Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Al’ona Jegorova. Tundištoitte – Kipr!
Al’ona Jegorova
Tundištoitte – Kipr!
Veps
New written Veps
Jo
enamba kaht vot minä en ole elänu Venämal .Elän nügüd’ Keskmäižen meren keskes – Kipr-sarel .Kut minei tuli oza lähtta elämaha muga edahaks ?Ku sanuda lühüdašti , ka minun mužik tuli Kiprale radmaha , a minai oli taht tulda ühtes hänenke .Minä lujas navedin matkustada i en mahta ištta ühtel sijal pit’kha , sikš hüviš meliš vaumičin čemodanad da läksin kacmaha , mi nece om Kipr .Nügüd’ tahtoižin starinoita teile ičein mel’pidos da erasiš meletusiš Kipran elon polhe , niid minai aigan mändes om jo äi .
Sä da klimat
Zavodin ičein paginad , kut anglialaižed tegeba , säspäi .Sikš ku nece om ezmäine küzund , mittušt ristitud minei tegeba , konz tedištaba , miše minä elän Kipral .Omik lujas räk ?Om-ik sigä tal’v ?Kül’ptas-ik kogonaižen voden ?I minä kaiken sanun , miše sä om čoma .Minä mujan ičtain täga lujas hüvin , sikš ku iče lujas varaidan vilud , Venämal tal’vel kaiken läžuin .
Kipral läz 300 päiväd vodes paštab päiväine .Turistoiden aig om keväz’kuspäi kül’mkuhusai .Siloi kül’ptäs .Erased kül’besoiš tal’vel-ki , ezmäi kaiked rohktad venänikad .
Mi väzutab , ka se , miše om lujas neps il’m , sikš ku ümbri om meri .Necen nepsuden tagut kezal om lujas räk , ezmäi kaiked elokus .Sinä oled kuti kül’betiš kaiken aigan .Void pestas kümne kerdad päiväs , a muite sinun nahk om kaiken neps , tartukaz .Paremba kaiked kezal oleskelda meren randal , radol vai kodiš , kus radab kondicioner .
Tal’v om lühüd , tozi tal’vel vihmub äi .Om mugoine jumalansän aig .Mugoižid kovid jumalansäid minä nikonz ende en olend nähnu , mugošt kovad jumalanjurud nikonz en olend kulnu .Irdoil tegesoiš joged , taivhas ujuba tozi mustad pil’ved , puhub kova tullei ...Kacud iknaspäi , ka meletad , miše taivaz om langenu da tuli mirun lop .
A völ’ tal’vel nepsuden tagut om lujas vilu , eskai ku irdal om +10 gradusad .Siloi minä panen päle nenid-žo sobid , miččid panen päle Venämal , konz om -5 gradusad .A ezmäi kaiked rižad necidä vilud , sikš ku pertiš-ki om vilu , nimiččed lämbitimed ei abutagoi .Muga eläd-ki : irdal om +10 da kodiš +10.I nece neps vilu tuleb ani luihe , nikut ed voi lämbitadas .No tobjimalaz niken minei ei usko , miše nece om vilu , da vaiše nagrdas mugoižes ”vilus ” tal’ves .Hüvä om , miše nece aig ei jatku pit’kha , vaiše üks’-kaks’ kud .A mikš kodiš-ki om muga vilu , starinoičen nügüd’ .
Pertid da eländsija
Tägä faterad maksaba mugažo , kut Petroskoiš .Ka , maks rippub sijaspäi da surudespäi .Vaiše nügüd’ rubl’ ei ole vahv , sikš , voib olda , tägä om jo kal’hemb , en teda .Tetas , miše venänikad ostaba äi .Fater tägä om hüvä dengoiden panend .Voib eläda iče vai antta kortomha .Mö otim fateran kortomha .Meil om sur’ fater da völ tanhas om bassein , a maksam nenedžo dengad , kut minun sebranikad Petroskoiš penembas fateras .
Mi om huba neniš pertiš ka se , miše konz niid saudas , ka kuti unohtadas , miše täga völ om tal’vki !Se om lühüd , no om !En teda , kut saudas , no üks’ tedai mez’ starinoiči meile , miše tägä ei tehkoi hüväd izol’acijad , sikš läm’ da vilu il’m lujas hüvin mäneb seinäs läbi .Kezal avaidad kondicionerad – teged verest il’mad honuses , sauptad – i kümnes minutas päliči om räk , kut ende-ki .A tal’vel avaidad kaks’ lämbitint , kävutad äi elektroenergijad , a vaiše sauptad – ka sid’-žo udes om vilu , kut ende .Sen-žo sün tagut äjiš pertiš om vilikon problem .Ezmäi kaiked ezmäižel da toižel žirul .Mö tezim siš da valičim fateran koumandel žirul , kus om vähemb nepsut da vilikod ei tehte .
Rahvahan taban erigoičusid
Kipr om jagatud kahthe palaha .Pohjoine pala om ottud Turcial , nece om ičenimitatud respublik Pohjoine Kipr .A suvipala om iče Kipran respublik , miččen pärahvaz kuctase ičtaze grekoikš-kipriotoikš .Kipral om jüged istorii .Konz-se nece oli Turcian , konz-se Grecian , konz-se Anglian pala .Nece painasti rahvahan tabaha .
Nügüd’ nece om ičenaine valdkund , grekad-kipriotad oma ihastusiš da ülevad sen polhe , no ei voi sanuda , miše nece om puhtaz grekalaine-kipralaine ma .Tägä üks’kaik eläb lujas äi toižiden maiden eläjid : turkid , grekid , anglialaižid , venänikoid , ukrainalaižid , gruzialaižid , armenialaižid , ruminialaižid , bolgarialaižid , pol’akoid da toižid .
Päpainastuz om anglialaižišpäi .Kaik kipriotad pagižeba hüvin anglian kelel .Ku sinä tedad anglian kel’t , sinä void eläda tägä kogonaižen elon ilma problemoita , void pagišta anglian kelel kaikjal – laukoiš , restoranoiš , počtal , bankoiš , läžundkodiš , valdkundaližiš organizacijoiš .Void opetas anglialaižes školas .Universitetoiš om äi angliankeližid tedokundoid .Eskai mašinad tägä ajaba , kut Anglias-ki , ten hural polel .
No sikš ku Kipral om lujas äi toižiden maiden eläjid , kipriotad oma vähäižen rasistad .Iče minä en ole homaičenu mugomad pidändad , no nene ristitud , ked eläba tägä äi vozid , sanuba , miše se om muga : kipriotad oma lujas ülevad ičesaze .Ozutesikš , ristit toižes maspäi nikonz ei linne pämeheks vai menedžeraks miččes-se sures firmas , valdkundaližes organizacijas vai bankas .Om lujas jüged tehta karjerad , hot’ mitte melekaz sinä oled da hot’ kut hüvin tedad grekan kel’t .Ku tahtoid olda pämehen , zavodi ičeiž biznes !
”Sigä-sigä ”
Kipral niken ei rigehti . Heiden elon taba grekan kelel om nimitadud ”sigä-sigä ”, mi voib käta vepsäks kut ”hilläšti ”.Voib olda sen sü om räk , tüništoitai klimat , mi tegeb ristituid da živatoid hil’l’ikš da laškoikš .
Minä el’genzin jo , miše ku minai om mitte-ni tarbhaine azj , pidab tehta sidä homendesel , sikš ku päilongin keskust om kaks’-koume časud , a sen jäl’ghe äi sijoid om jo sauptud vai eskai ku om avaitud , ka radnikad oma jo laškad da ei rakoi , a vaiše joba kofed , pagižeba toine toiženke da vaiše tegeba nägubut , miše radaba .
Ku sinei tarbiž tehta mittušt-ni bürokratišt azjad , ozutesikš , sada mittušt-ni tarbhašt bumagad , ka teda , miše kaik linneb ”sigä-sigä ”, i konz nece bumag putub sinun käzihe , niken ei teda .Nece sänd radab i konz ken-se sanub sinei : ”Probui zvondä küzumaha homen päiväl , voib olda , sinun azj linneb vaumiž ”.Nügüd’ minä jo tedan , miše ”homen päiväl ” znamoičeb ”koumes-nel’l’as päiväs päliči ”, a ”toižel nedalil ” znamoičeb ”kus päliči ”.Sikš ku ratas ”sigä-sigä ” i elädas ”sigä-sigä ”.
Rahvahaližen keitimpolen erigoičused
Kipriotad navediba söda restoranoiš .Tradicionališt restoranad kuctas tägä tavernaks .Konz mö vaiše tulim Kiprale , mö erašti kävuim restoranoihe turistižes zonas da probuim ”kipralašt tradicionališt sömäd ”, kut sanuiba meile oficiantad .Nügüd’ kahtes vodes päliči , ku mö tahtoim söda midä-se ei kodiš , mö mänem tavernoihe , kuna kävuba tägälaižed eläjäd – kipriotad .Nene tavernad sijadasoiš edahan turistižes zonaspäi , söm niiš maksab äjad vähemba , mi turistoiden sijoiš , da iče söm om todesine tradicionaline i ka , äjad magukahamb , kut pidab-ki olda .
Päsöm Kipral om liha .Sidä tehtas erazvuiččil laduil : pašttas päčiš äi časuid , žardäs , keittas , no kaikid tetabamb om lämoil tehtud liha – šašlik , mittušt tägä kuctas ”souvlaki ”.Voib olda , nece om turkalaine painastuz .
Meiden pertin ümbrištos om kuz’ pen’t sömsijad , kus voib söda lämoil vaumištadud lihad : šašlik , kebab , šaverma , lihapörukaižed da toižid lihasömid .Äi tägälaižid eläjid söb šašlikid kaikuččen päivän .Mö-ki söm paksus , voib olda , kerdan nedališ .Om jüged ei mända sinnä , konz om mugoine gril’-lihan haju ümbrištos da tedad , miše liha sigä om verez , lujas magukahašti vaumitud da ei maksa äi .
Minä lujas navedin tägälašt sömäd da sömlaukoid .Mö ostam läz kaikid fruktoid da jur’kazvmusid , miččed om kazvatadud Kipral .Kaikuččel sezonal om ičeze veresed fruktad .Konz-se ned oma mandarinad , konz-se – višn’ad da slivad , konz-se – arbuzad , konz-se – vinograd , konzse – manzikaine , konz-se – persikad da abrikosad , a kaiken – apel’sinad , lemonad da bananad .Om lujas čoma söda veresid , vaumitud päiväižel , ei amu keratud , da ilma konservantoita fruktoid , sikš ku ei pida niid vedäda edahaks mömha .Äjad fermerad eläba ani lidnan taga .Heil om surid fruktoiden da olivkoiden saduid , jur’kazvmusiden lin’maid .
Venämal minä nikonz en ole sönu mugoižid magedoid bananoid da apel’sinoid !Minä kaiken meletin , miše banan om notked sus frukt , a apel’sin om muiged .A ned oma magedad !Minä läz kaikuččel homendesel tegen verest sokad apel’sinoišpäi .Lujas navedin !Nügüd’ enamba en jo osttud laukaspäi sokad .
Mugažo kogonaižen voden voib söda veresid jur’kazvmusid .Mö paksus tegem grekalašt salatad , mitte tägä kuctas külän salataks : pomidorad , ogurcad , salatan lehtesed , verez feta-sagud , olivkad da olivkan voi .Se om lujas magukaz da tervheline .
Mugažo kaiken voib ostta verest sadud homendesel merespäi kalad , magukahid kanan munid (mugoižid surid da pakuižid minä nikonz en olend sönu ) da lihad kipralaižil fermeroilpäi .
Om-ik kalliž elä da Kipral ?
Nügüd’ , kut i kaikjal , om krizis .Tägälaižed sebranikad sanuba , miše radon kontraktad ei olgoi hüväd .Pauk 700-800 evrod kus , mi om vähä Evropan täht .Fateran kortom maksab läz 300 evrod kus .Elektroenegrii om lujas kalliž .Ku kävutad kondicionerad kezal kaikuččel päiväl vai lämbitint tal’vel , ka siloi maksad 200 evrod kus vaiše elektroväges .Mö em makskoi muga äi , sikš ku meil om gaz-keitim , gazlämbitim tal’veks , a kezal kävutam kondicionerad vähän , vaiše elokus öl , konz ei voi ani magata räkäs .Gaz om äjal odvemb .
Sikš ku läz kaiken paštab päiväine , tägä läz kaikuččes pertiš katusel om päiväline batarei , mitte lämbitab vet sures bučiš .Muga ei tarbiž maksta hulas vedes .Vaiše tal’vel , konz kogonaine päiv om pilvekaz , pidab avaita elektroboilerad .
Kävutada mašinad ei ole lujas kalliž .Ka , benzin om kal’hemb , mi Venämal , no äjal odvemb mi Evropas .Kaičuzmaks mugažo ei ole kalliž .Kävutadud mašinad voib ostta odvas , sikš ku ristitud kaiken ostaba uded modelid .Hö meletaba , ku susedal om uz’ mašin , heile-ki tariž ostta mugažo .Irdoil om lujas äi surid kal’hid mašinoid .
Sömän arv ei ole lujas kalliž .Se rippub sišpäi , mittušt sömäd ostad .Kipralaižed produktad oma odvembad .Toižiš maišpäi produktad todas laival meredme , sikš ned maksaba enamba .Sen-žo sün tagut kodikaluiden da sobiden arv om kalliž .
Venänikad Kipral
Kipral venänikoid om tozi äi .Kut turistoid , muga eläjid-ki .Oiktemba sanuda – venän kelen pagižijoid .Hö oma tulnuded Venämalpäi , Ukrainalpäi , Belorussiaspäi , Gruziaspäi , Armenijaspäi , Latviaspäi da muga edemba .Kipral om venänkeline radio , äi venänkeližid lugendlehtesid da kulehtesid .Kaikuččes lidnas om venälaižid laukoid , kus voib ostta sömäd Venämalpäi .Erašti ostan sigä grečkad , sguščonkad , suškid da pränikoid .Kaikuččes lidnas om eskai venälaine škol da lapsidenkodi .Minä radan venän kelen da literaturan opendajan školas Pafos-lidnas .Meiden škol ei ole sur’ , no üks’ kaik sigä opendase läz 50 last .
Turistine Kipr
Lopuks tahtoižin sanuda , miše Kipr om lujas čoma sija lebun täht .Nece om lujas hüvä antidepressant .Läm’ päiväine , čoma meri , lujas puhtaz vezi , čoma londuz .Nece voib spravitada kaikuttušt .Kipral kaikutte turist voib löuta midä hänele om enamba mel’he .Ku tahtoid tünüt , löudad sidä .Ku vastkarin tahtoid vessläd ö-elod , mäne Ajia-Napaha , nece om tetab sija norišton täht , kus om äi baroid da diskotekoid .Ku tahtoid tulda lapsidenke , heile-ki om midä tehta Kipral : zooparkad , veziparkad , lunaparkad da toižed .Ku oled aktivine turist , ka tägä om midä nähta-ki : erazvuiččid endevanhoid pachid , endevanhoiden lidnoiden rungoid da endevanhan grekan taidehen muštpachid .
Om äi mahtoid tehta vezisportad .A tal’vel voib ajada mägihe da hihtä suksil .Om čudokaz , miše void päivitadas da kül’ptas meres , a sid’ ajada mašinal 80 kilometrad da putta todesižehe tal’vehe : väta sigä lumižihe da šurkta sigä mägelpäi .
En teda , kut pit’kha völ eläškanden Kipral , no minei se om mel’he .Tulgat adivoihe da kackat iče !
Tundištoitte – Kipr!
Veps
New written Veps