Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Sarnaližes Kalevalan mirus

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Galina Baburova, Kodima. № 3, (2015), p. 3

Sarnaližes Kalevalan mirus
(Veps)

Vastuz: Karjalaižed, vepsläižed da suomalaižed kodviba ičeze tedoid Kalevalas.
Täl vodel täudui 180 vot siš aigaspäi, konz läksi eloho Kalevalan ezmäine painuz. Necikš sureks päivmäraks Karjalan pälidnas oli tehtud äi erazvuiččid azjtegoid.
Ühten mugoižiš azjtegoišpäi oli Kalevelan uden painusen prezentacii, mitte mäni Karjalan Rahvahaližes kirjištos. Kalevalad voib lugeda 60 kelel. Se oli jo kätud vepsän kel’he, sid’ karjalan kelen lüdin da livvin paginoihe. Uz’ Kalevalan painuz läksi karjalan kelen pohjoižpaginal. Kändandan tegi Raisa Remšujeva, tutaban karjalaižen starinoičijan Anna Remšujevan tütär. Vitalii Dobrininan kuvad čomenzoitiba Kalevalan.
Keväz’kun 1. päiväl Karjalan Rahvahaližes muzejas mäni intellektualine vänd, mitte oli omištadud Kalevalan temale. Sihe ühtni 5 vändjoukud: vepsläižed, suomalaižed, Baltianmeren-suomalaižiden keliden da kul’turan kafedran üläopenikad, karjalaižed-livvilaižed da Vauktan meren karjalaižed. Pidab sanuda, miše kaik joukud lujas hüvin vaumičihe vändoks. Äjad sanuiba, miše völ kerdan lugiba Kalevalan, johtutiba kaikid kirjan pähengid da tarkišteliba Kalevalan tegendan istorijad. Meiden vepsläižiden jouk edel vändod tegi ližavastusen Paginklubas. Sen ühtnikad vajehtihe toine toiženke ičeze tedoil Kalevalas. Lopuks oli valitud vändjouk vepsläižiden ezitajilpäi. Joukuhu mülüiba: LarisaČirkova, Irina Sotnikova, Natalia Silakova, Galina Lokkina, Sergei Minvalejev, Zoja Malikova. Sid’ vändon aigan vepläižiden joukuhu tuli völ kaks’ mestJurii Čirkov da Jegor Karjalaini.
Vänd oli terav. Ühtnikoiden väged oliba ühteiččed. Kaik vändajad napernas vaumičihe necikš azjtegoks erasid päivid. Küzundad koskiba kut Kalevalan südäimištod, mugažo istorijad-ki, oliba sädandtegendad-ki. Rat’kaigan vändjoukuile oli taritud ühtneda teatrozutelusehe. Tahtnikad voiba olda Kalevalan pähengiden roliš. Mugažo vändon aigan kantelen vändajad ihastoitiba ühtnikoid čomal muzikal.
Oli lujas melentartušt süveta sarnaližehe Kalevalan miruhu. Kut kaiken-ki vändos oli tärged ei vägestuz, a ühtnend sihe. Vändon lopus joukuiden ühtnikad jagoihe ičeze tundmusil. Kaik hökkähtiba, miše vänd oli melenartuine. Ühtnikad sanuiba toivon, miše se tuliži Kalevalan päivän praznuičendan tradicijaks. Enamba balloid vändos sai karjalaižiden-livvilaižiden jouk. Kaik ühtnikad saiba muštoks lahjoid. A vändon jäl’ghe heiden täht oli tehtud tundištoituzmatk ozuteluzzalas, mitte om omištadud Kalevalan eposale.