Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Uljana Maksimova (Tikkanen).
Onegan niemimuan istorija ta ihmiset
Source:
Oma mua. № 32, 2026, p. 2
Uljana Maksimova (Tikkanen)
Onegan niemimuan istorija ta ihmiset
Karelian Proper
New written karelian
Elokuun alušša oli pietty Etnokulttuurimatka Karhumäjen piirih. Koko piirie kolmešša päiväššä ei voi tutkie, šentäh oli valittu šen istorijallisešti pohatta ta merkittävä paikka – Onegan niemimua.
Matašša oli nellätoista henkie, kumpaset oli juattu kolmeh tehtäväryhmäh: enšimmäini ruato lähtehien kera, toini valmisti pakautteluluvetteloja paikaillisie eläjie varoin, ta kolmaš nauhotti ta kuvasi kaikkie.
Etnokulttuurini matka eruou turistimatašta, kumpasen aikana ryhmä käypi oppahan kera luonnon-, kulttuuri- ta istorijanähtävykšissä. Tämän projektin tarkotukšena tuttavuštumisen lisäkši on niise tutkimini: vaštautumisie ta pakautteluja paikallisien eläjien kera. Jotta kaikki keritä, ruato alko aikaseh huomenekšella ta loppu myöhäseh illalla, a koko ruavon tulokšekši lienöy filmi ta stolapeli.
Projektin johtajana on Anna Ivanovna Belan, kokenut opaš ta Petroskoin yliopiston opaštaja. Hiän on näistä paikoista šyntysin. Šanakši vielä kakši matan ošallistujua on Karhumäen piiristä kotosin, hyö kerrottih omie muisselmie šekä šaneltih tavallisešta elämäštä näissä paikoissa, mitein oli ennein ta mitein nyt.
– Konša mie valmistauvuin täh matkah, en voinun ni kuvitella, jotta rupiemma niin šyväšti tutkimah šen istorijua ta jotta meitä tiälä niin lämpimäšti otetah vaštah. Kyllä joka vuosi näijen paikkojen istorijan tietäjien ta oneganiemiläisen pakinan snaiččijien miärä vähenöy, ka meilä onnistu paissa paikallisien eläjien kera ta kuulla tätä kaunista pakinua. Myö šaima nähä ni kaunista luontuo, kumpani innošti taiteilijie, ta pohjoista arhitektuurie. Toivon, jotta meijän voimin keryämät materialit innoššutetah toisie lähtömäh matkah täh ainutluatuseh piirih, šanelou matan ošallistuja Jelena Otstavnaja.
Etnokulttuurimatan enšimmäini päivä oli omissettu Karhumäjen kaupunkin istorijalla. Ošallistujat käytih kaččomah puoluššušlaittehie, kumpasie rakennettih šuomelaiset šotajoukot vuaroissa ympäri kaupunkie, kotišeutumusejoh ta kiinipantun merkkauštehtahan kauppah, missä myyvväh loppuh oneganiemiläisellä merkkaukšella korissettuja esinehie ta vuatteita.
– On mahotointa uškuo, jotta tämä kaikki oli ruattu ihmisien voimin kallivoissa. Kuin vaikie ta jykie ruato še oli – luatie vuarašša šotilahien šuojapaikka. Nyt Zamok Karhumäki-musejon ruatajat tutkitah šotaistorijua ta pietäh opašretkijä, kerto Alina Aržanenkova, matan ošallistuja Piiteristä.
Toisena päivänä matkuštajaryhmä kävi Zagubje-kyläššä, missä eläy L’udmila Ivašova. Naini kaččelou ta hoitau Pyhien Zosiman ta Savvatin časoun’ua. Hiän šaneli ryhmällä näistä pyhistä ta kerto omista muisselmista ta kylän elämäštä. Šen jälkeh ohjelma jatku Tolvojan kulttuuritalošša: šielä ošallistujat tutuššuttih kuvontapajah ta paikalliseh folkloriperintöh.
– Pajan peruštajat Galina Stafeikova ta Galina Rubtsova avattih še vuotena 2007. Meilä oikein mukavašti kerrottih pajan istorijašta ta nykypäivistä. Nyt pajašša ruatau 18 kutojua, on nellä kankašpuuta. Kutojat valmissetah vuatekokomukšie, kumpaset šäilytetäh perinnehtä, ka niitä voipi panna piällä nykypäivänäki. Oli miellyttävä, jotta meilä niise annettih kuot’ella kutuo, šano Anastasija Mokejeva.
Kolmantena päivänä ryhmä mäni Hoimalahen kyläh, missä on Karjalan taiteilijien taulugallereja. Natalja Sp’aščaja näytti gallerejua ta musejuo, kerto niijen peruštamisen istorijašta.
Lisäkši ryhmä käveli Šunkun kyläššä, näki paikkua, missä oli tunnettuja jarmankkoja šekä paikkua, missä šuahah šungittie, ta joi vettä Čuarin hettieštä.
Onegan niemimuan kylät ta ihmiset jiätih šyväh muistih ryhmän ošallistujilla ta matan jälkeh hyö valmissetah videoita ta pelie, jotta enämpi rahvašta šais tietyä täštä erinomasešta šeuvušta.
