo heilä himotti toistua še .A spektaklin jälkeh kaikki laulamah ta tanššimah , tutkijat niise liityttih tanšših , jotta opaštuo liikkehie .Eryähie tanššija tanššittih kun neiččyöt laulettih , a toiset – kun hanurilla šoitettih .
Koko spektakli kahekši päiväkši puhalti henkie šuaren elämäh .Folkloripaja kešti viisi päivyä , niistä kakši päivyä oli harjotteluja , kakši päivyä näyttöjä ta yksi päivä opaš-retkijä .Kaččojina oltih turistit , kumpasilla onnistu juuri täh aikah vierailla šuarella ta kaččuo spektaklie .
Spektaklin valmistamisen ta esittämisen lisäkši nuorisosessijon ošallistujie varoin piettih luventoja , kuin järještyä pruasniekkoja ta tapahtumie šekä tämänmoisie spektaklija .Kaikki ošallistujat šuatih käyvä opaš-retkilöissä ta konsertissa , a viimesenä iltana , kun kaikki spektaklit oli esitetty nuoret keräyvyttih tanšši-illaččuh – ohjelmašša oli eri kanšojen ta eri kulttuurien tanššija .
Loppuvaštautumisešša nuorisosessijon ošallistujat kiitettih järještäjie lämpimäštä vaštahotošta ta šuurešta kokemukšešta , a musejon johtaja – Jelena Bogdanova , kumpasen alottehella nuorisosessijo oli järješšetty korošti , kuin tärkie on šäilyttyä ei-ainehellista kulttuurie , šentäh kun ilman šitä šamoin kuin ilman kieltä ei liene ni kanšua .
Folkloripaja valmisti spektaklin Kižin šuarella
Karelian Proper
New written karelian