Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Maria Košeleva.
Tal’ven päazjtego Karjalas
Source:
Kodima. № 2, 2015, p. 5
Maria Košeleva
Tal’ven päazjtego Karjalas
Veps
New written Veps
Sport: Necil vodel tutab kaikile Karjalan eläjile koiranajand ”Sampo-madme” mäni jo nelländen kerdan.
Männudel vodel ajand koiriden val’l’astusiš oli Petroskoiš ezmäižen kerdan, mi tuli mel’he äjile ristituile, ved’ ei kaikuččel ristitul oli voimuz ajada kuna-se edahaks. Nece oli lujas hüvä da čoma praznik, i kaik varastiba, miše nece azjtego mäniži täl vodel-ki. I se ozaižihe!
Täl-ki vodel koiranajand mäni Petroskoiš vilukun 23.- 25. päivil suks’stadional läz Gorka-sportkeskust.
Jo toižen kerdan necil koiranajandal om korged status – Mirun kubkan etap. I se om üks’ kaikid melentartuižembišpäi tal’ven aigtegoišpäi Karjalas. Necil vodel voibuihe ühtni enamb 100 sportmest da joukud Venämalpäi da toižiš maišpäi, mugoižišpäi kut Čehia, Suomi, Belorussia da Serbia.
Voibuiš oli kuverz’-se disciplinoid. Kaikid pidemb ajand koiriden val’l’astusiš oli 40 km, sid’ oliba lühüdadki sportmatkad (6 da 8 km) da skidžoring – sportan rod, miččes koiriden ižand jokseb suksil.
Ezmäižel azjtegon päiväl oli oficialine avaiduz. Sil Karjalan pämez’ Aleksandr Hudilainen sanui, miše nece koiranajand-sport om lujas tutab da popularine nügüd’, da miše tulijal aigal meil voib tehta völ tozižembid voibuid – koiranajandan čempionat. Hän sanui, miše necen täht meiden Karjalan mal oma kaik olod.
Praznikal oli lujas äi volont’oroid, kudambad abutiba sen tegendas. Enambišt heišpäi oliba Petroskoin universitetan üläopenikad. Jogahižel oli ičeze tegend. Ken-se tegi fotokuvid, ken-se abuti sportmehile da koirile, ken-se abuti adivoile. Kut hö sanuba iče, heiden rad om melentartuine i tarbhaine, no sil-žo aigal lujas vastusenpidäi. Heiden abuta kaikile oliži jügedamb, da azjtego ei tunduiži mugoižeks ilokahaks da lämäks.
Sä oli hüvä. Irdal oli pakaine, no kaiken-se praznikale tuli lujas äi rahvast. Nikelle ei telustand se, miše sä ei olend sel’ged. Lujas äi ristituid tuliba ičeze lapsidenke, ved’ kaik lapsed navediba živatoid, a nenil päivil heil oli voimuz nägištada äi erazvuiččid koiriden roduid. Lapsed voiba tehta fotokuvid koiridenke, silitada niid. Kaik koirad oliba laskvad da navediba lapsid. Sid’ niken ei varaidand niid. Nece oli lujas hüvä lebupäiv kaikile kanzoile, ved’ mugoižed sured azjtegod kaiken aigan ühtenzoitaba ristituid, andaba heile hüvid melid, äi erazvuiččid uzid tundmusid da johtutesid. Kaik ristitud – ühtnikad, adivod, radnikad da abunikad, oliba hüviš meliš. A kut koirile tuli mel’he nece azjtego! Ved’ muga äi ristituid tuliba kacmaha niihe da ned oliba homaičusen keskuses.
Tuli todesine praznik. Toižel voibuiden päiväl sigä oli tehtud melentartuine ilotuzprogramm kaikiden adivoiden täht. Sigä oli sur’ lava, kus eziniba Voibuiden aigan. Foto: Nikolai Abramov Kacujad. Foto: Nikolai Abramov erazuiččed kollektivad. Adivod voiba joda hulad čajud barankoidenke, miše oliži läm’. Lapsiden täht azotadihe erazvuiččid attrakcionoid da karuselid. Kaik ristitud voiba tehta fotokuvid koiridenke, tehtihe fotosessijoid-ki. Toižil sanoil, kaik oli tehtud sen täht, miše ristitud oližiba hüviš meliš.
Jäl’gmäižel päiväl oli voibuiden lopind da vägestajiden pauklahjoičend. Kaikid pidemban ajandan (40 km) vägestajad oma Čehijan eläi Martin Vrtel da Mihail Šelkovin Balašihaspäi. Skidžoring-sportrodus vägesti Jurii Čižkov da toižel sijal oli L’udmila Zenina. Molembad sportmehed oma Karjalaspäi.
Praznik oli tehtud surel korktusel. Karjalan eläjad voiba ülendadas, miše meiden mal tehtas mugoižid hüvid da tarbhaižid azjtegoid. Ved’ kaik se andab nügüd’läižile ristituile el’geta, miše mirus paiči internetad da televizorad oma toižed-ki melentartuižed azjad. Se ühtenzoitab meid londusenke, tundištoitab meiden lapsid živatoidenke da sportanke. Oliži lujas hüvä, miše mugoižid azjtegoid oliži enamba!