Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Irina Sotnikova.
Henges eläba johtutesed...
Source:
Pagištoiti Irina Sotnikova, Kodima. № 4, 2015, p. 4, 5
Irina Sotnikova
Henges eläba johtutesed...
Veps
New written Veps
Ristitud da elo-ozad: Anna Petrovna Gorbačova starinoičeb ičeze noriš voziš voinan aigan da elos voinan jäl'ghe.
Kaik edemba lähteba istorijaha Suren voinan voded. Siš aigaspäi, konz se lopihe, mäni läz 70 vot. Nece om znamasine päivmär meiden man istorijas. Sur’ Vägestuz jäti ičeze jäl’gen kaikuččehe kanzaha, kaikuččehe pert’he, kaikuččehe südäimehe. Tunduiži, miše kaik om unohtadud. No ei... Mušt voinas eläškandeb igän! Nacein, ei ole ni üht kanzad, kenen elo-ozaha ei tulnuiži žalleičematoi voin. Tuhad ristitud mäniba läbi voinan jügedusiš, hö oliba näl’gän valdas, tirpiba äi mokičusid. No hö voiba päzuda voinaspäi i vägestada. Mö muštam i arvostam kaikid, kenen abul mö da meiden lapsed eläm tämbei mirus. Kaikuččen vodenke tegese kaik vähemba voinan ühtnikoid da todištajid, ken nägi voinad ičeze sil’mil i voiži starinoita neciš. Minei tuli sur’ oza pagišta enččen min’oranke Anna Petrovna Gorbačovanke Kalagespäi. Noren neiččen Anna Petrovna nägi äjan pahad: voinad da elod jäl’ges voinad. Kacmata sihe, miše elo oli jüged, oli äi hüväd-ki sil aigal. Om, midä johtutelda. Hän nikonz ei unohta nenid vozid.
Anna Petrovna om sündunu Kakkarv-külähä 1927 vodel. Molembad vanhembad oliba vepsläižed. Mamoi Vassa Matvejevna Barabanova oli Toižegespäi, tat P’otr Andrejevič – Kakkarvküläspäi. Voinahasai Anna Petrovna ičeze kanzanke eli Kakkarval. Siloi nece oli sur’ posad, miččehe mülüi koume deröunad: Mitrii, Iid, Kakkarv. Küläs oli enamb 70 pertid. Tämbei neciš küläs om vaiše 6 pertid. Ka ristitud-ki eläba Kakkarval vaiše kezal.
Elo voina ha sai
Anna Petrovna johtuteleb, kut hö eliba voinahasai, kus radoiba da miččid radoid tegiba: ”Mö elim nellän kesken: mina, kaks’ vel’t – Vasilii i Kuz’ma, da mam. Bat’ad mina en mušta – milii oli nel’l’ vot, konz däim bat’ata. Lopin nel’l’ klassad. Ezmeiččes klassas openzimįi Kaleigen školas. Se oli Gološovkal kaks’žiruižes pertiš. Opendai oli Jevdokija Iljinična Ispolatova. Toižes klassas openzimįi d’o Kakkarval. Siga oli aveitud kaks’ školad. Ühtes pertiš oli ezmeine da kuumanz’ klassad, a toižes pertiš – toine da nellänz’.
Äjan abutim mamale kodid möto: kandišim vet, kävelim heinantegole, tal’vel ajelimįi mecha haugho. Miil oli ičeze rosanik, ka kazvatim kartofinad, rugišt, ozrad. Pidim lehman, lambhid. Mam kazvat’ miid üksnäze, elim bednjas. Siloi pidi maksta äjan nalogoid. Kaikuččen voden pidi antta 150 litrad maidod da 40 kg lihäd. A konz vazad iilä, ka kuspei lihäd otta? Vai lehm oli maho, siloi i maidod ii olnu. Muštan, konz lehm ii annu maidod, ka pidi maksta voil. A void-se pidi ostta. A kuspei den’gid otta? Ka siloi tuud’he i teht’he opis’. Tuud’he kaks’ vai kuume kerdad. Miil oli ombluzmašin. Tahtįitihe otta nece mašin, ka mam zavodi lujas voikta, ka mašin i dättihe. Siloi mam mäni posadaha, rahvaz abutet’he, anttihe vähäižen den’gid. Sid’ mam ostab void i vöb. Muga i elim. Ilod-se ii olnu.
Möhemba kolhozad teht’he. Mam radįi kolhozas živattanhal. Muštan völ, konz bat’ kol’, pertiš radnikad ii olnu, ka laukas miile ii anttud liibad. Miil oli völ höbo, ka mam kävel’ küntta, radįi ližaks völ”.
Kut däim okkupacijas
Konz zavodihe voin, Anna Petrovnale oli 14 vot. ”Voinan polhe kulištim toine toiželpäi. Vanhembad vel’t Vasilijad ottihe armijaha. Händast otpravit’he Gorkii-lidnaha. Siga hän radįi sv’azistan. Sügüz’kus mam radii kolhozas, kacįi lehmid. Konz zavodihe evakuacii, mam satįi lehmid Himdegehessai, mise hö ii dastaižihe finnįile. Konz pördihe tagaze, d’o zavottihe evakuiruida miid. Siloi ved’ radįi rauddorog. Miile pidi puutta perejezdahassei. Otim koje-midagi ičezeke. Ken höbįil, ken dougei läht’he sinna. Tulim platformannoks. Panim veščid sile da läksim pristanile, kus miid varast’ barž. Mi-se oli tehnuze platformanke, i se oli lähtnu relsišpei. Mö naku i siižutimįi. A siga jo ampta zavottihe. Baržal kuulištet’he, i se läks’. Sid’ mö i däim. Olim okkupacijas”.
Finnad ii abidįitud miid
”Ehtal nägem – posadas palaba barakad. Pagastal miide poutiba mugažo školan. Prihad läksiba kacmaha, kut oma azzjad. A vastha d’o finnad mänd’he, ken d’ougei, ken motociklįil, ken mašinįil i kaik sanutihe: ”Päivää! Päivää!”. Mam läks’ kodihe, mise otta höbon kerdale. Muga mö pordimoi kodihe. Posadas vuusö ii dänu mužikįid, kaikid ottihe frontale. Mamad rat’he kolhozįiš homesespäi öhussai, mise kazvatada i sötta miid. Rat’he püudįil, semetihe, künttihe. Kaik teht’he ühteiččen radon. Mö, lapsudet, abutim aigvoččile. Däl’ges minun noremb vel’l’ Kuz’ma da mina zavodim kävelta školha. Se oli Patrakejevskijas kaks’žiruižes pertiš Kakkarval. Opetihe finskijad openduzkirjoid möto. Oli lijas düged eläda voinan aigan. Ezmeiččil vozil nägim i näl’gad. Kevädel keratihe kül’mdud kartofinad i teht’he niišpei olandid. A kel oli lehm, ka eletihe paremb. Posadas elim kožmuses. Abutim toine toižele. Finnad ii abidįitud miid. No hö lujas ii navettud, konz ken-ni midani vargast’. Kerdan kaks’ prihašt mida-se vargastet’he šoferal, ka finnad nakažit’he hiid, anttihe vicad. A muga kaik hivin oli. Vodel 1942 mindai ottihe emägan kursįile Petroskoihe pticefabrikale. Pol’tošt vot mina openzimįi siga. Ühtes minunke openzihe Raja Mironova. Siloi hänen bat’ oli miide starosta posadas. Händast pand’he starostan, konz vaise finnad tuud’he. Konz finnad zavottihe otstupida, miid pästtihe kodihe. Kaks’ vai kuume päiväd mäni i Raja bat’anke läht’he Suomehe. Kezakus vodel 1944 finnad d’o läht’he vuusö. Miide tuud’he”.
Voinan aigan äjil tatad, vanhembad velled, dedoid oli riktud vai kadonuded.
Konz voin lopihe, rahvaz uskoi, miše uz’ elo linneb paremb. No ei kaiken mäneb muga, kut sinä tahtoid. Elo ei tehnus kebnembaks. Oli äi toižid-ki jügedusid.
Nored min’orad
Voin lopihe. Rahvaz zavodi pörttas kodimale. Äi pidi leta udes. Pidi udištada rahvahan elomišt, leta uzid pertid, teid, raudteid, sildoid, miččid oli muretud voinan aigan. Suomalaižed läksiba, no jäl’ges ičtaze hö jätiba äi minoid meiden agjaha. Miše heitta minoid, Šoutjärves oli tehtud min’oriden kursad. Kursile mäniba nored 16-18-voččed neiččed da prihad, enamb oli neiččid. Radod oli lujas äi, rad oli jüged i holesine. Pen’ ošibk i sinei surm. No nored neiččed da prihad mäniba varuta ičeze azjale.
”Vodel 1944 milii tuli povestk. Pidi ajada min’orįide kursįile. Opetihe Šuutarves ei hätken – kaks’ nedalid. Kut vaise mö lopim kursad, muga i zavodim kävuda necile dügedale radole. Kaikutte el’genz’, mida pidi tehta, i mitte nece om düged rad. Kut sanutihe, min’oral om vaise üks’ ošibk.
Oli kaks’ otr’adad. Kaikuččes otr’adas oli pämez’ da sanitarad. Miide otr’adas pämehen oli Nast’a Kirilina. Miile anttihe ščupįid. Mäned ičeiž polasadme i paned flagįid. Minoiskatelid ii olnu. Niid tod’he vaise möhemba päliči vodes. Minįid hiittihe opįtnajad min’orad. Radįim kevädespäi süguzehessei.
Konz pani ezmäšt lunt, radod loptihe. I miid otpravit’he lesozagotovkiile Užesel’gha, däl’ges Belomorskijan rajonaha. Rad oli düged. Sordim mecan pilįil, čapįim oksįid. Siga radįim voden 1945 kevädehessei. Pördimįi i toižen kerdan läksim kursįile. Ned lopihe 9. semendkud, praznikan päival. I möst miid otpravit’he hiitta minįid. Homendesel kaiken mänim radole pajonke, radospei pördimįi mugažo pajonke. Ol’d’he podrįvad-ki. Konz radįim Šokšun taga, siga minale puutįi Liza Popova Šuutarvespäi. Hän oli miide otr’adas. Siloi tegihe opakambaks. Däl’ges necidä enamb em zavottud d’o pajatada.
Äi oli ningomid slučajid. Äjad puuttihe minįile. Konz mö radįim Kaskezas, toine otr’ad oli Kakkorvan taga. Siga püudol minale puutįi Klava Ščerbakova Kaleigespei. Sil püudol oli äi minįid. Tähassai necen püudon nimitataze ”minnįi püud”.
Iče mina en löunu minad, no nägin niid. Kerdan mö olim Kaskezas. Konz läksim posadaspei, ištimįi lebaidamha heinale aveitud sijal pidust’ dorogad. Äkkid nägištim kuume mustad provolokašt. Nece oli šrapnel’nįi min. Nened minad ol’d’he pahemba kaikid. Konz tegihe vzrįv, ka šaruižed let’he kaikihe polihe. Neciš minaspei i kol’ Liza Popova. Mö hilläšti lübįim i läksim sigapei.
Rahvaz käveltihe i erašti unohtel’the, mise ičeze mal voib puutta minale. No elo mäni edemba, kodiš pidi rata: ajada hougho, kävelta heinantegole, mecha marjoihe da senihe. Minad da snar’adad void’he olda kus puutub. Živatad mugažo puutuskeltihe minįile”.
Kaks’ vot kevädespäi sügüzehesai nored min’orad puhtastiba ičeze man minoišpäi. Äjad koliba, ken-se jäi invalidakš. No kacmata kaikihe jügedusihe i varuhu, nored neiččed da prihad tegiba suren azjan meiden man istorijan täht.
Sudha vai lesozagotov kįile?
”Vodel 1946 pördihe minun vel’l’ Vasilii i radįi sv’azistan Šuutarves. Mina radįin kolhozas: kacįin lehmid, radįin püudįil. Kaleiges oli maidzavod, ka mina iče kandišin maidon sinna. Miil stroit’he živattanhoid, Iidas teht’he konüšn’. Däl’ges mam siga radįi. Pavel F’odorovič Čudov kucui mindai radole lidnha. Pühäpäivin tuleskelin kodihe. Miide kolhozan predsedatel’ F’okla Matvejevna Čist’akova, kudamb oli evakuacijas, tedišt’ necen polhe. Ezmärgen pristanil minunno tuli miliciimez’. Milii anttihe 24 časud valita – sudha vai lesozagotovkįile. Ked ol’d’he okkupacijas, ka ned i ol’d’he värnikad. Muga mina läksin lesozagotovkįile Krivoi navolokha. Däl’ges radįin Puhtal höbol, vedin parzid. Konz pördimoi Kakkarvale, radįin sčetovodan. Vodespei 1951 zavodin rata rauddorogal i radįin siga 20 vot. Vodel 1949 läksin mehele. Ičein mužikanke P’otr Dmitrijevič Gorbačovanke tundištimįi besedįil. Hän oli Mägelpäi, radįi Kaleiges. Muga mina tulin elämaha Kaleigehe. Ühtes mužikanke elim 48 vot”.
Siš aigaspäi mäni äi vozid. No kaik min’orad, ken om proidnu mugoman jügedan elon, kaiken muštaba ičeze norid vozid. Hö mäniba läbi voinan jügedusiš i tegiba kaiken, mi oli heiden väges, miše heiden lapsil, vunukoil i pravunukoil elo oliži paremb, mi heil. Äjad putuiba minoile. Ken koli, ken jäi invalidan. Anna Petrovnan oza om siš, miše hän jäi eläbaks.
Nügüd’ hänen oza om tütriš – Nad’as da Tan’as, vunukoiš da pravunukoiš, kudambad arvostaba, armastaba i el’gendaba händast. Kezal hän eläb ičeze armhas Kalages, a tal’vel eläb lidnas tütrenno. Tahtoin toivotada Anna Petrovnale vahvad tervhut, väged, pit’käd igäd da kaikaha Teid Jumal!