Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Marina Ginijatullina.
Puhuda ühthe hil’heVepsän kul’tursebrale – 25 vot
Source:
Verez tullei, 2014, p. 65-80
Marina Ginijatullina
Puhuda ühthe hil’heVepsän kul’tursebrale – 25 vot
Veps
New written Veps
Vepsän kul’tursebr registriruitihe Karjalas vodel 1989 sügüz’kun 4. päiväl. Sen tegijoin oliba kahten konferencijan ühtnikad – Järvidenküläs (vodel 1987, kezakus) da Petroskoiš (vodel 1988, redukus). Niiden keskes oliba Karjalan tedoakademijan Kelen, literaturan da istorijan institutan päradnikad Zinaida Strogal’ščikova da Nina Zaiceva, Petroskoin universitetan docent Maria Mullonen, Šoutjärven muzejan radnikad Rürik Lonin da Aleksandr Maksimov, kirjutai Anatolii Petuhov Vologdaspäi, Šoutjärven školan pämez’ Roza Maksimova i toižed.
Vepsän kul’tursebr ičeze radon augotišes om tehnu mugoižid päprioritetoid, kut kul’turan, kirjamišton i kelen udessündutand, kus päsijal om olnu škol, tugen ecind, ezmäi kaiked vepsän rahvahan etnižiden elotahoiden täht; erazvuiččiden zakonoiden kävutand, miččed abutaižibaba kaita vepsän rahvahan kel’t i kul’turad.
Tahtoižin johtutada, miččid znamasižid da tarbhaižid azjoid Vepsän kul’tursebr tegi kahteskümnes vides vodes ičeze rahvahan da kelen hüvüdeks.
Vozil 1987–1988 zavottihe opeta vepsän kel’t Šoutjärven da Kalagen školiš.
Vodel 1989 Karjalan ministroiden nevondišt vahvišti vepsläižen kirjamišton. Kezakus Šoutjärves Vepsän kul’tursebr tegi ezmäižed vepsän kelen opendajiden kursad, miččid vediba kul’tursebran ühtnikad.
Vodespäi 1990 Karjalan radios, möhemba telenägudeses-ki zavottihe vedäda vepsänkeližid paginoid.
Vodel 1991 paindihe vepsläine ”Abekirj” da Lugem i pagižem vepsäks -openduzkirj toižen klassan täht. Niid tegiba Nina Zaiceva da Maria Mullonen.
Petroskoin universitetas tehtihe karjalan da vepsän keliden kafedr, kudamban pohjal ühtes suomen kelen da literaturan kafedranke vodel 1994 tehtihe Baltianmeren suomalaižiden keliden da kul’turan fakul’tet.
Kommunist Prionežje-lehteses paindihe ezmäine vepsänkeline lehtpol’, miččespäi om sündunu nügüdläine Kodima-lehtez, miččes ezmäi radoiba vaiše kaks’ mest: Nina Zaiceva da Nikolai Abramov.
Vepsläižen, suomalaiž-inkerilaižen, karjalaižen kul’tursebroiden pakičendoiden pohjal da heiden radon täht avaitihe Petroskoin rahvahaline kul’turkeskuz.
Vodel 1992 Vepsän kul’tursebr da Juminkekosebr tegiba ühthižen ”Vepsän kul’turan voden”. Oli vahvištadud vepsän rahvahan flag.
Tehtihe ezmäine literaturine konkurs niiden täht, ken vaiše zavodi kirjutada vepsän kelel. Parembid töid paindihe Carelia-kulehteses da Kodima-lehteses.
Neciš vodespäi zavottihe tehta vepsän kelen tedajiden konkursoid.
Vepsläine delegacii ühtni Venäman suomalaižugrilaižiden rahvahiden ezmäižehe surhe suimaha da suomalaiž-ugrilaižiden rahvahiden ezmäižehe mirun kongressaha.
Vodel 1994 paindihe Nina Zaicevan da Maria Mulložen Ičemoi Lugemišt-openduzkirj. Karjalan pedagogižes universitetas tehtihe karjalan da vepsän keliden erišt. Paindihe ezmäine Nikolai Abramovan Koumekümne koume-runokogomuz. Nece kirj oli ezmäine hašk vepsänkeližen literaturan sündundas. Edel sidä Anatolii Petuhov da Vasilii Pul’kin kirjutiba ičeze literaturižid starinoid vaiše venäks. Oli mugoine tundmuz, miše vepsänkeline litertur jo ei voi sünduda-ki.
Vodel 1994 Petroskoiš avaitihe suomalaižugrilaine škol. Kaik tahtnikad siš vodespäi voiba opeta vepsän kel’t ezmäižes klassaspäi.
Vodel 1996 praznuitihe vižsadad vot siš aigaspäi, konz ezmäižen kerdan johtutadihe Änižröunan vepsläižid külid. Ühtes Rahvahankeskeižen Biblijan kändmižen institutanke vepsläižiš küliš oli tehtud Lapsiden Biblijan prezentacii, miččen kändi Nina Zaiceva. Nece oli ezmäine mugoine pit’k prozakirj, mitte abuti libutada vepsläšt hengelišt elod ülembaižele pordhale, abuti kazvatada kirjkel’t, ližata sihe uzid sanoid, vahvištoitta kirjkelen tradicijoid.
Vodel 1997 vepsläižid ottihe Barenc-regionan igähižiden rahvahiden keskhe.
Vepsän kul’tursebran ezitajad tuliba Radgruppaha, kudamb holdub Evro-Arktižen regionan igähižiden rahvahiden küzündoiš.
Vodel 1998 paindihe Anna Kottinan, Aleksandr Maksimovan i Nina Zaicevan Meiden sana-kirj lugemišton školiden täht, mitte om nügüd’-ki armaz kirj Änižvepsän školiden keskes.
Vodel 1999 Petroskoiš vedetihe ezmäine kodikeliden tundijoiden olimpiad.
1999–2003 – nenil vozil Barenc-regionan grantoiden abul tehtihe Vepsläine kantele-, Kalagen kel’peza-, Vepsän kelen tundijoiden kanzkonkursad-, Parahim lehtmehen kirjutuzto vepsän kelel vai venän kelel vepsläižiden polhe-, Vepsläižen rahvahan sädon omblemižen udessündutand-, Vepsän kelen nedal’-projektad, kus organizatoroin oli Vepsän kul’tursebr.
Vodel 2000 vepsläižid pandihe Venäman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišhe. Vepsän kul’tursebr tegihe Venän Federacijan Pohjoižman, Sibirin da Edahaižen Päivnouzmbokan igähižiden rahvahiden associacian ühtnikaks.
Kümnes vodes päliči (vodel 2002) Vepsän kul’tursebr da Juminkeko-sebr tegiba uden ühthižen ”Vepsän kul’turan voden”. Necil vodel paindihe uzid kirjoid: fotokuviden al’bom ”Kodima. Vepsänma” vepsänkeližiden runoidenke, lapsiden ”Kalevala” (vepsäks kändi Nina Zaiceva), ”Vepsänman sarnad”, miččid kerazi Elias Lönnrot XIX voz’sadal, udes paindihe Elias Lönnrotan dissertacii vepsän kelen polhe. Kul’turvoden tarbhaižen azjtegon oli vepsläižiden kirjutajiden I runoilijoiden ezmäine mirun konferencii Kuhmolidnas (Suomenma).
Vodel 2003 vepsläižen norišton Vepsän vezadsebr tegi ezmäižen Vepsläine Čomuz’-konkursan. Siš aigaspäi čomuden konkursad ”Pohjoižman tähtaz” suomalaiž-ugrilaižiden neiččiden keskes mäneba kaikuččel vodel.
Vozil 2004–2005 Vepsän vezad-sebr tegi Vepsän sai-etnografižen fil’man, mitte sai ezmäižen sijan Deb’ut-nominacijas rahvahankeskeižel Suomalaiž-ugrilaine mir-telefestivalil.
Vodespäi 2006 vepsläižed oma Pohjoižen, Sibirin i Päivnouzman igähižiden vähäluguižiden rahvahiden lugetišes.
Vodel 2007 sulakun 24. päiväl Petroskoin suomalaiž-ugrilaižes školas Vepsän kul’tursebr ühtes Rahvahankeskeižen Biblijan kändmižen institutanke vedi vepsänkeližen Uden Zavetan prezentacijan. Kändmižrad oli äjiden vepsän kelen tundijoiden satuz (radgruppan ohjandajan i pohjtekstan kändajan oli filolgijan tedodoktor Nina Zaiceva).
Paindihe Nina Zaicevan da Maria Mulložen Uz’ venä-vepsläine vajehnik, miččes om ezitadud vanh i nügüdläine kel’vaihišt. Paindihe uz’ openduzkirj ”Vepsän kel’-1”. Sen tegijad oma Nadežda Kukojeva i Marina Ginijatullina. Neciš kirjaspäi om zavottud uziden vepsänkeližiden openduzkompleksoiden tegemine.
Vozil 2007–2008 Suomen kul’turan fondan abul tehtihe kel’lagerid Šoutjärv- da Vidl-küliš.
Vodel 2008 sulakun 24.–25. päivil Petroskoiš mäni regionankeskeine Vepsläižed – Venäman igähine vähäluguine rahvaz: kaičendan da kehitoitandan perspektivad-tedokonferencii, kuna tuli vepsän kelen, istorijan da kul’turan tedomehid, ohjandajid da specialistoid Karjalaspai, Piterišpäi, Piterin da Vologdan agjoišpäi, adivoid Suomespäi da Norvegiaspäi. Oli paindud SD-diskad: ”Vepsän rahvahan sarnad”, ”Noid” artfolk-gruppan pajod.
Vodel 2009 paindihe ezmäine ”Vepsläine kalendar’”, miččel oli kul’turkalendarin znamoičend. Se tundištoiti kaikid lugijoid vepsän rahvahan znamasižiden datoidenke.
Prezidentan grantale vedetihe kel’lagerid vepsän mal: Šoutjärves (Karjala), Vidlas (Piterin agj), Kujas (Vologdan agj). Vidlas oli tehtud seminar, miččel pagištihe kel’lageriden satusiš da vepsän kelen opendamižen problemoiš.
Vodel 2011 oli paindud Vepsläižed sarnadkogomuz da neniden sarnoiden SD-disk. Tehtihe regionkeskeine Vepsläine sarn-festival’-konkurs. Paindihe ezmäine Verez tullei-al’manah vepsän kelel. Sen znamoičend om ani sur’, sikš ku se ozuti, miše vepsän-ki kelel voib tehta surid tekstoid, painda al’manahid. Al’manahan toimitajin oliba Marina Ginijatullina, Nina Zaiceva da Irina Sotnikova.
Olga Žukova tegi pajo- i runokirjan penile lapsile (2011), mittušt nügüd’ kävutadas školiš.
Vodel 2012 vedetihe ühtes Juminkekonke (Kuhmo, Suomi) Vepsän kul’turvoz’ jo koumanden kerdan.
Necil vodel oli tehtud äi erazvuiččid azjoid. Oli paindud Nina Zaicevan i O’lga Žukovan Käteške käbedaks kägoihudeks-voikuiden kogomuz notidenke. Nece oli ezmäine mugoine sur’ kirj, miččes om ozutadud vepsläižiden hengeline kul’tur.
Nina Zaiceva kävutades nenid tekstoid i äi toižid rahvahaližid pajoid, sarnoid, legendoid, istorijaližid tedoid, kirjuti Virantanaz-eposan. Nece oli znamasine hašk vepsläižen literaturan sirdändas edehepäi. Eposan kirjutai Nina Zaiceva tegi sen-žo voden kebnenzoittud eposan versijan lapsiden täht. Kuvid epos-kirjoiden täht tegiba Aleksei Maksimov da Irina Sotnikova. Aleksei om jo tetab kuvitai. Ičeze aigan, 2003. vodel, hän tegi kuvid vepsänkeližen Kalevalan täht. Irina Sotnikova, Kodima-lehtesen pämez’, tegeb necil tel ezmäižid haškuid, i nägub, miše hän om äipoline naine, kudambale om anttud äi erzvuiččid lahjoid elos.
Vodel 2013 Kodima-lehtez praznuiči 20-voččen jubilejan. Kodima nenil vozil kazvoi, tegihe politižen, rahvahaližen da literaturižen arenan.
Karjalan Rahvalaižes teatras ozutadihe Vauktad uned-monospektakl’ vepsläižiden runoiden mödhe. Nece oli ezmäine teatrozuteluz vepsän kelel, kus päroliš oli vepsläine neižne Galina Baburova.
Piterin agjas Pöudon rajonas Enarv’-küläs mäni Piterin agjan Vepsläižiden elo nügüd’-suim, kus oli ühthevedotud vepsläižiden satusid da problemoid.
Vepsläine Noid-fol’klorgrupp pästi videoklipan. Se oli tehtud vepsläižen Voik-svadibpajon mödhe.
Šokšun školas da Kalagen päivkodiš zavottihe vepsän kelen opendamine.
Oli ”Suomalaiž-ugrilaižiden heimrahviden päiväd” Estin da Vengrian maiš.
Vengrian mal Budapešt-lidnan universitetas mäni ”Vepsän kul’turan nedal’”.
Suomen mal Helsinki-lidnas oli Virantanazeposan suomenkeližen versijan prezentacii. Eposan kändiba suomen kel’he Ol’ga Zaiceva da Markku Nieminen. Vepsläine tedomez’, eposan tegii Nina Zaiceva eziti ičeze suomen keližen eposan versijan necil vastusel.
Kaik nene ozutadud azjad sirdäba vepsläižiden elod edehepäi, abutaba sidä udessündutada da eläbzoitta. Ka, oliži hüvä, ku neche eloho ühtniži enamb vepsläižid, miše meile ei oliži üks’kaik meiden edembaine elo, miše meiden vastused Karjalan rahvahaližes keskuses, kus radab vepsänkeline Paginklub (vedäi om Larisa Čirkova), oližiba aktivižembad, miše lapsil da vanhembil oliži taht pagišta da opeta vepsän kel’t. Nimitadud azjtegod ozutaba, miše konz mö olem ühtes, ka voim tehta äjal enamba.
Ka puhuškandem ühthe hil’he, miše vepsläižiden elon lämoi palaiži da ei sambuiži.