Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Agapitova Nadežda . Vepsän kezan lämoihuded. 2
Agapitova Nadežda
Vepsän kezan lämoihuded. 2
Veps
New written Veps
KEL’
Laps’aigas vepsän kel’ oli ümbri minus , i nece laskvas lämbiti henged .Se ei kaiken aigan kulund , no jogahižen kerdan oli tutaban .Päazjan nece oli kezal , Kalages .
Ištum stolan taga , i äkkid kaik – baboi , dedoi , tatoi , Vova-däd’ – pagiškandeba vepsäks .Elospäi lähtnuziden heimolaižiden äned nügüd’-ki kuluba muštos : vähäižen teravad , komedad , eriližidenke intonacijoidenke , miččed oma vaiše ristituil , kudambad kaiken igän pagižiba kodikelel .Lidnas-ki minä paksus kulin vepsän kel’t – konz tatoi zvoni külähä vai vellele .
Kel’ om rahvahan mušt .Minun täht vepsän kel’ om mušt laps’aigas , vanhas pertiš , armhiš ristituiš , veresiden kalitoiden da plotuiden duhus , pirdatusiš seiniš riputadud hurstil .Lujas lämäd oma nene lämoihuded .
DEDOI
Tämbei minun starin om Aleksandr Ivanovič Naumovan polhe – dedoin polhe .
Hän sündui vodel 1918 – jügedal katkaiduzaigal .Eli dedoi sures kanzas Kal’l’ansarel .Sinna , penehe vepsläižehe külähä , man sured aigtegod , nacein , tuliba hilläs .Pätegendan oli toine azj : sötta lapsid , kazvatada heid toziavonaižikš , radonnavedijoikš mehikš , miše hö jatktaižiba rodun .
Pensijahasai dedoi pit’kha radoi mastarin murdoil .Rad oli jüged , pölükaz , mužikpoline .Hän oli mugoine ristit , kudamb kaiken igän harjeni radmaha käzil da nikonz ei žalleičend .Ei varaidand hän kodiradoid-ki : lämbitaškanzi päčin da abuteli baboile keitimpoles .Hänen tegendan oli panda protivnid paštatesenke päčhe , kacta räkäd da tarkas heitta niid – rusttoid kalitkoid da plotuid tauknanke .Nenid kebnoid kodiradoid hän tegi tünäs da rohktas , kut kaiken-ki toižen elos .
Kodiš hän vähä pagiži venäks – vaiše meidenke , vunukoidenke , da mamanke .Hän ei olend lujas pagižlii .Voin da plen jätiba hänehe süvän jäl’gen .Dedoi ühtni surihe torihe Sevastopolin taga , služi manvägiš .Konz germanialaižed anastiba lidnan , hän putui plenha .Läz kogonašt voinad hän mäneti suomalaižes lageriš voinmehiden täht .Händast pästtihe möhemba , konz suomalaižed saldatad läksiba Sovetskijan Sojuzan maspäi .
Dedoi paksus kucui mindai Kristinaks ."Nahodib pajatajaha ", – pagiži hän muhuden . En navedind necidä – abittuin i pakičin , miše mindai ei kuctud muga .A nügüd’ minun tütren nimi om Kristina – nimen valiči mužik , siš ei olend nimittušt sidod enččehe – nece oli äkkičuz’ kaikiden täht .Meletan , dedoi oliži ihastusiš .
Muštan , kut jäl’ges baban mahapanendad hän venui honuses , burbuti midä-se ičekseze .Aigvoččed puhtastiba kodid muštmižiden jäl’ghe .Tulin honusehe i čukerzimoi dedan verhe .Hän hilläšti pagiži voinan , Sevastopolin , toriden polhe ...Akan surman jäl’ghe mi-se kuti katkoi hänen südäimes .Kaik , miš hän muga hätken oli vaikti , päzui valdale .
A ved’ konz-se dedoi oli ozakahan .70.-vozil hän sai arbas ei televizorad vai lehmäd ... Hän sai "Žiguli "-mašinan – VAZ-2101 !Dedoi vaiše osti prostijan biletan 30 kopeikas .Hänel ei olend avtovedäitodištust , sikš hän lahjoiči mašinan vanhembale poigale , minun Vova-dädäle .Oranžmujuine "kopeik " om tulnu meiden eloho : möhemba mö äi kerdoid ajelim Kalagehe necil mašinal .Se služi Vova-dädäle pit’kha , eskai minun vel’l’ ehti ajada "kopeikal ", konz hän sai avtovedäitodištusen .
Kaks’-koume jäl’gmäšt kezad , konz mö läksim Kalagespäi tagaze lidnaha , dedoi kaiken voiki – seižui tanhal , pühki sil’mäd kündlišpäi .Minä ištuimoi mašinaha i mugažo voikin : en varaidand , miše mö eriganzim igäks – minei oli žal’ händast .En tahtoind , miše hän muga gor’uinuiži .
Konz baboi kovas läžui i putui Šoutjärven läžundkodihe , mindai , penikašt , ei ottud rižamaha händast .Jäl’gmäižen kerdan vanhembad , däd’ da dedoi tuliba babannoks jo nenil päivil , konz hän venui tajutoman .Mamoi starinoiči , miše konz dedoi tuli palatha da nägišti baban , ka sid’-žo lanksi kombuile .I voikaškanzi .
Baboi koli keväz’kun ezmäižen päivän – opalahižeks tegihe keväden augotiž .Mö veim dedoin lidnaha meidennnoks .Hän eli meil vaiše nedalin – baboita hän ei tahtoind eläda .
Dedoi Aleksandr Ivanovič läksi pigai baban surman jäl’ghe .Läksi hilläšti , kut eli-ki .
No hän igäks jäb minun muštho – vähäsanaine , madalanke , vähäižen kidžaidajanke änenke "Belomoran " lopmatomas pipkutandaspäi , käzidenke , miččed teziba mad da radod , bardanke , mittušt minä muga navedin .Kündlidenke , miččed tähäsai koskeba südänt .
Vepsän kezan lämoihuded. 2
Veps
New written Veps