Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Nadežda Mičurova. Puuarhitektuuran säilytändy on suuri vastus. 3
Nadežda Mičurova
Puuarhitektuuran säilytändy on suuri vastus. 3
Livvi
New written Livvic
Ruaduo
on äijy , ga kai net hil’l’akkazen ruammo
Kižin suari vuozi vuottu silmynägeviä vai kehittyy da čomenou i sih niškoi suurdu ruaduo ruadau Jelena Bogdanova .Jelena Viktorovna zobottiu , gu kai kohtazet suarel oldas puhtahat da por’adnas , daigi ruadajil oldas parermbazet eländy - da ruado-olot .
Jelena Viktorovna , midä himoittas vie ruadua lähiaijal ?
– Himoittas , gu myö loppizimmo ruavot Jumalankirkastuksen kirikön taivahanke . Meil on projektu , kudai vähäzel azetui : pidäy kirikön sydämes azuo automuattizet inženierusistiemat .Pidäy Pokrovan kirikkö restavroija , himoittau kehittiä pihal tulen sammutussistiemua , loppie vezijohton ruavot , gu vezi tulis kodiloih da lähtis .Vie pidäs luadie uvvet eländytilat meijän ruadajih näh .Tiettäväine , himoittau , gu Petroskois rodies suurembua ozuttelutilua , kunne voizimmo tuvva hyvii ozutteluloi Ermituažan da Tretjakovan gallereis libo Histouriellizes muzeispäi .Myö olemmo vastuollizet sit , gu kai olis hyvin luajittu .Vepsälästy sektorua olemmo luadimas , hil’l’akkazin tämä ruado eistyy edehpäi .Ruaduo on äijy , yhtes kaikin myö net kai ruavot ruammo .
Vuvves 2024 työ kuulutto prezidentan tyves ruadajah kul’tuuruda taidonevvostoh .Mibo nevvostoloi se on da mittustu tulostu teijän mieles jo on roinnuh ?
– Minä passiboičen Vladimir Medinskoidu , gu on ehoitannuh minuu sih nevvostoh . Sie on erilastu paginua , kaikinhäi tahtottas prezidentale sanuo omat huolet .Minä pagizin perindölöin säilyttämizes .Hyvä , gu olis moine valdivolline projektu , kudai auttas säilyttiä , kohendua , restavroija kaikkii meijän kirikkölöi , taloloi , midä vai vois vahnua rakendustu , sendäh gu se on ylen tärgei .Hil’l’akkazin tämä ruado eistyy edehpäi , hosgi ei muga terväh kui himoittas .Tänävuon jo , ezimerkikse , Salmin da Anuksen kirikkölöi ruvetah kohendamah .Kačo , kanzallizen Pereh-projektan mugah kaikkiel ruvettih avavumah kul’tuurukeskukset , kunne voidas kävvä kui vahnembat muga i lapset .Myö kohendimmo Ananjevan taloin , i nygöi se on nygyaigaine lapsien opastuskeskus .Pagizimmo Zemskii rabotnik kul’turi -programmas , gu se siirdys iellehpäi da olis kannatettu .Eriluadustu paginua piemmö .
Nygöi on algavumas turistoinkävyndyaigu , vuotattogo tänävuon äijän turistua ?
– En malta sanuo . Se vuozi vuvves rippuu .Enzikse , tänävuon on vähä vetty Oniegujärves .Meidy mugaže huolestuttau , gu on jygei piästä Kižin suarele Ojatevščinaspäi .Oraskuus oli vähembi kävyjiä , ga kačommo kui roihes .Myöhäi olemmo suarel .Meil tuuli nouzou , eigo teplohodu , eigo niken tule .Täs iče suari miäriäy .Se sežo huolestuttau ylen äijäl , mindäh sendäh , gu ken ei tulis , häi yksikai menöy Kižin arhitektuuruansambl’ua kaččomah .Puu se terväh kuluu , sidä pidäy puolistua .Dai muitegi , myöhäi voimmo kai polletella .
Suari ottau da äijän andaugi
Jelena Viktorovna , äijängo vuottu työ jo ruatto Kiži-muzein johtajannu ?Mibo ruadoloi se on teih niškoi ?
– Yhtestostu vuozi jo ruan Kižis . Se on ylen suuri vastus , enzikse .Sinul pidäy andua oman ičen kaiken tälle ruavole .Sinä huondeksel , päiväl , illal da yöl sidä ainos vai duumaičet .Se on moine ruado .Kaheksakymmen nelli taloidu , kirikkyö , aittua – net kai pidäy säilyttiä , gu kai oldas kunnos .Ainos duumaičet , kui sie komietat lähtietäh da tullah .Meil on moine jygei tila , gu myö olemmo suarel .Toizekse , suari se on gu ruaju mual .Se on moine kohtu , kudai sinus äijän pakiččou , ga i ylen äijän sinule andau .Minä sanozin , minul on kaksi parahimua kohtua muailmas – roindukylä Suuri mägi da Kižin suari .I himoittas sil äijiä enämbi azuo midä minä voizin , gu suarimuzei olis vie parembi da čomembi .Konzu minä tulin muzeih , minul sanottih : suari libo ottau vastah libo ei .Nägyy , gu suari otti minuu vastah .Konzu suari vastuau päivypastol , himoittau vie enämbän sie midätahto ruadua .
Pidäy sanuo , gu Karjalan kul’tuuruministerstvu ylen äijäl meidy kannattau , meijän Karjalan tazavallan halličus da piämies .Hänettäh ei tullus tänne meile dorogu .Enämbi tuhattu meil on mostu hyviä ystäviä , ket meidy kannatetah .Nygöi vuotammo , konzu tulou Aleksei Miller .Hänen kannatuksel da d’enguavul myö olemmo luadimas Jumalankirkastuksen kirikön taivastu .Tiettäväine , kuni sinä ruat muzeis , ylen tärgei on varustua tämän ruavon jatkajua .Ethäi sinä voi lähtie , jälles minuu midägi olgah .Joga päiviä rubiet panemah malittuu , gu kai tämä säilys da olis kunnos .Sie pidäy ylen tarkazeh kai luadie .
Himoittas , gu nuori polvi tulis ruadohpalaju
Sanelkua vähäzen teijän ruadajis , kuduat ruatah Kižin muzeis ?
– Yksi polvi tulou , toine lähtöy . Minä ainos hyväl sanal mustelen kaikkii muzein ruadajii da johtajii .El’vira Averjanovua , kudai ylen äijän azui muzeih niškoi , Mihail Lopatkinua .Tänävuon piäzöy ilmah Jumalankirkastuksen kirikön restavroiččijan Nikolai Popovan kniigu , kudaman azui hänen mučoi L’udmila Popova .Mieldykiinnittäi on lugie , gu yhtenjyttymät hommat oldih kui silloi muga i nygöi .On hyvä mieli , gu tänäpäi muzeis ruadau äijy nuordu .Anastasija Dibrova , Kiži-muzein ezinehien piäsäilyttäi , ylen nerokas ristikanzu , kudai palau ruadoh .Tatjana Pavlova da Jurii Protasov ollah vastuollizet meijän peldolois , midä suarel kazvau , pidäygo niittiä libo puu kuadua – heil ainos on huoli , midä tapahtuu suarel .Meijän restavroiččijat .F’odor Šturmin on yksi vahnembis da nerokkahembis restavroiččijois , kudai ihan allus oli restavroimas Jumalankirkastuksen kirikkyö .Videleläine Aleksandr L’ubimtsev sežo on ylen nerokas ristikanzu , hyvä opastai .Häi nygöi tarkastau , kui eläy Jumalankirkastuksen kirikkö jälles restavroičusruadoloi .Sidä häi tutkiu da verdailou .Meijän kapituanu Sergei Zaitsev , kudai meidy vedelöy .Meil on ylen hyvä pappi – tuatto Puavil , kudai pidäy huoldu suares da sen ymbäri olijois časounazis , kirikkölöis da ristittyzis .Meil ei ole ni yhty ristikanzua , ken ei tahtos ruadua .Kaikis tärgevin on se , gu nuori polvi tulis samanmoinegi ruadohpalaju , gu kai ruadozet da nerot myö voizimmo säilyttiä da siirdiä tulijoile sugupolvile .Muga himoittas , gu tämä kai eläs iellehpäi .
Midä työ jubileivuvvennu toivottazitto omale muzeile , omile ruadajile kaikile ?
– Enzikse tervehytty da rauhua . Ylen pakičen Jumalua , anna kaččou da vardoiččou kaikkii muzein ruadajii , omii da tuttavii .Himoittas , gu muzein kannatustu olis vie enämbi , gu myö olizimmo ylbiet ruavol , kudamua ruammo .Jygei on , uskokkua , ylen jygei .Ei äijät tahtota suarele ajua , gu sie on jygiet eländyolot : pidäy i vetty tuvva , päčči lämmittiä da syvvä varustua .Himoittas , gu tämä ruado tuos hyviä mieldy .Tervehytty kaikile da gu teriämbi rodies rauhu .
Puuarhitektuuran säilytändy on suuri vastus. 3
Livvi
New written Livvic