Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Sündundpäivänke, Mel’kinan pert’!

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Natalia Anhimova, Kodima. № 3., (2014), p. 5

Sündundpäivänke, Mel’kinan pert’!
(Veps)

Necil vodel Mel’kinan pertile täudub 200 vot! Mitte linneb nece voz’? Mitte elo tuleb pert’he? Necen polhe meletam jo amu, enamba koumed vot.
Om edahan se aig, konz holduim da äjan kirjutim siš, miše pidab kaita mugoine čoma, sur’ da vanh Mel’kinan pert’. Nece pert’ om lujas tarbhaine vepsläižiden täht. Sid’ navediba oleskelda ristitud toižiš agjoišpäi. Sur’ spasib sile, ken kulišti meid, i abuti neciš tarbhaižes azjas.
Ezmäks oli projekt, kus oli kirjutadud, midä pidab tehta, miše edeleze-ki pert’ seižuiži da sigä voiži rata muzei. Projektan oli kirjutanu Natalia Krilova.
Pol’ dengoid kohendusehe anttihe 2012. vodel, toižen polen – 2013. vodel. Ezmäižed dengad tuliba sügüzel, i pidi kaida mad, leta pert’, katta katuz. Täs oli äi radoid da problemoid. Problemad oliba siški, miše projekt oli tehtud viž vot tagaze. Kut meletad, ”äjak vet joksisiš aigaspäi?
Pidab sanuda, miše erazvuiččed mehed pidiba hol’t kohenduses, a nece ei olend kebn azj. Rad mäni, konz irdal oli lujas vilu – 29 gradusad pakašt, i pidi katta katuz...Vähän kebnemba oli toine voz’. Irdal rad mäni kezal da sügüzel, tal’velenamba pertiš. Äi mest tuli radmaha Karjalan da Novgorodan maspäi.
Ken radoi surel naprindal, puhthal hengel, hüviš meliš abuti kohendusesniile madal kumarduz!
Völ tahtoin sanuda parahimid sanoid vepsän muzejan radnikoile, ken tegi ičeze radon i mugažo kacui, kut mäneb kohenduz, holdui südäimel, miše kohendusen tegemižes kaik oliži oikti.
Muzejan radnikad radoiba Mel’kinan pertiš sen aigan, konz sigä mäni kohenduz. Muštan, sinä luged, kirjutad, vaumičed seminarad da tundištoituzmatkad, a seinän taga, toižes poles, kävutadas piloid, läbutadas reiguid, kolkotadas lagehe da lavaha. Vaiše nüguni om meles, kut muga voim rata?
Kohendusen aigan Mel’kinan pertiš ei olend tundištoituzmatkoid, ka 2013. vodel muzejan radnikad tegiba 38 tundištoituzmatkad Šoutjärven külädme, enamba 26 urokad erazvuiččihe temoihe lapsile, seminaroid i koume ozutelust ičeze fondoišpäi. Ezmäine muzejan rad oli kerata vanhoid kaluid. I se om tehtud hüvin: vodes muzejan fondaha ližazihe 104 kalud.
Nüguni kaik nece om vaiše muštos. Tuli uz’ voz’, a ühtes senke uzid hüvid holid da uzid himoid. Kohenduz čomas da korktas Mel’kinan pertiš om loptud. Pidab hüvil sil’mil kacta, kut zavodibeläda pert’kohendusen jäl’ges. Mel’kinan pertile täudub 200 votse äjan nägi da äjan kaičeb ičeze seiniš! Nacein, melevad mužikad lendiba pertin 200 vot tagaze i mugoižed-žo melevad oliba pertin ižandad.
Tedan, konz nüguni ristitud käveleba pertid möto, heiden südäimiš om hil’l’ da hüvä. Ken-se sanub: ”Kut kodiš mamanno olin, a mam jo amu om kolnu, da pertid-ki jo ei ole nüguni... Tuleba nored vanhembad ičeze lapsenke, i , muzejan radnikad, nägem, kut heil avaidase sil’mäd... Laps’ kacub kätkehe i tahtoib iče verda sinna magadamha. Mugoižen vastusen täht voib rata da hüviš meliš meletada, midä da kut paremba tehta udes muzejas.
Minei om mel’he kut om tehtud seinäd koumandes zalas i lujas čomin om tehtud uksed. No pertin enamba pala, kut tarbiž-ki olda vanhas perišseinäd, lavad i laged, om tehtud puspäi. Mel’he om se, miše nüguni läväs om tehtud lavad i sigä mugažo voim ozutada ozutelusid. Tuled pert’he i naged: nüguni sid’ kaik om toižin.
Muzejan pätem linneb omištadud perehen kal’huzihe: miččen oli vepsläižen naižen da mehen mir, kut sündui pereh, mi om lapsen sündund i kazvatand perehes. Vepsläižiden täht kosketused pol’viden keskes kaiken oliba tarbhaižed. Mam i bat’ lujas pidiba hol’t ičeze lapses, a konz laps’ kazvoi, ka nece hol’ tuli vanhembile.
Tedan, miše äjil mehil om üks’ küzund: ”Konz avaidase muzei?” , iče muzejan radnikad, jo lujas varastam necidä päiväd, jo tusttuim teid, armhad muzejan kävelijad. Nacein, uksed Mel’kinan pertiš avaidasoiš ühtes keväden lämänke. Meles om ozutada teile uzid zaloid da uzid lugendusid vepsän rahvahan polhe endevanhan aigaspäi i meiden aigahasai.