Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | Statistics | ? Help
Oli Ruokoskes ruoguo dai koskie ...
Oli Ruokoskes ruoguo dai koskie ...
Livvi
New written Livvic
Ruokosken kylän
oza oli hävitä muan piäl .Kui suat dai tuhandet karjalazet kylät hävittih .Vai ei se hävie meijän perehen mustos .Muston igä pitkembi on .Heimokundu tatan puoles kai ollah ruokoskelazet .Se kuului endizeh Pul’čoilan kylänevvostoh , Vieljärven rajonah .
Nygöi elämmö ken kus : ket Salmis , ket Videles , ket Koivuselläl libo Kinälahtel , ket Priäžäs da Petroskoil .Myö jälles kylän leviendiä mennyt vuozisuan 70-vuozien aigah tulimmo elämäh Vieljärvele Priäžän rajonah .
Ruokosken elaijas meigävellel puuttuu vai kuulta .Omin silmin näin sen kerran lapsennu olles .Mustoh jiädih vezavunnuot koin tilat , šiiloitunnuot troppazet da ruavastunnuot leppykulut .Nimi ei vihjannuh sih päi , ku täs konzuto elaigu meni , viuhkettih naizien da neičykkäzien helmat kyläpruazniekan aigah .Ei toinah kuulluh soiton iändy , eigo kirvehen kolahutandua ...
"Meijän Ruokoskeh nähte älä kačo pahoi kirjuta . Myö elimmö sovus , vesselästi .Čeri rahvas tiettih ", sanoi minule L’us’a-t’outa ennepäi suurdu paginua .
Häi da minun tuatto ollah kazvanuot sie .Ruokosken elaigua heijän paginois on ainos .Tässäh myö kallistammo kylän suurdu pruazniekkua – Kazanskoidu Bogoroditsua .
– L’us’a-t’outa , sanele , ole hyvä , kuspäi nengoine čoma nimi kyläle tuli – Ruokoski ?
– Ruokosken kauti , kačo , matkai suuri jogi , Videlen jogi . Sil oli ylen äijy suurdu koskie .Net äijäl burhattih .Ičessäh Ruokoskes oli Varlakonkoski .Dai , kačo , ruoguo meil oli .Jogi ihan Ruokosken keskikohtal meni kaksielpäi .Keskel jäi suarukkaine .Sil kazvoigi ruogoheiniä .
– Niitittögö ruoguo ?
– Emmo jo ! Tolkuttomat net heinyraškat oldih , pitkät da kovat .No žiivatoile alustakse pättih , muuh hozi ei .
– Oligo midä kyliä Ruokosken lähäl ?
– Ičessäh Ruokoskes oldih Kudžoi , Varlakko , Šalgu , Hil’čoi , Kapoi , Niikoi . Bokkizenlammis poikki oli Bokkine .Koiuvusellän kylässäh oli kaksitostu kilometrii .Sinne käimmö syvyspruazniekal kylmykuul .Koivuselgäh matkai suuri dorogu , juamakse sanottih .Sidä myö meilpäi viettih meččiä .Välil oli Pul’čoi .Sinne rahvas käydih Miitrienpäiväl 8.kylmykuudu da Stroičanpäiväl kezäpruazniekal .Kinälahtessah oli kuuzi kilometrii välii .Sinne käimmö Iivananpäiväl 6.ligakuudu da 7.heinykuudu .Mägilöin kyläpruazniekku oli kačo Pedrun päivy 12.heinykuudu da 29.pakkaskuudu .Mägih oli viizitostu kilometrii matkua .Kormelistoh meidy ainos vuotettih Siimananpäiväkse 14.syvyskuudu .Sinne oli loittoine matku , kaksikymmen kilometrii välii .A Videlen kylässäh oli kai , näit sen , kolmekymmen kilometrii , käimmö Il’l’anpäiväkse 2.elokuudu .Meil oli omua Kondulois .Sinne viyhkimmö Spuasanpäivän pruazniekannu 19.elokuudu .
– Rist’oi , kuibo nenga hyvin da tarkah maltat sanuo kilometrilöi ? Miäräilittögo ?
– Ennevahnas mužikat sie miäräiltih . Omil askelil , eihäi muudu nevvuo midä olluh .Hyvän mužikan askel oli , kačo , metrigi .Sidä enne oldih virstat .Talvel regilöil ajeltih , kezäl delegöil , šyöžläkkösiälöil puutui jallaigi kävvä .A vie Il’l’alah ajelimmo Emänpäiväkse 28.elokuudu da Il’l’alan Rastaval .Sidä piettih kahtu päiviä myöhembi Suurdu Rastavua 9.pakkaskuudu .Il’l’alah puuttujes ezmäi , kačo , pidi ajua Kodaselläl , a sit siepäi Vieljärves poikki .Talvel jallai jiädy myö , kezäl venehil ajelimmo .
– Sanoit , gu Ruokoskes elaigu oli vessel . A kuibo ruavoitto da mil piädy eläitittö ?
– Kolhouzu meil oli , Ždanovan nimine . Vai minun mustuo nuoret ei rakkahal sinne menemäh oldu .Kolhouzoin peldoloi kynnettih akat da kaksi vahnustu .Nuoret miehet svajua perrettih da regulii varustettih .Kolhouzois eihäi äijiä jen’gua maksettu , a nuoret elon sualos oldih .Bokkizen lammis da Korgeilammis kalua saimmo .Lahtensuol , Niikoinsuol , Ladvusuol da Kelisuol šl’uboih da garbaloih käimmö .Suoheiniä rahvas niitettih Löydösuol , Kaidusuol da Raudusuol .Raudusuol , kačo , oli ylen äijy ruozmettu pohjas , myö niitimmö suon perguo .Joginiittylöi niitimmö čuran-toizen jogie .Joga kohtaine oli niitetty , žiivattua kačo joga taloishäi piettih .Meččyniittyy oli Lähembäzel Keidojal da Taembazel Keidojal .Koivistessuon da Kaivateksienniittylöis ymbäri siendy keräimmö .Vie sieneh käimmö Juhtahanselläl , marjah – Kangahal .Net joven toizel čural oldih .Kylän peräzil keräimmö must’oidu da vagoidu .Kelisuol otimmo pärepuudu .Žiivatat käydih Pazoh , sie enne oldih pellot .Vil’l’ua kačo kazvatettih .Nagrishuuhtii sie oli .A meijän mustoh net kohtat oldih jo meččävynnyöt , niidy sanottih rievelikse .
– Mustatgo rahvastu da taloloin nimii ?
– Kuibo en musta . Kai hyvin mustan !Iččeh Ruokoskes oli kačo meijän Mišantaloi , sit Kuškantaloi , Mitintaloi , Markintaloi , Kudžointaloit , Ahvenentaloi , Miikulantaloi , Pet’antaloi , Höhöntaloi , Oksen’n’antaloi .Net oldih sie vahnoi taloloi .A uvvembii oli Kuškan Mišantaloi , Varlakon Kost’an , Mit’an St’opin , Mitin Mišan , Ivoin Pešan , Varlakon Vas’an , Paulinakantaloi , On’anakankodi .Šallun Vas’an da Onninkoit oldih kačo Ylä-Šallus , Pešan da Iivanankoit – Ala-Šallus .Niidy jo nimidä ei ole .
– A oligo Ruokoskes oma časounu ?
– Oli ! Nimi sille oli Kazanskaja Bogoroditsa .Myö sidä pruazniekkua "Kezä-Kazanskoikse " kaikin sanoimmo .Vuotimmo .Vessel päivy se oli , rahvastu tuli kaikkielpäi .A 4.kylmykuudu "Syvys-Kazanskoi oli ", tuaste pruaznuičimmo .
– Mustatgo voinan aigoi ?
– Jygei oli . Myö kačo tuatattah elimmö , suomelazet meidy , lapsii , žiälöittih da autettih .Syömizil dai sobahuzil .Mustan , meijän talois suomelazet saldatat fatierua piettih .A Fed’a-tatua 1941 vuvvel otettih .
– Min perii ?
– A häihäi kačo meil oli kylänevvoston vahnin . Kerran kluubas Stalinan portriettah päi kulakal ozutti da pahua midä lienne sanoi .Mugai kuoli tyrmis .A jälles voinua ylen jygei oli eliä , nälgähine aigu oli .Mustan , kui rahvas autettih toine toizele .Kai kodiloi yhtes nostettih .
– Igävöičetgo Ruokosken elaigua ?
– Igävoičen , a kuibo ... Nygöigi sie eläzin , gu ei ruvettas vahnoi kylii hävittämäh .Kačo , ezmäi Ruokoskes otettih škola , vuvvennu 1965 se oli , sit salvattih laukku .Rahvas ruvettih lähtettelemäh iäre , suurembih kylih .Ket koit kerale otettih , ket sinne jätettih .A muite pädi Ruokoskes eliä ...
L’udmila Jefimovua pagizutti Natalja Antonova vuvvel 1999.Pagin on painettu Rodnije serdtsu imena -kogomukseh (Petroskoi , 2006).On toimitettu heinykuul 2026.
Oli Ruokoskes ruoguo dai koskie ...
Livvi
New written Livvic