Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
“Olen taidehmez’”: Aleksei Maksimovan 50-voččeks jubilejaks
“Olen taidehmez’”: Aleksei Maksimovan 50-voččeks jubilejaks
Veps
New written Veps
Aleksei Maksimov om
sündnu Lahdenpohjas vodel 1976 da om kazvanu sigä .Hänel oma vepsläižed jured molembiš polišpäi .Mam om sündnu Kalages , a tat om Vologdan agjan vepsläižišpäi .
– Ken sinä oled ? Keneks ičtaiž luged ?
– Minä olen taidehmez’ : olen taidehkuvanik , runoilii .
– Navedid-ik sinä pirtta laps’aigal ?
– Ka , laps’aigaspäi olen pirdanu . Päivkodiš eskai pagištihe , miše pirdan lujas hüvin .
– Starinoiče ičeiž openduses .
– Školan minä lopin Lahdenpohjas . Voden openzimoi radtehnikumas slesarikš , sid’ läksin radmaha zavodale .Sigä mugažo radoin vaiše voden .Siloi minun elo lujas vajehtihe .Minä päzuin opendamhas taidehgrafižele erištole Petroskoiš .Tegimoi ani toižeks ristituks .Sid’ openzimoi Leningradan institutas .En lopind opendust , no völ pol’vot elin üks’näin vanhan pertin honuses da radoin "Mel’nic "-animaciistudijas .Konz läksin institutaspäi , sebranikad lahjoičiba minei pautnan da akrilmujuid eksperimentaks .(Institutas meid opetihe kuvadamha guašal ). Siloi pirdin ičein ezmäižen kuvan .
– Mitte se oli ?
– Nece oli "Nevestan vargastand ". Sid’ tulin Petroskoihe da jatksin opendamišt Slavilaižes institutas koumandel voz’kursal .Siloi meletin , miše openduz minei tariž , olin 25-voččen .No mugažo en kävuškandend äjile paroile .Minei ei tulend mel’he opendusen sistem .Kuvazin da kirjutin runoid .Leningradaspäi tulin jo taidehkuvanikan , kerdale vein kuz’ kuvad .
– Rižad-ik sinä ičtaiž vepsläižeks ? Painastab-ik sinun rahvahaližuz’ sinun sädandradho ?
– Laps’aigaspäi tezin , miše olen vepsläine . Eskai irdal prihoile kaiken neciš sanelin , ridlimoi necen taguiči .Mam pagižeb vähäižen vepsäks .Iče tedan vaiše erasid sanoid vepsäks .Süvenin rahvahaližen kul’turan temaha , konz openzimoi Leningradas .Paiči mindai kaks’ ühteskursnikad oliba Karjalaspäi , karjalaižed .
– Kus radoid Petroskoiš ?
– Mindai kuctihe "Carelia "-kulehtesehe taidehtoimitajan . Sigä minä olen radanu 10 vot .
– Oli-ik mel’he nece rad ?
– Nece oli kaikid armhemb rad ! Kaikuččen päivän minä kävuin necile radole , kut praznikale .Eskai konz en magadand külläks , rigehtin radole .Minei oli lujas hüvä sigä , navedin "Carelian " toimištod .
– Konz sindai "homaičiba " vepsläižen sebran aktivistad ?
– Minun polhe amu jo tezi Svetlana Pas’ukova . Hän abuti-ki minei päzumaha opendamhas Leningradaha .Vodel 2003 läksi eloho "Kalevala " vepsän kelel .Minä tegin kuvid necen kirjan täht .Svetlana Petrovna nevoi mindai Nina Grigorjevnale .Muga "Vepsän kul’tursebr " abuti tedištada minus , kut vepsläižes taidehkuvadajas .Sid’ Petroskoiš mäni taidehkuvadajiden-grafikoiden ozuteluz .Sigä oli ezitadud minun kuvad "Kalevalan " temale .Vodel 2004 minai oli personaline ozuteluz Karjalan Rahvahaližiden kul’turiden keskuses , sid’ se tošttihe völ Akt’oran pertiš da Šoutjärves .
– Om-ik sinai kaikid armhemb kuva ?
– Om jüged sanuda . Nacein , ei .Ned oma kuti lapsed .Ei sa armastada üht enamba tošt .
– A miččiden taidehkuvadajiden sädandrad sinei om mel’he ? Miččed oma armhad ?
– Mirun tetabiš taidehpirdajišpäi om Sandro Bottičelli . Sijaližiš taidehkuvadajišpäi voin nimitada Vladimir Lukkošt da Jurii Trofimovad .Ned molembad lujas painastiba minuhu .
– Sinä sanuid , miše tegitoi taidehkuvadajaks , konz sinai sündui "Nevestan vargastuz " -kuva . Kut nece tegese ?Konz ristit el’gendab – minä olen taidehkuvadai ?
– Voib olda , tegimoi taidehkuvadajaks völ aigemba … Konz olin lopnu taidehgrafižen erišton Petroskoiš .Siloi radoin pordon školas , küläs , mi om Lahdenpohjan rindal .Kerdan ühtnin lahdenpohjalaižiden taidehkuvadajiden ozutelushe , no kut grafik .Taidehpirdandaha tartuin vaiše Leningradas , konz kuvadaškanzin akrilal .
– Navedid-ik akrilad enamba kaikid ?
– Minä harjenin kuvadamha akrilal . Voimujuil en kuvada , sikš ku nece om kalliž .A vezimujuid en navedi .
– Äjak sinai om kuvid ?
– En lugend . No en voi sanuda , miše olen "plodukaz " taidehpirdai .Ved’ azj ei ole kuviden lugumäras .
– Void-ik sanuda , miše vepsläine kul’tur painastab sinun sädandradho ? Oma-ik ned vahvas sidos ?
– Ka ! Kaiken aigan sanun kaikile , miše radan rahvahaližen kul’turan poles .Kacmata sihe , miše en kuvada nügüd’ .Minai oli melentartuz’ rahvahaližehe kul’turaha laps’aigaspäi .Leningradas oppiškanzin "Kalevalad ", rahvahiden fol’klorad , etnografijad .Openzimoi Vähäluguižiden rahvahiden tradicionaližiden radmahtoiden institutas .Oppin necidä kaiked ei muite , a sikš ku tezin , miše se tarbiž minei .
– Kut putuid Karjalan taidehkuvadajiden sebraha ?
– Mindai kuctihe sinna jo amu . No pit’kha en tahtoind .Tegimoi sen ühtnikaks vaiše vodel 2007.Sid’ minun kuvid ezitadihe jo erazvuiččil ozutelusil .Vodel 2009 minai oliba personaližed ozutelused Helsinkiš da Kuhmos .Vodel 2025 minai mäni "KliMaks "-ozuteluz , kus oliba minun da taidehkuvadajan Marus’a Klimovan kuvad .Mö Marus’anke olem sebranikad , tundem toine toišt jo amu , radam ühtes mastar’honuses , mö lujas painastam toine toižehe .Ozuteluz oli čoma .No sil oli ezitadud minun vanhad kuvad .Jäl’gmäine taidehkuva minai oli kuvatud vodel 2018.Täl vodel völ oli ozuteluz , no se oli geral’dine .
Erasid vozid jäl’ghe lähtendad "Carelia "-kulehtesespäi radoin völ "Periodika "-painištos .Keradelin lehtesid .No siloi jo mindai lujas mel’dütoiti geral’dika .Läksin radolpäi .Tahtoin sada rahoid necen mel’dütoitusen abul .Muga oli-ki erasid vozid , no sid’ äjan vajehtihe .Kacmata sihe mö ühtes Ilja Jemelinanke olem Petroskoin , Pudožan , Pudožan rajonan , Matrosi - da Kalag’ -küliden da völ erasiden Venäman eländtahoiden gerboiden avtorad .Tegim äi personaližid gerboid .
– Sinä sanuid , miše kirjutad runoid . Konz zavodid tehta sidä ?
– Zavodin kirjutada runoid opetes nelländes klassas . No nene oliba hubad runod .Sid’-ki , voziden sirttes , jatksin necidä azjad , no en mahtand kirjutada čomin .Kerdan tundištimoi ühten naiženke-runoilijanke .Hän lujas painasti minuhu .Kirjutaškanzin jo paremba .Vaiše el’genzin , miše minun runod enamba kožuba pajoihe .Muloi minai sündui pajogrupp .Sen nimi om ПИПЛ .Nece om venäkeline abbreviatur – Patris Lumumban nimel prospekt .Muga nimitadihe Okt’abrskii prospekt 60.-vozil .Necil prospektal sijadase meiden repeticijoiden taho .Mö tegim gruppan ühtes toižen taidehkuvadajanke Roman Kirillovanke .
– Miččed instrumentad teiden gruppas oma ?
– Meil oma erazvuiččed instrumentad : gitar , perkussii , fleita , hul’garmonj . Minä en vända , pajatan .Kaik pajod oma minun runoile .
– Kaiken aigan toštad "nügüd’ en kuvada ", no voibik olda , miše jatktad necidä ?
– Ka , minai om äi idejoid . Minä en voi olda kuvadamata .Kacu , stolal venub al’bom .Kacmata sihe , miše nügüd’ nägen hubin , kaiken aigan kuvadan .
– Nägen , sinai om äi naižiden kuvid …
– Ka . Minei om mel’he naižiden čomuz’ , naižiden hibused .
– Sinei täudui 50 vot . Kut rižad ičtaiž neciš igäs ?Om-ik nece sinun täht mitte-se toine elon etap ?
– Erašti heraštuin homendesel da meletan – minei om 50 vot , en ehtind tehta planiruitud , äi vozid mänetin tühjaks . A erašti meletan , miše nece om vaiše uz’ elon etap , i minun edes om äi melentartušt .Planoiš om völ painda minun runoiden kirjan da kaks’ kirjad geral’dikan temale .Muloi ostin vanhan pertin Kalages .Oliži hüvä eläda sigä da säta !No kuni om erazvuiččid radoho sidotud jügedusid .Voib olda , konz-ni uništuz tuleb eloho !
“Olen taidehmez’”: Aleksei Maksimovan 50-voččeks jubilejaks
Veps
New written Veps