Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Polina Kraskovskaja.
Mikš Karjalan valdkundanznamal om kondi?
Source:
Kipinä, №9, 2014, p. 20-21
Polina Kraskovskaja
Mikš Karjalan valdkundanznamal om kondi?
Veps
New written Veps
Kaik tedaba, miše Karjalan valdkundal oma ičeze flag, gimn da valdkundanznam. Karjalan valdkundaline gerb oli tehtud vodel 1993. Gerban idei om taidehpirdajan J.S. Nivinan. Valdkundanznamal om pirtud must kondi. Midä znamoičeb kondjan kuva Karjalan valdkundanznamal? Minei se tegihe melentartuks, sikš pätin tarkištelda necidä azjad.
Ezmäi mö mamanke läksim Karjalan rahvahaližehe muzejaha. Muzejas tedištin, miše om mugoine tedo – geral’dika. Geral’dika starinoičeb meile valdkundoiden simvoloiš. Ližaks, muzejas löuzim XVIII-XIX – voz’sadoiden Petroskoin magistratan pečatin. Minä lujas čududelimoi, konz homaičin, miše necil pečatil mugažo om kondjiden kuvad! Mikš? XVIII – voz’sadan lopus Venäman valdas oli Petr I. Siloi Karjalan valdkund mülüi Novgorodan gubernijaha. Novgorodan valdkundanznamal kondjan kuva oli tehtud völ 1565 Ivan Groznijan käskön mödhe. Necil-ki valdkundanznamal kesksijal om kondjiden kuvad. Kondjiden nägo om mugoine-žo, mitte om Petroskoin magistratan pečatil.
No mikš sigä om kondjan kuva, a ei reboin, nädan vai händikahan kuva? Kondi om pohjoižen mecan car’. Mugažo se om kovan vägen da mectusen simvol. Karjalaižed oma hüväd mecnikad. Om tetab, miše endevanhas Karjalas mecnikad eskai praznuičiba ”kondjan praznikad”. Mecnikan täht kondi oli kaikid suremban sal’hen. Kondi om vägekahan ristitun simvol. Kondi voib vägestada vihanikad, kaita ičeze sugud da varjoita ičtaze.
Kondi om erižel sijal Karjalan fol’kloras. Siš paksus johtutadas Kalevala –eposas. Melev Väinämöinen kucui kondjad mecan čomaks živataks, mezikäpšuks. Kondi om üks’ pätegijoišpäi karjalaižiš pajoiš da sarnoiš: ”Kondi, händikaz da reboi”, ”Virzud”, ”Kondi-poig”, ”Parm da kozad”! Om lujas äi muštatesid kondjan polhe! ”Kondjad varaita – mecha ei kävuda” (Tunguda), ”Uraita kuti satatadud kondi” (Sv’atozero), ”Varaida kondjad, kudamb om kodiš, a se, kudamb mecas om, ei koske” (Megrega). Oppides karjalašt fol’klorad, homaičin, miše se om olnu karjalaižiden täht mecan carin, pühän živatan.
Siš minun avaidused ei lopnus. Ku käta Karjalan kartad, voib homaita, miše meiden valdkundan irdröunad koskuba kondjan kuvaha!
Tedat-ik tö lidnas, miččen nimi om Medvežjegorsk!? Ičeze nimen se sai Medvežja gora–stancijalpäi. Om mugoine legend, miše kerdan üks’ mez’ kodikoiči kondjad, no konz živat kazvoi, se tacihe ižandan poigaha. Sen taguiči kondjad amptihe. Kondjan muštoks mägi oli nimitadud Kondjan mägeks, vai venäks ”Medvežja”. Ei muite lidnan avoinirdal sijaidase kondjan muštpacaz. Kondjan käpšus om valdkundanznam kondjan kuvanke.
Ičein kirjutesen lopus tahtoin sanuda, miše kondjan kuva Karjalan valdkundanznamaha om pandud ei muite. Meletan, se starinoičeb meiden valdkundan istorialižiš, geografižiš da kul’turižiš erigoičusiš.