Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| Statistics
| ? Help
Nikitina L'ubov'.
Opastajua mainitah ižännimel
Source:
Oma mua. 2026. 02.09 (№ 34). С. 6
Nikitina L'ubov'
Opastajua mainitah ižännimel
Livvi
New written Livvic
Syvyskuun allus Heččulangi škola uvvessah avuau omat veriät opastujile. Ihastuksis, uvvet opastuskirjat, tetratit da piirdimet selgyrepus, lapset tullah suamah uuzii tiedoloi.
Syvyskuun enzimäine päivy rodieu lapsile da heijän vahnembile ei vaigu Tiijon päivänny, ga oman školan roindupäivänny.
Juuri 130 vuottu tagaperin Vieljärven voulostin Heččulan kyläh oli avattu yksikluassahine opisto 8–12-vuodehizile lapsile. Opastus kesti kolme vuottu, opastettih ven’an kieldy, arifmietiekkua, Jumalan sanua da toizii opastusainehii. Enzimäzenny opastajannu oli Nadežda Pavlovna Petunina, kudai ruadoi sillozes školas 20 vuottu.
Kingei sive omah muah Heččulan školan histourii kingiesti on sivottu muan histourieh, karjalazien eländykohtien perindölöih da sen eläjien igälangoih. Muututtih aijat, luajittih uuttu opastusprogrammua, tuldih uvvet opastajat, ga škola ielleh ruadoi da oli kylän kul’tuurukeskuksennu.
Tänäpäi Heččulan škola on Vieljärven keskiškolan ozastonnu. Kaikin hyvin mustetah, ku mennyön vuozisuan 90-luvul jyrkäh pieneni alaigähizien lapsien lugu, algavui vaigei aigu Karjalan opastuslaitoksihgi nähte. Keski-školis ruvettih pienendämäh kluasoin luguu, äijät pienet školat salvattih.
Enzimästy kerdua paginoi Heččulan školan salvandas rubei kuulumah vuvvennu 2001. Školan säilyttämizekse Priäžän piirin haldivon kannatuksel luajitah joukko alaigähizih lapsih niškoi. Se školan da lapsien päivykoin yhtistämine andau mahton ennustua lapsien kazvuo da opastundua tuliekse aigua.
Vuvvennu 2019 lapsien vahnembile tuaste ilmoitetah, ku škola salvatah. Ga vahnembat nostah sen puolistamizekse da piirin eläjien, Kanzallizen da alovehellizen poliitiekan ministerstvan avul Heččulan škola jäi olemah, sidä ei salvattu. Se yhtehine ruado ozutti, ku škola kyläs on ku yksi pereh, kus on lastu, opastajua, vahnembua. Pienel lapsel, tiettäväine, on parembi omas kois, omas perehes, ei internuatas.
Opastai pienes kyläs on kunnivoittu ristikanzu, kylän opastajale ammatti ei ole vaigu leivänsuandu, sen on elaijan taba. Kyläs kaikin tietäh toine tostu, opastai ainos on nägövis, händy ainos pietäh silmäl.
Ku eliä olis parembi
Tänä vuon enzimäzenny opastuspäivänny lapsii školas ottau vastah Irina Ivanovna Jevsejeva, kudai ruadau Heččulan školas vuvves 1993 algajen. Minä tuttavuin häneh sentämän vuvven tagaperin. Minuu ihastutti, ku kai kyläläzet sanotah Irina Ivanovnua vaigu nimel da ižännimel. Ongo se kunnivoittamine vai harjavundu? Se on ei vaigu školan, ga kogo kylän hyväkse Irina Ivanovnan monivuodehizen ruavon kunnivoittamine.
Irina Ivanovna on loppenuh Karjalan pedagougizen instituutan. Hänen muamah Lidija Ivanovna Jevsejeva äijän vuottu ruadoi algukluasoin opastajannu Nuožarven školas.
Irina Ivanovna hyvin tiedäy, ku opastajal on tärgei ei vaigu opastua lapsii kirjah da luguh, opastajal pidäy maltua kazvattua lastu suvaimah omua kodirandua, omua muadu. Joudaval aigua piettävät pivot — matkat, tarkastukset, harjaitukset luonnon helmas, harjavundu perindölöih da rahvahan taidoh – kai se auttau lapsile tuttavuo ymbäri olijah muailmah. Irina Ivanovna maltau opastua viettämäh joudavua aigua hyövyllizesti ei vaigu lapsii, ga ruavahiigi. Kunnostetut huogavundu- da kižuandukohtat lapsih niškoi, huogandutilat järvirannas, voimistelutilat, Suuren voinan veteruanoin mustokohtu, pihalava – kai net ollah Irina Ivanovnan piän al da heččuil’čoin yhtehizel väil luajittuloin projektoin tulokset. Nygöi hovus on vie eräs projektu – Pyhän Vasil’l’an časounan nostamine.
Konzulienne kyzyin:
– Irina Ivanovna, sinul ei ole huogavundupäiviä, miksebo sinul kai nenne hälyt?
– Ku eliä olis parembi da mieleh, kuulin vastah.
Tottu sanotah, mingi kohtan eläjien kul’tuuru algavuu opastajan kul’tuuras.
Irina Jevsejevan monivuodehine yhteiskunnalline ruado on pandu merkile, häi on palkittu Karjalan tazavallan Zakonoinhyväksyndykerähmön kiitoskirjazel, Karjalan opastusministerstvan kunnivokirjal, omien piälikkölöin kiitändöil. Kahteh kerdah naine on sanottu Priäžän kanzallizen piirin laureatakse.
Mennyzien vuozikymmenien aigah Heččulan školan loppiettih kymmenet rahvas, opastajat työttih suureh mieroh äijien kyläläzien sygupolvet. Lapset kazvettih da heis rodih rakendajua, opastajua, liäkärii, souhozan ruadajua. Ga jogahizele mustoh on jiännyh oma enzimäine opastai.
Hyvittelen kaikkii, kunnivoittavat opastajat, kazvattajat, školan loppenuot da nygöi školas opastujat, Heččulan školan roindupäivän kel!
