Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Uljana Maksimova (Tikkanen).
Etnomatka Luatokan rannoilla
Source:
Oma mua. 2026. 02.09 (№ 34). С. 4
Uljana Maksimova (Tikkanen)
Etnomatka Luatokan rannoilla
Karelian Proper
New written karelian
Kolmaš etnokulttuurimatka oli pietty Sortavalan ta Lahdenpohjan piirilöih. Nuoret tutuššuttih Sortavalan ta Kurkijoven istorijah.
Jokahini, ken käy matalla Luatokan pohjosen rannikolla ijäkši muistau šen kaunehutta. Loputoin järvi, koškiset jovet, jyrkät kallivot ta korkiet vuarat ihaššutettih matkuštajie kaikkina aikoina. Etnokulttuurimatat -projektin ošallistujat niise šuatih ihailla luonnon kaunehutta. Hyö nouštih Paaso-vuaralla, mistä oli löyvetty karjalaisien muinaisaikaset ašumispaikat ta mistä avauvutah upiet maisemat peltoloih, meččih ta järveh.
Ryhmän oppahana oli istorikko Ellina Sivejeva. Ellina šanou, jotta istorija ei ole vain aikamiärien ta tapahtumien kokomuš, še on ajan elävä kankaš, kumpani pitäy luatie kiinnoštavakši kaikilla. Opaš vietti meijän kera kakši päivyä ta kerto Paaso-vuarašta, Lahenpohjašta, Sortavalan rakennukšista ta Vakkosalmi-puistošta.
Pohjosen Luatokan luonto ihaššuttau, ka vielä šuurempie vaikutelmie šyntyy, kun tutuššut šeuvun šuureh istorijah. Ellina tietäy Sortavalan joka talon istorijua ta miellyttäväšti kertou šiitä, ken ta mintäh rakenti šen ta mimmoset kohtalot oltih rakennukšien omistajilla. Tuntikaupalla myö kävelimä kaupunkin katuja myöten kuuntelomašša näitä kertomukšie ta legendoja.
Yhteh taloh myö šaima tulla šiämeh. Kolmekerrokšini vanha talo ulkopuolelta ei kiinitä mitänä huomijuo, ka kun tulet šen huonehih piäšet taitomusejoh. Taulugallereja avattih vašta tämän vuuvven 3. heinäkuuta. Še on omissettu taiteilijan Boris Sem’onovin taijolla. Hiän mualasi tauluja Leonid Brežnevin vallan aikana, kummaista šanotah Neuvoštoliiton kultakauvekši. Tämösen nimen musejo ni šai. Luova projekti on mukava esimerkki, kuin yhistyä vanhan talon ta taiteilijan istorijua ta esittyä šitä vierahilla. Kurkijoki oli toisena paikka, missä ryhmä matkušteli. Tämä paikka on tunnettu šillä, jotta muinaisina aikoina tiäläki oli linnoja – niijen paikoilla täh šuaten arheologit löyvetäh rautavehkehie. Kirjaž-linnan istorijašta ta Kurkijoven pos’olkan elämäštä ryhmä tiijušti Kirjaž-musejošša. Interaktiiviset näyttelyt ollah mukavat lapšilla ta aikuhisilla. Kohta musejo šuau vielä yhen rakennukšen, nykyjäh šiinä pietäh korjaušruatoja.
– Mie tulin tverinkarjalaisešta kyläštä Čaškovošta. Kirjaž-musejo jiäy miun muistih kaikešta eniten. Meilä on kakši musejuo Tverin alovehella, šentäh mie ymmärrän musejoruavon hintua ta mie oikein tykkäsin musejuo ta šuositan kaikilla käyvä šinne. Šamoin Kurkijoven maisemat ihaššutetah. Kolme päivyä myö kaččelima vuaroja ta vesistöjä, mitä meilä Tverin alovehella on niin vähän, kerto etnokulttuurimatan ošallistuja Sofija Jevgrafova.
Lisäkši ryhmä oli Lahenpohjašša, vanhašša luterilaisešša kiriköššä, min šiämeššä on anhelien musejo šekä Kurkijovešša Lars Sonkin kartanošša. Molommat nähtävyöt on avattu vierahilla paikallisien eläjien voimin.
– Miula oli oikein mukava tutuštuo näih paikkoih ta keškuššella paikallisien eläjien kera, šentäh kun olen Kajalašta šyntysin ka nyt elän Moskovašša, šaneli omista vaikutelmista Marija Milkina.
Matan tulokšekši tulou filmi šekä audiopodkastien šarja. Kaikkie uutisie projektista šuau löytyä Etnokulttuuriset matat "Karelia-Karjala" VK-ryhmäštä.
