VepKar :: Texts
Error: Недостаточно прав на выполнение этой операции

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help

Nadežda Mičurova. Elettih enne Uutjärves

Nadežda Mičurova

Elettih enne Uutjärves

Livvi
New written Livvic
Suvaičen minä kezän aigua ajella karjalazih kylih. Konzu astut hieruu myöte, nägyyrahvas ruatahkikitetäh: kengo heiniä niittäy, kengo kartohkua kuokkiu, kengo aidoi kohendau. Kyläs ainos on ruaduo.

Ruadoloih huolimattah, hierulazet rakkahal tullah paginale. Vuvvennu 2015 minul puutui pagizuttua Aleksandra Mošnikovua Uutjärvespäi. Pagizin hänenke Uutjärven hierus da pruazniekois.

Uuzi hieru vai uutates?
Aleksandra F’odorovnan paginas ellendin, gu Uutjärvi on ylen vahnu hieruine kui nimigiUutjärvi. Hänen mieles Uutjärvi-sana voinnus roija sanois uuzi järvi, uuzi hieru. Myö tiijämmö nämis pitkyaigazis Ruočin da Ven’an välizis voinis. Voi olla, gu oza karjalazii nämmien ryöstölöin da voinien periä pageigi sinne Uutjärveh, uudeh hieruh. Toizien uutjärveläzien mieles Uutjärvi-sana voinnus rodiekseh sanas uutates. Anusjogi menöy Uutjärven kauti. Joven leviedy kohtua karjalazet sanotah järvekse. Konzu levei kohtu järves kiändyy kohti Šulkun hieruu, keviäl sil kohtal roihes suuri uutates.

Uutjärves oli nelli pruazniekkua
Enne Uutjärves oli läs nelliäkymmendy taloidu.
Ičegi smietikkiä, äijygo rahvastu sie eli. Uutjärvi oli kuulužu omil kalastajil, käziruadoloin muasteriloil da soittajil, sendäh pruazniekat Uutjärves mendih vesseläh.
Rahvas Uutjärves oldih hyvät, eigo olluh ylen köyhiä eigo bohattua. Kaikin oldih yhtenjyttyzet i ylen hyvin elettih toine toizenke. Pruazniekkoigi yhtes piettih, kerättih stolale kaikkie, midä kel oli. Meil Uutjärves on nelli pruazniekkua: Emänpäivy, Harlanpäivy da kaksi Jyrrinpäiviäkeviäl da sygyzyl. Kačo, on Harlanpäivy. Ennevahnas mittuinetahto hädä rodih žiivatoile libo ristikanzoile, sit jiäksittihes, gu Jumal auttas. Moine luajittih pruazniekku, gu moliekseh da časounah kävvä. Enne voinua ei pietty hierun pruazniekkoi, vaste jälles voinua ruvettih. Uutjärves kangahal aiga suuret pruazniekat oldih, täyzi hieru rahvastu kerävyi. Meijän hierus oli ylen äijy soittajua brihaččuu. Akardeonal soitti Saveljevan L’on’a da Saveljevan Vit’a, häi nuorete kuoli. Sit kui venehil sovvammo, pajoloi pajatammo, brihačut soitetahylen vessel oli. Meil Uutjärves vie kluubu hyvä oli. Minä vie seiččie vuottu sit kluubas ruavoin. Kluuban sydämes oli kaksi pertisty, suuri zualu, souhozan pravleinii, viitty päččii lämmitin. Sit pruazniekku gu roihes, kluubazen sen navedin puhtahakse, rahvas kerävytäh, sit vai pajuo da pläšniä annammo.

Malittukohtu
Uutjärveläzet ainos oldih ruadajat da jumalahuskojat.
Pyhinpäivin da pruazniekkoin kai ruavot pidi jättiä bokkah da mennä sluužbale Pyhän Jyrrin časounazeh. Tiedoloin mugah tämä časounaine oli nostettu XIX- vuozisuan loppupuolel, a vie sidä aijembi Anuksen jeparhien vedomostit -lehtes vuvvennu 1899 oli kirjutettu, gu Uutjärven lähäl eläy kaksi manuahin’uaJevdokija Aleksandrova da Ksenija Petrova Kotkatjärven prihodaspäi. Sidä paikkua hierulazet sanotah Kel’l’anočakse.
Mama minul saneli, sie ielpäi eli kaksi manuahin’ua, a sit jo yksinäh buabaine eli kel’l’azes. Häi oli sogei da ylen pahoi kuuli. Hierun tytöt, mamagi minun, käydih sinne vedämäh syömisty. Händy kaikel hierul syötettih. Menemmö, sanou, Oudot’t’u hänel oli nimi: "Lapset, viego Pyhäil’l’u jyrizöy"? Jyrizöy, buabo, jyrizöy. Olgah sit, sanou, vie muailmu eläy. A toine oli Tyhjälän kel’l’aine, Tyhjälän penger. Pengeren reunal oli pieni kel’l’aine, sie sežo buabaine eli. Mama minun oli 1905 vuottu, sit se oli 1800-vuoziluvul. A Uutjärven časounan Vit’a Bogdanov pani kundoh. Kaikel hierul olimmo sidä ruokkimas. Ylen on čoma Uutjärven kalmužin da časounaine. Enne voinua časounu oli salvas. No meile gu buabat oldih jumalahuskojat, časounan senčoih käydih molimahes da kalmoile. A Suomen aigua časounu oli jo avvoi. Meidy, školaniekkoi, kai taluttih časounazeh Äijänpäivän yösluužbile. Iče meijän starikat ylen hyvin malittuloi maltettih, Dubininan Fed’a-diädö, sit Artemjevan Peša-diädö, mama minun da rist’oi sežo maltettih kai malitut. Rahvas oldih karjalazet, ga ven’akse malittuloi maltettih sanuo.
Uutjärven časounah kävyjiä nygöi ei ole ylen äijy, ga pruazniekkupäivinny sinne ainos on tulijua. Kuni on Uutjärves moine pyhä kohtu, sanotah rahvas, sini hieru rubieu elämäh.