Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Larisa Smolina, Maria Filatova. Lämäd da südäimeližed vastused Pondal-küläs
Larisa Smolina, Maria Filatova
Lämäd da südäimeližed vastused Pondal-küläs
Veps
New written Veps
Jäl’gmäižen
lugetišen mödhe vepsläižid Vologdan mal om jänu läz 400 mest .Voilaht , Pondal , Kuja , Ošt , Päžarv’ – oma küläd , kus amusai eläba vepsläižed .Ičemoi kirjuteses mö starinoičem teile enamba Pondal-küläs da sen eläjiš .
Kacmata igähä
Pondal om čoma posad , miččes om äi penid külid : Rand , Slabad , Aksintanh , Sür’g , Turžin , Kündišt .Kaikiš neniš küliš eläb nügüd’ 36 mest .Kaks’ heišpäi oma lapsed , hö opendasoiš Kujan školas , toižed oma aigvoččed da vanhad ristitud .Pondlal om ičeze lauk , medpunkt , počt , časoun’ , čoma Vepsän kul’turan muzei .Om sigä klub-ki .Kaikes küläs om seičeme radsijad .Tošt radod ei ole nimittušt .Kaikuččes kanzas tanhal oma kodiživatad .Ristitud radaba mal , keradaba marjoid da babukoid , ongitaba .Pondlal ei ole verhid , kaik pagištas vaiše ičeze kelel .A küzundaha : ”Om-ik hond teile eläda sotovijata sv’azita da internetata ?”Rahvaz sanub : ”A om-ik neciš oza ?!”
Anna Baranova , Slabad-külän eläi , muloi praznuiči ičeze 80-voččen jubilejan .Kacmata igähä , hän iče tegeb kaik sijad kodiš , pidab linmad da nel’l’ kozad .Külän praznikal hän sai eskai ezmäižen sijan ”Parahim koditanaz ”-nominacijas .
Anna Baranova : ”Konz mänin’ mehelo , ka elin Ukrainau , a konz pensijalo läksin’ , ka tulin’ tagaze kodihe .Tägou norištole voib olda hond-ki , tusk om elada .Mužikoile ei ole radod .A minei , ka hüvä tägou elada , ei sa siižutada-ki nimiččen gorodan rindalo .G’ogi da kül’bet’ rindau .Tauv tuleb da lumuden-se panob , mina lähten veriile da veretelemoi sinna-tänna , kengati kävelon lumutme .Mindai tütär kucub tal’veks gorodaha , a mina en mäne .Tägou lauk radab da vüu kodiš paštan paksus .Radota pahoin hond elada .Mida gorodas !?Sobid da astiid mašin pezeb iče .Nu mitte nece elo om ?Esli vanhau ei kuna nuusta , ka sina vaiše venud kravatiu .A konz tedad , miše sinei tari mända kozaižidennoks , tari libuda i letas hodhu , siloi kaik hüvä-ki .Mina endeline olen , ka nügüd’-ki pidan kanoid , koirid , kaks’ kažid da kozaižid .Kozaižime radod ei pahoin äi .Vet tari kuume litrad vaiše , lüpsaudad da kaik-gi .A muga ištuškad , varastaškad surman , a kozaižed toba minei ozad .Homesuu nuuzen da pästan heid vaudale , hö vätas mindaime pahoin , a mina nagran .Budulai om priha , Belka andab jo maidod pol’tošt litrad päiväs , a Zina da Marta oma vüu nored ”.
Konz mö kirjutim Anna Matvejevnad , ka kozad käveliba ümbri hänes .Kaiken tuliba emägannoks da tegiba muga , miše hän homaičiži niid , silitaiži sel’gän da bardan .Nagroim siloi külläks .
Tavaroid om täuz’ laukas
Toižel päiväl mö läksim laukha da tundištimoiš sigä Maria Serdcovanke .Hän möb tavaroid pondlaižes laukas jo kuz’ vot .Maria Jegorovna tedab ičeze radon vällid da vahvoid polid paremba kaikid .
Maria Serdcova : ”Mina läksin’ pensijale da tartuin neche radho .Tavaroid’ meil’ om täuz’ laukas .Min pakičen , sidä todas Timošinan sel’pospäi , a sinna veduutas Babajevon raipospäi .Minai nügüd’ om üks’ hol’ , miše tari päč perepanda .Tauv linnob , ka ii sa lämbitada .Kirpičad g’o todud , no iilä päčnikad .Bumagoid tägä äi , radod äi den’gime , a rahvast pahoin’ vähän .Jesli mina lähten laukaspäi , ka kaik tägou soubatas .Nored , ked oma der’ounas , ei tartkoi tänna ”.
Lauk Pondal-küläs radab kaikuččen päivän .Koume kerdad nedališ sinna todas leibäd .Nenid päivid kuctas kesknezoi ”leibänpäivikš ”.Konz tulim laukha , ka čududelimoiš , miše küläs , kus eläb vaiše 36 mest , om mugoine hüvä lauk da kut äi om sigä sömtavaroid .
Miše kaik oližiba tervhed
Marina Mihailovna Jaševa om Pondal-külän lekar’ .Hän spravitab rahvast jo 27 vot .Iče tegeb kaikid proceduroid , iče käveleb pertidme da tob lekarstvoid rahvahale .Hän holdub kaikuččes pondlaižes .Ved’ Marina Jaševa lujas navedib ičeze radod .Küzundaha ”mikš ?”hän vastab muga :
Marina Jaševa : ”Eduu tägou oli pahoin’ hond medikoiden täht .Ei tahtkoi pahoin’ edahaks ajada tänna .Valentina Šoševa radoi tägou kuz’ vot vaiše sikš , miše läksi mehelo tägou .A muga niken tägou enamba vot-kaht ei radnu .Edahan pahoin’ , uslovijoid’ iilenu da kelen täht-ki , miše kaik ol’dihe tägou vepsläižed .Mina pahoin’ navedin’ ičein’ radod .Olen kaiken rahvan keskes .Tedan , miše voin’ abutada .Nece pahoin’ sur’ lahj minei , jesli mina tegin’ ristitule hüvän , abutin’ i hän tervehtui ”.
Hüvä om , miše Pondlal om ičeze medpunkt da lekar’ , kudamb hüvin tetab kaikid eläjid .Ved’ küläs om enamb vanhoid mehid .Sügüzel da kevädel kaikile heile Marina Mihailovna tegeb erazvuiččid profilaktižid proceduroid .Ken ei voi tulda medpunktaha iče , ka Marina Mihailovna kävub abutamha kodihe .
Läheližed bol’nicad oma Borisovo-Sudskojeküläs (75 kilometrad ).Rajonan keskbol’nicahasai om 130 kilometrad .A ku pidab antta analizad , ka tarbiž ajada 70 kilometrad Pondlalpäi .
Vähän kirjutadas kirjeižid
Sur’ abunik Pondal-küläs om počtan radnik-ki Galina Pavlovna Prohorova .Hän eläb Sür’gäl , radab počtal jo 15 vot .Ende počtan pert’ seižui eriži .A konz zavodihe ”sovetskii aig ” i ei olend mil maksta lämoiš , haugoiš da arendas , Galina Pavlovna oti počtan ičeze pert’he .Tämbeižehesai počt om-ki hänen pertiš .
Galina Prohorova : ”Minun rad om ühtes bokaspäi güged , a toižespäi – kebn-ki .Ved’ tari rata kaiken rahvastme , pahoin’ tarkas heidme olda , kaiken abutada .Äjad voziš g’o oma , erased ii viigeiž tulda-gi minunnoks .Hö pakitas midä-se toda , mina kaikile ven .Rahvaz paksus tulesketas minunnoks .Erased – zvon’maha ičhižile , toižed – oigendamha kirjeižid , maksmaha lämoiš .Nügüd’ pandihe taksofonad , ka vähemba tuudas minunnoks , vaiše ostmaha kartaižid .Sanutas , miše sotovii sv’az’ da internet linndäsa mijau , no vuu konz , em tekoi-ki .A ku oliž sv’az’ , ka ii hondomb oliž .A muga elam sotovijata sv’azita da nimida-ki .Hüvä om , miše meiden der’ounas om počt .Nece om sv’az’ mirudme ”.
Kut sanub Galina Pavlovna , nügüd’ ristitud vähemba zavodiba paukata lehtesid kodihe .Sü om siš , miše kaikuččen voden eläjid Pondlal tege-se vähemba .Hän rindatab , miše konz hän vaiše tuli radole počtale , ka rahvaz pauksi enamba 30 erazvuittušt lehtest da völ žurnalad-ki .A nügüd’ tuleb vaiše 20 lehtest kus .Galina Prohorova žalleičeb mugažo , miše ristitud nügüd’ vähän kirjutaba kirjeižid da oigendaba niid počtadme .Sikš ku kaikuččes küläs oma taksofonad .Ristitud enamba zvoniba toine toižele , mi kirjutaba .A ked voiba , ka paksumba tuleskeleba kodimale rižamaha ičhižid .Ved’ ken konz-se läksi radole edahaks , lujas tusttub ičeze kodimad .
Necen polhe meile sanuiba kaik mehed , kudambidenke mö pagižim da ked tuleba Pondlale vaiše keza-aigan .A muite kaik radaba da eläba lidnoiš .
Tatjana Bistrova , Čerepovec-lidnan eläi : ”Mina kaikuččen voden tuleskelen Pondlale mamannoks .Iče elan Piterin agjas , a kodiküläd en voi unohtada nikut .Derüunas om hüvä elada .Kävun garbloho , babukoid , bolad keradan , offot tänna tulda .Tari ved’ mamale abutada ”.
Vepsän kul’turan muzei
Pondal-posadas radab čoma Vepsän kul’turan muzei .Se oli avaitud vodel 2007.Muzejaha om keratud enamba 500 eksponatad : radkaluid , astjoid , sobid , fotoid , kirjoid ...Sigä voib kävelta kogonaižen päivän , voib kut kacta , mugažo koskta-ki kädel .Muzejan adivod tedištaba sigä äjan , iče opendasoiš äjihe azjoihe .
Jo kuz’ vot muzejan emäg om Vera Mihailovna Mednikova .Hän om rodnus Voilahtes , hätken eli kanzanke Petroskoiš , a konz läksi pensijale , ka pördihe ižandanke elämaha Pondlale .Hän sanub , miše lidnaha händast ei vedä .Vera Mednikova kaikel hengel navedib ičeze kodiröunad .
Vera Mednikova : ”Tägä mecha voib kävelta , kaik sijad voib kerata .Mö kazvatam kaik sijad .Rad tägou om löutud hüvä .Tägou eläda da henkta om paremba , kebnemba ”.
Pondlaižes muzejas Vera Mihailovna tegi meiden täht čoman ekskursijan .Muzei om tehtud kuti todesine vepsläine pert’ .Siš om ”ižandan čogaine ”, kus om keratud kaik radkalud kalatusen , mectusen , mugažo pöudradoiden täht .Om sigä keitimpol’-ki , kus om todesine päč , astjoid , käzipaikoid .Om magaduzhonuz-ki .Tägä om kätte , magaduzsija , jumalančogaine .Muzejas voib kävelta päivän , a sen emäg Vera Mihailovna voib starinoita kaikuččes kalus eriži .Hän hüvin tedab vepsän rahvahan endišt elod , avaidab erazvuiččid peitusid .Ozutesikš , kut kaita kalad räkes säs , Vera Mednikova sanub :
”Konz sad’he kalan kezal , kandištihe meršiš .Miše kala ei travižihe , meršihe pandihe čihleižid , päle paniba kalad .Kodihesai kala ei trode lämäs säs ”.
Emägan čogaižes om keratud lujas äi astjoid , staucaižid , latkoid , bučuid , lačuid , padaižid , samvaroid , eskai tohesižid pilikoid .Tägä om kaik , mi tarbiž emägale .Astjoid ende tehtihe savespäi , puspäi .Ned abutiba emägale ei vaiše sömän vaumičendas , astjoid ottihe erazvuiččihe veroihe .
Vera Mihailovna : ”Härkmed tehtihe vaiše Surou nel’l’änzpäivou .Heid’ tehtihe puspäi .Konz tehtihe , lugetihe : ”Mutovka , ne mutovka ...”Tari , miše hambhiden lugu härkmüu oliži paratoi .Mugoine oli vero .Härkin da pavarič oli sajan obr’adas .Ku neižne ladi lähtta mehele , ženihale ozutadihe pavaričan , ku ei – härkmen ”.
Oli melentartušt tedištada-ki , mitte ero om lač da buč-sanoiš .
”Bučuiš pidetihe güväd , jauhod . Mugoine buč kuctas vüu onduseks , sikš miše se om tehtud ühtes pedajaspäi .Lačud tehliba bondarid’ .Heid’ tehtihe kuzižiš laudaižišpäi .Kuz’ ei anda tervan hajud .Kanzad oliba sured , tari vaumištada äi sömäd , sikš tehtihe mugoižed sured lačud .Lačuiš solatihe kapustad , babukoid’ .Lačuiš lämbitadihe vet-ki .Ezmäks lämbitadihe kivi , a jäl’ges pästtihe se vedehe ”.
Eläda pajataden
Pondlan eläjad oma lujas adivoičetajad , hüväsüdäimeližed ristitud .Oli sel’ged , miše nene ristitud mahtaba eläda ”puhthan südäimenke ”.Hö ihastoitase kaikuččen päivän , kacmata jügedusihe eläba veslas .Necidä mö nägim koncertal-ki , mitte oli vedetud tägälaižes kul’turpertiš .Sihe kerazihe äi rahvast , kaikutte pajati pajon da kargaiži .Praznikan ”ižand ” oli Zor’aine-pajosebr Pondalküläspäi .Sen ohjandai om Nadežda Mednikova .Hän om kul’turpertin pämez’-ki .
Zor’aine-sebras pajatab kümne mest .Pajod oma kodiman , armastusen , akan elon polhe .Ned oma kut vepsän , muga venän-ki kelel .Kollektivale om enamba 20 vot .
Koncertale tuli Komonevo-küläspäi mugažo vepsläine G’ogut-pajosebr .Koume čomad neidišt da garmonin vändai ihastotiba kacujid .Täl vodel heiden kollektivale täudui kaks’ vot .Vepsläižed neiččed ühtes openzihe da sebrastiba .Nügüd’ hö ühtes pajataba-ki .
G’ogut-pajosebran ühtnikad : ”Iče mö em kirjutagoi .Otam vaiše vanhoid , ezitatoiden pajoid .Küzum baboil’ , akaižil’ , mida da kut hö pajatiba , opendamoiš heil’ .Mugažo meiden repertuaras om nügüdläižid’-ki pajoid’ .Pajou ”Ajagam küläha ” oma Nikolai Abramovan sanad .Mö pajatam vepsän kelüu enamba kodiman da armastusen polhe .Mö olim koncertoidme jo Päželka-küläs , Babajevo-lidnas , Timošinos , Pondlau .Meiden kollektiv om vüu nor’ , no mö dumeim , miše meil’ om hüvä tulii aig ”.
Praznikal kului enččid da nügüdläižid pajoid , častuškoid venän da vepsän-ki kelel .Vätihe garmonil , kargaitihe .Ehtan lopus adivod joiba čajud magukahan vepsläižen paštatesenke .Stolan taga pagištihe , nagrdihe da möst pajatadihe .
”Kirvez vös ”
Kaikutte tedab , miše ”vepsläine ižand sündui kirvez vös ”. Vepsläižed mastarid mahtaba tehta äjan .Hö lendaba pertid , kül’betid , tegeba kaivoid .Mužikad iče sidoba verkoid kalatusen täht , mahtaba tehta midä taht puspäi , eskai venehid-ki .
Kajišt-küläs mö tundištimoiš vepsläižen mastarinke , Vladimir Pavlovič Smirnovanke .Hän mahtab tehta kaik sijad ičeze käzil .Vladimir Pavlovič om harjenu radho .Kaikuččen päivän hän pletib puzuid puspäi .Hän ozuti meile kut hän radab , starinoiči kut oikti tehta puzuid .
Hän sanui , miše nece om lujas jüged rad .Tarbiž mecha kävelta , löuta hüvä pedai , vaumištada ”lastad ” sišpäi , a sid’ jo zavodida plet’t’a puzu .Neche radho tarbiž panda äi vägid , sikš se om vaiše mužikan azj .Ozutades meile mastar’-klassan puzun pletindan mödhe Vladimir Smirnov da hänen ak Alevtina starinoičiba , miše hö oma sündunuded Voilaht-külähä i jo 54 vot eläba ühtes .
Vladimir Pavlovič : ”Mina olen kalanik , mahtan sidoda snastid , verkod .Otad nitid’ da laudaižen .Mitte tariž süuman suruz’ , mugoine i laudaine tariž otta .Sidoda tariž hätken .Ühthe verkoho nedal’ mäneb .Kaiked paremba kalatada kevaduu .Touven gäl’ghe kala ”guleib ”.Kezou da sügüzuu kala vällemba kokib .A touv’uu voib sada vaiše henoižid’ kaloid’ .A muite sad tägou lipakoid’ , säunahid’ , ahvenid’ , särgid’ , linid’ , haugid’ .Kerdan olen sanu haugin’ , mitte painoi kümne kilogrammad .Mina iče venehen olen tehnu .Se tariž habaspäi tehta .Ezmäi tari kokta , pästta lämoid’ , panda korenkod .Nece om pahoin’ löumäi rad ”.
Om vepsläižid mastarid toižiš-ki vepsläižiš küliš .Muga Prangatišt-küläs mö tundištimoiš völ ühten kalanikanke , Sergei Šalajevanke , kudamb iče sidob verkoid .Hän mugažo ozuti meile mastar’klassan da völ kaiken starinoiči-ki .Nece oli čoma , unohtamatoi vastuz .
Hüvä oli eläda vepsläižes Pondal-küläs .Kaik eläjad oma avoinsüdäimeližed , hüvätabaižed mehed .Kaiken meile abutadihe , kaiken starinoitihe .Tahtoim sanuda sur’ spasib meiden emägale Nadežda Mednikovale , kudamb koume päiväd holdui meiš , kut ičeze lapsiš .Meiden südäimihe jäiba lämäd vastused čomiden vepsläižiden mehidenke .
Om žal’ , miše Pondlal om jänu vähä rahvast .Radod küläs ei ole , i kaik nored läksiba elämaha lidnoihe .Külähä jäiba vaiše vanhad da aigvoččed ristitud .Kel om vägi , ka käveleba marjoihe , babukoihe , ongitaba järvel , pidäba kodiživatoid , äjan radaba ogorodal .Heile ei ole konz tustta .Tariž eläda kacmata jügedusihe .Ved’ eläda Pondlal om hüvä !
Lämäd da südäimeližed vastused Pondal-küläs
Veps
New written Veps
”