Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
L’ubov’ Baltazar. Ristitty mägiläzekse
L’ubov’ Baltazar
Ristitty mägiläzekse
Livvi
New written Livvic
Pedrun päivy
on Suuren Mäin kyläpruazniekku , lähikylien rahvas tänne käydih ainos , ennevanhas dai nevvostovallan aigua omien luo .
Yhtel mual ruado dai voinu
Tänne jallai Videlespäi turistoinnu käydih lapset , sentäh gu tiä kaikil oli kus olla yödy , internuatan taloi jogirannas oli vie hyväs kunnos .Silloi veteruanu Nikolai Iššujev saneli voinutapahtumis kyläs da sen ymbäri , vuvven 1944 Raudumäin bojulois .Kogo ijän kylän rahvas pietäh huoldu saldatoin kalmas da mustopaččahas .Suuren mäin eläi Anatoli Raikevič pidäy tallel niidy saldatoin kattilazii , luzikkoi , ammuksii da kai lehmien kellozii da kaikkie muudu , midä videleläzen Vidlitski rubež -joukon miehil puutui löydiä da nostua muaspäi .Yhtelhäi mual oli ruado dai voinu .Moine ozuttelu sinägi piän oli kluuban pihazes .
Pruazniekan lopus pietys konsertas ezmäzenny oli pajo voinah näh .Ennevanhazii rahvahan pajoloi kuuneltes piäh harvah tuli igävii mielii , hos niilöis pajolois puaksuh kentah itköy .Sehäi oli olluh ammui , konzutah da kustah loitton ...Täl kerral kyläläzet kerras hillettih , ilmu kogo huonukses buite azetui .Kuundelijat ellendettih , ku vanhan pajon sanat nygöi koskutah meih .Pitky oli se pajo pajattajal , Il’nora F’odoroval dai kuundelijoil ...Kaikin istuttih liikkumata da hengittämätä .
Toinah musto voinas ongi yksi niilöis syylöis , mindäh Suuren Mäin rahvas kunnivoiččou da suvaiččou omua kyliä .Täs samazes kluuban talois voinan aigua vihamiehet piettih meijän saldattoi , kudamien keskes oli kyläläziigi , sit kaikkii heidy omas jogirannas ammuttih ...Suures Mäis eli naine Tatjana Čelkujeva , kudaman kai viizi poigua oli tapettu voinal ...
Pedrul Mägih
Kenbo kyliä suvaiččemattah rubieu kezäl menettämäh omua kallistu aigua vanhan kluuban taloin da pihan kunnostamizeh !Kluuban taloi ulgonpäi kahtes vuvves on hyvin parannuh .Kylän kahten suuren perehen – Mihailovien da Tarasovien lapset da bunukat jo kolmatu vuottu ruatah sen hyväkse .Anna abulazien lugu levenöy joga vuottu !Äijy mägilästy eläy nygöi yliči Ven’an dai muijal , on heidy Alavoizesgi .Siksehäi Alavoizen artistat dai lähikylien rahvas kävväh nämmih pruazniekkoih .Pidäy olla mägiläine , ku voizit sanuo , kuna vuon Pedrun päiviä ei pietty Suures Mäis .Vikse se pruazniekku pidäygi kyliä elos dai rahvastu yhtes !
Tädä pitkiä da vesseliä pruazniekkua vedi Ol’ga Bogdanova , Alavoizen kul`tuuru - da sportulaitoksen direktoru .Pido algoi taloinpihoin kilvan voittajien palkiččemizes .Kačottih ei vai pihoin čomevuttu da puhtahuttu , ga niilöin ruadopuoldugi .Oli äijy kaikenmostu nominatsiedu , muaničen vai nelli .Kaikis maijokas rodih Nikolai Mihailovan perehen piha , kaikis toimekas Anatoli Moisejevan , kaikis uvvistujakse kačottih Natalja Potapovan koin piha , hebopihakse vallittih Pavel Titovan koin piha .
Nuoren miehen Pavel Titovan hebozet čomendettih Suuren mäin pihakuvua sinä piän .Häi on ostanuh kodizen Mäis da eläy nygöi täs .Mi iluo oli lapsil dai vahnembil nähtä hebozii da vie nosta hevole selgäh !
Anna roih äijy lastu
Pruazniekan järjestäjät ihan allus piettih pyörykilvan lapsil .Yksi voittajis oli Aleksei Abramov .Eigo lienne tämän brihačun died’oi vuottu 50 tagaperin olluh Videleh školan parahii hiihtäjii ?Silloi Videles dai školas enimät jo paistih ven’akse , vai harvazeh vie kuului karjalaine pagin .Sit aijas jäi mustoh , ku mägiläzii sanottih "mägiläzet avvoirinnat ", videleläzii paginan pohjal riäzitettih – "haaka haavo ".Muite pagin on ihan yhtenjytys Mäis dai Videles .
Mit hyvät , mielevät da tervehet tytöt da brihačut oldih silloi Suures Mäis !Hyö oldih parahat opastundas dai sportas , kazvettih putin ristikanzoikse , n’erokkahikse maltajikse .Muite ei olis midä panna käziruadoloin ozutteluh Pedrun piän !Käziruadoloin kilbu sežo kuului pruazniekan programmah .Parahikse vallittih Valeri Matvejevan da Gera Irinan ruavot .Mäin dai Alavoizen emändät , ket pastettih šipainiekkua pruazniekan gostil , dai ken keitti kalaliendy rahvahal , sežo kuultih kiitändysanat .Videlen puolespäi pruazniekan pidämisty autoi opastai Irina Stepanova , häi pidi kilvat lapsih näh , niittäjien da voimukilboi miehih näh dai toizii kilboi .Voittajikse roittih , tiettäväine , omat kyläläzet .
Ylen ammui erähäl ruadomatkal olles meijän lehten kuvuaju Viktor Trošev sanoi erähäh kyläh näh – "kylä kuoli sentäh , ku lapset loputtih ".Himoittau uskuo , ku Mäis nengomua nikonzu ei sanota – muga äijy joga kohtas oli lastu .Oldih onnuako enimät linnalazet , ga oldahes , sehäi hyvä .Tärgevin on se , ku hyö lapsennu nähtäh da harjavutah kyläelokseh .
Mibo pruazniekkoi kruugattah
Pruazniekan konsertu ylen äijäl mielytti kaikkii .Kogo päivy lopussah oli kui konsertu !"Kummažet " ihan allus nostettih rahvastu kruugah , kai vanhembat dai lapset oldih ihastuksis . Nämmä Alavoizen naizet min gu vai nuoretah da čometah !Heijän solistan Zoja Nazarovan nuori da helei iäni ylen äijäl miellytti kaččojii .Pajattamizen tazo paranou videleläzil Šarm-trion neidizilgi dai pajattajal Bilan Veral , heidy suvaijah nygöi jo kogo Anuksen rajonas dai kogo Karjalas .Anukselazien tansijoin nero sežo toi hyviä mieldy kaikil .
Illan tulduu pidi lähtie iäres .Yhty vai oli žiäli – ku ei puuttunuh tulla Mägih aijomba huondeksel , konzu uvvistetus Vlasijan časounas oli Pedrun päivän pruazniekkusluužbu da vie piettih yhten ristikanzan ristijäizet .Ga ehki päiväl puutui nähtä äijän hyviä ristitysty .Kaikinhäi , kenen juuret ollah täs kyläs , on ristitty mägiläzikse ...
Ristitty mägiläzekse
Livvi
New written Livvic