Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
P’otr Vasiljev.
Unohtamatoi Iljan päiv vepsläižes küläs
Source:
Kodima № 8, 2026, p. 1
Vepsäks kändi Galina Baburova
P’otr Vasiljev
Unohtamatoi Iljan päiv vepsläižes küläs
Veps
New written Veps
Amu ei olend muga äi rahvast Mägjärves, kut necen voden sömižiden vaumičendan festivalil! Sada mašinad seižui pidust’ ted, mitte vedäb külähä. Tulnuzid ristituid adivoičetadihe čudokahal jomižel – haudutadud maidol tomičaiženke, mitte oli keittud suriš čugunčanoiš vepsläižen tradicionaližen receptan mödhe. Nece recept mülüb Venäman rahvahiden sömižiden vaumičendan kirjaha. Mugažo Venäman tetabad keitäjad vaumištiba maimkeitost, lihad nagrhenke da pašttud torpad. Kaikutte tahtnik voi mujada nenid sömižid da ližaks sadud Änižes savutadud kuhad i sijaližil eläjil pašttud kalitkoid.
Mugoine sur’ praznik mäni küläs, kus eläjid jäi kümne mest. Praznik ühtenzoiti uskojid ristituid loičendal. Služban jäl’ghe pap’ Ilja Baširov sanui siš, kut om tärged eläda da rata Jumal südäimes. Hän uskob, miše udištadud pühäkodi ühtenzoitaškab erilaižid ristituid hüviden azjoiden tegemižehe.
Ihastoiti praznikan adivoid Šoutjärven Vepsän rahvahan horan ezituz. Hor jo 90 vot kaičeb ezitatoiden tradicijoid. Pajatiba da kargaižiba Änižröunan lahjakahad artistad muga veslas, miše kaik oliba hüviš meliš kacmata vihmaha.
Dmitrii Harakka-Zaicev pajati ižoran runon pühäs dubas. Äjad sädaikollektivad pajatiba pajoid Nikolai Abramovan da Viktor Trifojevan runoile. Molembad runoilijad muga čomin voiba kuvata ičeze runoiš armastust kodimaha, miše ristituile oma lujas läheližed heiden runoiden rivid.
Ičeze ezitusil ihastoitiba kacujid "Zabava" -rahvahan pajon ansambl’, "Ekspressia"- vokal’grupp da toižed artistad erazvuiččiš tahoišpäi.
Praznikal mäniba mastar’-klassad, erazvuiččiden tehmusiden ozutelused, sigä voi tundištadas Mägjärven kirjišton istorijanke.
Mugoižele sömiden vaumištandan festivalil oliba adivod Vologdan agjaspäi-ki. Babajevon ümbruzkundan Päžjärven tahon erišton enzne da nügüdläine ohjandajad Natalja Zaharenkova da Natalja Kn’azeva tuliba, miše tundištadas vepsläižiden praznikoiden tradicijoidenke da vahvištoitta sidod agjoiden keskes. A kodiröunan tundii Vera Lodigina ühtes ičeze Marina -tütrenke adivoičeti adivoid magukahil paštatesil.
Praznikan lopus oli käveluz garmonijan vändajanke Mägjärvedme. Äjad adivod läksiba kodihe toivonke pörttas tänna tagaze toižel vodel, ved’ siloi voib ičeze sil’mil nägištada udištadud Jumalankodid, miččespäi, voib olda, tägä zavodihe necen vanhan külän uz’ elo.
