Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | ? Help

Koume znamasišt aigtegod Šoutjärves

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Galina Baburova, Irina Sotnikova, Kodima. № 11, (2014), p. 1

Koume znamasišt aigtegod Šoutjärves
(Veps)

Redukun jäl’gmäižel nedalil Šoutjärves oli täuz’ azjtegoid päiv. Šoutjärven etnografižes muzejas mäni II Loninan lugemižed-konferencii. Sil-žo, 30. päiväl redukud, Šoutjärven školas oli avaitud Aleksei Varuhinan kuviden ozuteluz. A sen jäl’ghe oli pidätud Vepsän kul’tursebran 25-voččen jubilejale omištadud praznikaline eht. Kaik nened aigtegod tuliba tarbhaižikš Šoutjärven külän elos.

Rürik Loninan nimel konferencii

Kut oli jo sanutud, Loninan lugemižed mäniba jo toižen kerdan.
Pidätas ned Mel’kinan pertiš, miččele täl vodel täudui jo 200 vot! Vodelpäi 1991 neciš čomas pertiš sijaidase Šoutjärven etnografine muzei, miččele oli anttud sen tegijan nimi, Rürik Loninan nimi. Kaks’ vot muzejas tehtihe kohenduzradoid. Konferencijan ühtnikoiden täht oli tehtud lahjmuzejas avaitihe uz’ ekspozicii. Adivoiden täht muzejan radnikad tegiba melentartuižen tundištoituzmatkan uzidme ozuteluzzaloidme. Läz Šoutjärven etnografišt muzejad nügüd’ om saudud ait. Tulijal aigal sen rindale meletadas völ tehta kül’bet’ da kon’ušn’.
Iče konferencii zavodihe Vepsän rahavahan horan ezitusespäi. Konferencijan pätegijoin oliba Rahvahaližen politikan ministerstv, Rahvahaline muzei, Venäman akademijan Karjalan tedokeskuz, Nevond-sebr da Šoutjarven etnografine muzei. Sihe ühtni ristitud erazvuiččiš radonpolišpäi: arhitektorad, istorijan-, kelen- da etnografijan tundijad, kirjišton radnikad. Sikš ezitusiden temad-ki oliba ani erazvuiččed. Äjan pagištihe istorijas: kut sündui vepsläine rahvaz, kut vepsläižed tuliba elämaha nügüdlaižile eländtahoile. Nina Zaiceva starinoiči vepsän kelen paginoiš, niiden eroiš da ühthižiš azjoiš, miččed sanad oli ottud vepsän kirjkelehe da mikš. Äi temoid oli omištadud Rürik Loninale, hänen elole da sädandradole. Mugažo oli ezituz Mel’kinan pertin istorijas da siš, kut mäniba kohenduzradod nügüd’ endištadud muzejas. Nored srtarinoičiba nügüdlaižiš projektoiš da niiden satusiš. Päiči sidä ičeze ezitusil ihastoitiba Kalagen, Šoutjärven da Derev’annojen školiden openikad. Om hüvä, miše nor’ sugupol’v mugažo ühtneb ningoižihe azjtegoihe, tedab ičeze juriš, ičeze rahvahan istorijas, kul’turan kal’hudes. Kacmaha sihe, miše päiv oli täuz’ radoid, konferencijan ühtnikad oliba hüviš meliš. Kesknäine vajehtamine tedoil bohatoiti heid, a čajun jomine da mel’vajehtused rat’kaigan ühtenzoittiba kaikid da lahjoičiba kaikile hüväd mel’t!

Vepsläižen taidehpirda jan kuviden ozuteluz

Loninan lugemižed-konferencijan jäl’ges Šoutjärven školas adivoiden täht oli tehtud melentartuine kul’turprogramm.
Se zavodihe vepsläižen taidehpirdajan Aleksei Varuhinan kuviden ozutelusespäi. Sil oli ezitadud grafika da kuvataideh. Aleksei Varuhinan jured oma Matvejeva Sel’gaküläspäi, mi om läz Šoutjärved. Päliči kahtes vodes jäl’ghe hänen sündundad kanz tuli elämaha Petroskoihe.
Laps’aigaspäi Aleksei lujas navedi pirtta. Ičeze radon hän zavodi jonoštajan, jäl’ges radoi arhitektoran da vanhemban arhitektoran. Vodelpäi 2002 hän om pensijal. No nügüd’-ki Aleksei Mihailovič jatktab ičeze taidehradod, pirdab kuvid. Nece rad om hänele mel’he. Hänen kuvad oma kaikil heimolaižil da sebranikoil.
Aleksei Mihailovičan kuvad oma lujas čomad. Kactes niihe tundub, miše taidehpirdai navedib ičeze kodimad, londust, külän elod... Kaik, ken tuli ozutelusele, oliba sures ihastuses hänen radoišpäi.

Čoma eht jatktase

Konz ozuteluz lopihe, zavodihe Vepsän kul’tursebran jubilejale omištadud praznikeht.
Necen organizacijan pätegend om kaita vepsän rahvahan kel’t da kul’turad. Om tarbhašt se-ki, miše Vepsän kul’tursebr ühtenzoitab vepsläižid, kudambad eläba ei vaiše Karjalan valdkundas, no Vologdan da Piterin aigoiški. Necil ehtal sebran ohjandale, energižele da vägekahale naižele, Zinaida Ivanovna Strogalščikovale oli sanutud lujas äi lämid sanoid. A iče Zinaida Ivanovna starinoiči, kut mäni rad Vepsän kul’tursebran tegemižes, i sures akademikan Dmitrii Lihačovan panendas neche azjaha.
Zinaida Strogalščikova voi vajehtada vepsän rahvahan elod. Hänen abul neciš penes rahvahasvepsläižištedištadihe kaikes mirus. Kut äi om jo tehtud vepsän rahvahan hüvüdeks, i kut äi völ pidab tehta! Spasib hänele sures vepsän rahvahan holes!
Praznikehtan mändes eziniba pened lapsed. pajatiba pajoid, kargaižiba da vändiba kantelil. Mugažo adivoiden edes eziniba veteranoiden hor Šoutjärvespäi da Randaine-pajosebr, kudambad pajatiba pajoid armastuses vepsän rahvahaze da kel’he.
Tuli lujas čoma eht. Se kerazi ühthe kaikid ristituid, kudambad ei olgoi üks’kaikuižed vepsän rahvahan tulebaha aigaha. Nece oli kuti läm’ kanzvastuz. Ved’ kaik ühtes olem üks’ sur’ vepsläine kanz. Sikš pidab pidädas toine toižes, abutada toine toižele, miše kaita kaiked, mi meil om, i antta se toižile sugupolvile.