Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Valentina Libertsova. Jumalan lapset — pravoslavnoi yhtevys
Valentina Libertsova
Jumalan lapset — pravoslavnoi yhtevys
Livvi
New written Livvic
Alavozen Käzitäluajitun Jumalan
obrazan kirikön prihodas heinykuul jo kymmenes kerdu piettih pravoslavnoloin perehien yhtevysnedäli "Jumalan lapset ".
Tänävuon pravoslavnoloin perehien yhtevysnedäli "Jumalan lapset " oli ilmoitettu Ven’an rahvahien yhtevyksen vuvvele .Jo pruazniekan avajazis El’nora F’odorova da Ol’ga Bogdanova kižattih lapsienke tatuaroin , udmurtoin , komilazien , baškiroin , evenkoin , ven’alazien da toizien kanzoin kižoih .Äijy oli jo enimytteh tuttavua karjalastu kižua da pruazniekku loppih kruugu-tansil , niidy nygöi alalleh käytetäh joga pruazniekas .
Omas muaspäi toizilluo gostih
Boris-pappi blahoslovii paista , kui toizet Ven’an kanzat yhtytäh Jumalan uskondah .Net paginat oldih meil gu matkat toizih Ven’an alovehih .Kävyimmö osetinoilluo , konzu Tatjana Isčejeva tuttavutti Mozdokan Iverskoin Jumaldoman obrazanke , sen obrazan časovnu ongi meijän prihodas .Natalja Jakovleva Kazanskoin Jumaldoman obrazah niškoi sanelles tuttavutti tatuaroinke .Buiteku olimmo Kavkuazal , kus eläy vägitukku kaikenjyttysty kanzua , konzu kuundelimmo Pančujevien sizäreksien Anisijan da Serafiman sanondua Ignatii Br’ančaninovah niškoi .Ližäkse Anna Martinova toi da jagoi lippuzet sen pyhämiehen virkehienke .Net luvimmo da sellitimmö – a gu hengellizet paginat sytyttih !Yhtes Jelena Ignatjevanke tiijustimmo , kui azerbaidžantsu Fazil’ Irzabekov rodih ven’an kielen da pravosluavien tutkijannu , opastajannu da kannattajannu , hänen paginoi voibi kaččuo dai kuunelta Intrneetas .Valentina Minskoinke tuttavutimmo myö An’n’oi-bunukanke , mustoitutimmo , mittuine meijän muan elaijas on kingei yhtevys valgoven’alazienke , sen čuvvonluadijan naizen sugujuuret ollah Svirin pappiloispäi .
Käyndy tovellizeh suarnah
Joga päivy leiris algavui molebnas ristan ies , tuatto Nikolai saneli niilöin päivien pruazniekkoi , sanommo Vladimirskoin da Tihvinän Jumaldoman obrazoin mustopäivis .Iivanan päivän liturgiele ajelimmo Yllözeh , kus on nostettu sen pyhämiehen ei suurikkaine puučasovnu .Karjalaine Yllöine on Boris-ižändän kodoilu , sit pappi lämmil sanoil musteli omua lapsusaigua , mittuzii silloi ruadoloi käskiettih luadie lapsilе karjalazis perehis .Jälles murginua ajelimmo AgroAljans-firman muarjupeldoloile ekskursiele , Jelena Protasova ozutti , kui voibi rakkahasti ruadua oman muan da perehen hyväkse .Ajelendu Suuri Selgy -hieruh ozutti , kui voibi ottua vastah turistoi , ku tiedänet da kunnivoinnet oman hierun ristittyzien mennyöt da nygözet elaijat .Mollembat ekskursieloin vedäjät ollah livvinkarjalazet , kerdojes käytettih muamankielen sanoi , sellitettih paikoinnimilöi , astieloin da kodivehkehien nimilöi .Sie ei ammui kuvattih Morozko-kinuo , nähtä voimmo jo kylmykuul .Vahnat puuhizet koit kai on mualattu ennevahnallizil ven’an kirjoil , virutah kebjiet butaforskoit kivet , liženi kaivuo , kylyy , piha-aittua , liedžuu .Lapset mielihyväl käveltih , juoksendeltih , otettih kuvii .
Omal väil da omin käzin
Suuri ajelendu oli Vahnan Luadogan muzeih da naizien Pyhä-Uspen’n’an manasterin čomah piäkirikköh .Se rodih gu čuglahtundu mennyzih vuozisadoih .Oli midä kaččuo , ihailla da verdailla oman muan histourieh !
Oldih leirin programmasgi tavallizet paginat ičenvardoičendah niškoi , vastavus tulipalosammuttajienke , prihodan koin kabrastandu .Ruadopajois lapset dai heijän vahnembat opastuttih azumah lahjoi Perehen , suvaičuksen da uskon päiväkse : syväimyöt tähky-heinäs , korti jouččenien da päivykukkazienke , liipoilinduine vahnois tiedokonehien diskois , čomendettu puujäiččy .Perehen päivänny piimmö konsertan omal väil .Lapset pajatettih da sanottih runoloi , ezityksien keskes Ksenija Pančujeva da El’nora F’odorova piettih vesselii kižoi .Valerii Kirillov , nerokas opastai da kazvattai , lapsekas tuatto , died’oi , pruavodied’oi saneli omii mielii , kui sobuh eliä perehes .A tossupiän Natalja Matveičuk pidi pienen tiedokilvan perehtaboih nähte .
Jälgipäivänny kaikin käydih omah Alavozen Käzitäluajitun Jumalan obrazan kirikköh Pedrunpäivän pruazniekkuliturgiele , a siepäi ajettih Luadogan rannale syömäh magiedu , sentäh gu loppih Pedrun pyhän aigu , tuli tovelline räkki kezä .Lapset kylläl kylbiettih kezoidu , nel’l’oiltih , syödih .Magieloi syömizii valmisti prihodah kuuluju lapsekas Martinovien pereh Koverispäi , ižändy Jevgenii on ylen nerokas sih dieloh , emändy da lapset – parahat abuniekat .
Talviehtil rubiemmo mustelemah nämmii Jumalan annettuloi mieldykiinnittäjii päiväzii .Suuret passibot meijän pappiloile Boris-tuatale da Nikolai-tuatale , leirin ohjuajale Igor’ Fedulinale dai kaikile hänen abuniekoile .
Jumalan lapset — pravoslavnoi yhtevys
Livvi
New written Livvic