Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

školas ištuim ühten partan taga

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Larisa SMOLINA, Kodima. № 5, (2015), p. 4-5

školas ištuim ühten partan taga
(Veps)

Ristitud da elo-ozad: Valentin da Valentina Lisicinad eliba voinan aigan i muštaba laps’aigan kaikuttušt päiväd.
Kaikuččen voden Suren voinan vägestusen päiväks starinoičem lugijoile ristituiš, kudambad ei maman starinoišpäi tedaba voinad. eliba voinan aigan i muštaba necidä jügedad aigad lujas hüvin. Valentin Ivanovič da Valentina Ivanovna Lisicinoile om 83 vot. Nügüd’ eläba Sortavala-lidnas, a heiden jured oma Änižröunaspäi. Kacmata sihe, miše Valentin da Valentina aigoiš läksiba kodimalpäi, hüvin pagižeba ičeze kelel, muštaba laps’aigan kaikuttušt päiväd.

Finnad tuud’he mecaspäi
Om melentartušt, miše Valentina da Valentin Lisicinoil oma ühtejiččed nimed.
Ühtejiččikš kuctihe heiden tatoid. oma sündunuded ühtel vodel – 1932. Ühtes kazvoiba, käveliba jaslihe, lapsiden päivkodihe, školha, ištuiba ühten partan taga. Konz zavodihe voin Valentin Ivanovičan kanz eli Šoutjärves. Valentina Ivanovnan kanz oli siloi edahan kodimaspäiRugozero-derüunas. Konz zavodihe Sur’ voin Valentin da Valentina vastsihe kodimal. Koume vot eliba suomalaižiden valdas da openzihe školas. Heile oli siloi ühesa vot.

Valentina Lisicina:
Konz zavodihe Sur’ voin, meiden kanz eli Rugozero-derüunas.
Papad ottihe voinaha, a mamanke läksim Šuutarvehe. Muštan, mise Rugozerospäi mam ot’ šveinijan mašinkan kerdale, a minun päle pani muga äi platjid, mise olin kutnikolobok”... Tulim ezmäks Petrozavodskaha, lidn bombtihe, stancii paloi Tulim baban da dedan pert’he, a sanitihe miile: ”Ajagat teramba Šuutarvehe! Tägä lujas bombtaze”.
Tulim Šuutarvehe, sigä miid vastsi minun t’ot, hän sel’skijas sovetas sekretarin radii: ”Mängat baržale! Barž sigä seižub! Lähkat posadaspäi!” Mina muštan, kut minun baboi Pelageja Sergejevna Ždanova, mamaze mam, sanii: ”Okha mindai riktaze tägä, no en mäne nikuna!” Mama mugažno däi Šuutarves. Ezmäižel vodel miile iilend nimida söda, oli näl’g... A konz voz’ mäni, finnad anttihe miile suren kozan. Nece koza toi kuume pen’t kozašt i miil oli d’o maid. Kazvatim kartofinad, ovoščid da zavodim eläda”.

Valentin Lisicin:
Konz finnad tuud’he Šuutarvehe, miile kaikile sanitihe: ”Lähkat kodišpäi kuna-ni!”
kaik pagenim Üližagd’ha. Sigä oli äi surid pertid. Üližagd’ oli mäthal i sigäpäi hivin nägui, kut Šuutarv’ paloi.
Finnad tuud’he mecaspei: ezmäine, toine, kuumanz’ läz 20 mest oli. kaik püudod möto tuud’he miide pertihe. Muštan, kut üks’ sur’ mužik ozut’ brauningal toižile, miččihe pertihe ken mäneb. Konz finnad tuud’he miide pert’he, lujas säraižim. küzeltihe: ”Oma teil mužikad?” saniim: ”Iilä!” – ”Nu iilä, ka algei säratei! Mängat kodihe! Sigä teil oma živatad, antkat živatoile söm, keitkat ičeleiž söm da olgat kodiš!” muga tegim-ki. Läksim kodihe, ladim živatoid da kaiviim kaiked kartofinad.”

Opendajad tet’he, mise lajim hiid
Enamb koumed vot šoutjärvelaižed eliba suomalaižiden valdas.
Kut nügüd’ johtutaba Valentin da Valentina Lisicinad, suomalaižed ei abidoičenugoi heid. Anttihe kanzoile hebod, miše küntta mad, semeta jüvid, vedelta haugod, heinäd, tehta toižid radoid. Anttihe rahvahale živatoid-ki. Lapsid opetihe školas ei vaiše urokoile, no mugažo kaikile käziradoile. Neičukaižid opetihe radmaha mal: tehta grädad noraižel, panda semnid... Prihaižidrata malataižel da veičel.

Valentin Lisicin:
Finnad vedeltihe miil školas kaik urokad.
Muštan, mise opendajide keskes oli Ol’ga Naukkarinen. Hän openzi miid pajatamha suomeks. En mušta toižide opendajide nimid da familijoid, no muštan, mise lajim hiid. Üht opendajad kucuimsovaks”: hänel ol’d’he sured očkad. Tošt kucuimdänišaks”: hänen šapkas ol’d’he pened korvaižed. Opendajad tet’he, mise lajim hiid vähäižen.
Ühten kerdan löd’he miid. Sil päiväl oli sur’ döl irdal, iknal siižii pada cvetanke. Konz uks’ avaitihe, ikun mugažno avaitihe i nece cvetaine murenz’. Opendajad zavottihe küzelta: ”Ken tegi?” Vedeltihe miid fiskul’turnijaha zalha, seižitihe i sanutihe: ”Pästkat štanad!” Ühtele prihaižele sanutihe: ”Mäne, to vic!” Prihaine ei männu, no üks’ niičukaine toi miččen-se vicaižen, i kaikile klassileezmäižele, toižele da kuumandele, anttihe rozgid. Tulim kod’he, starinoičim roditeliile, mise miid löd’he. Mama mäni pämehenno. Lauri Orišpää oli hivä mez’. Hän sanii: ”Ei pida lapsid koskta!”. Emant ii kosttud”.
Valentin da Valentina Lisicinad koume vot openzihe ühtes klassas, ištuiba ühten partan taga. Školas pagižiba vaiše suomen kelel, a kodišvepsäks. Heiden sanoiden mödhe, suomen kel’ oli jüged, no se kutse koskui maman kel’he. openziba sidä. A vot jügedamb kaikid oli opeta venän kel’t školas. Nece oli tozi sur’ problem vepsläižiden lapsiden täht.

Finnad däd’he lujas äi miniid
Kut johtutaba Valentin da Valentina Lisicinad voinan lopus da jäl’ghe voinad Šoutjärv’-posadas oli lujas jüged aig.
Oli näl’g. Rahvaz eli nužas, gor’as. Lähtes vepsän malpäi, suomalaižed jätiba lujas äi minoid Süvärespäi Petrozavodskahasai. Dorogoile, fateroihe, pertihe, mecha, kuna vaiše voi
Heitmaha nenid minoid oigetihe norid neičukaižid, kudambile oli 16, 17 da 18 vot. Min’oran rad oli lujas varukaz azj. Hot’ opetihe neičukaižid, kut pidab astta, kut pidab kundelta da miččed znamad panda, no kaiken-se äjad min’orad mäniba minoile. Kaikuččen päivän oli mitte-se gor’a, mitte-se bed. Rahvaz nägi vert, riktud da ranitud ristitud. Vaiše min teged? Pidi mända, ecta da rata, ika pandas türmaha i kaik.

Valentin Lisicin:
Voin oli miil Šuutarves kaks’ vot ühca kud da äjakse päiväd.
Konz finnad lähttihe, miide soldatad sanitihe: ”Tankad tuloba, puškad, finskijad soldatad lähttaze, minad pandaze kaikuččehe pert’he. Pagekat!”. läksim Mecantaga-derüunaha i sigä varastim. A konz pörzimoi Šuutarvehe, kaikuččes pertiš oli tabličk kirjutadud: ”Проверено. Мин нет. Сержант Петров”.
Ühten kerdan läksim randale kacmaha mustikašt. Vaise tulim randan rüunalemin, ”pel’gästii”. Finskijad soldatad dökstihe miide taga da kidastihe: ”Ei pida nimiččid mustikaižid! Lähkat kodihe!”. A ved’ heittihe nenid miniid miide niičukaižed, min’orad. Mise kacta mec da heitta miniid, hiile anttihe vaise batogeine da supalaine provolokad, emant nimida. Kaks’ vai kuume niičukašt putii miniile, hiide keskes oli Liza Popova”.

Valentina Lisicina:
Muštan, konz Liza Popova putii minale, kaik posad prostihe hänenke.
Muštan, Lizan mama lujas voik da laji vlastid. Hänele anttihe kümne vot tür’mad siš. A minun mamad kuume vai nel’l’ kerdad kuctihe vojenkomataha da küzeltihe: ”Sina kulid, kut hän sanii nenid saniid?”. Mama sanii: ”En! Mina en kulnu nimida!” Händast pästtihe kodihe. A möhemba pandihe kümneks vodeks Lizan vel’t türmaha. Hän kirjut’ spičičnii korobkaižel pahan sanan Stalinan polhe”.

Paštoim liibad, abutim kolhoziile
Konz lopihe voin, äjad mužikad ei pördnus kodihe.
Erased kadoiba voinaha, toižed oli riktud voinas. Ozaks Valentin Lisicinan tat, Ivan Jakovlevič, tuli frontalpäi kodihe. Šoutjärves händast varasti ak da nel’l’ last. Ivan Jakovlevičad kuctihe obkompartijaha Petrozavodskaha da sanutihe, miše pidi ajada Sortavalaha. Sigä oli äi kolhozid, rahvast oli täuz’, a sötta ei olend mil. Sikš ku Ivan Jakovlevič oli hüvä leibän paštai, händast ezmäižen kuctihe abuhu.
Lisicinoiden kanzale anttihe vagontel’atnik, lehm, ištutadihe vagonaha lapsid, tatad, mamad i oigetihe heid Sortavalaha. Dorog oli pit’k. Tuldes Sortavalaha, lapsed jo tahtoiba söda, a söda ei olend nimidä. Kerdal oli vaiše lehm. Ivan Jakovlevič oti kaimlos maidod da läksi bazarale. Bazaral hän möi necidä maidod da sai 120 rubl’ad, nenile den’goile osti-ki lapsile leibäd.
Lapsed söiba leibäd maidonke, i Lisicinoiden kanz läksi Kirisürjä-sijaha, nece om läheli Läskeläd. Kirisürjäs heile anttihe pert’. Neciš pertiš oli sur’ päč. Todihe jauh, haugod, anttihe vintovk, patronad da sanutihe: ”Neciš poles elägat, a necišpaštkat!” Kaikuččen päivän nel’l’-viž časud homendest Ivan Jakovlevič zavodi segoitada tahtast. Lapsed oliba ezmäižed abunikad tatale.

Valentin Lisicin:
Konz pästim ezmäižen partijan liibad, kolhozišpäi tuud’he höbod.
Nenil höbiil ol’d’he sured pal’haižed škapaižed. Nenile paličile pand’he buhankad liibad da vöd’he kolhozaha. Mina muštan, oli siičeme kolhozad: Lenina, Stalina, Novaja Žizn’, Okt’abr’skaja revol’ucija, Udarnik, Krasnii partizan... Rahvast kolhoziš oli töuz’ Liib anttihe rahvale kartaižid möto. A miile sanitihe tehta kaikuččen voden liibad enamb. A kut tehta enamb, ku pekarn’ oli pen’. Siloi Kirisürskii sel’skii sovet da stroitel’ad pand’he miile suren pertin. Anttihe hougod, döuh, kaks’ höbod, vaise iilä kelle päčid panda.
Papa läks’ oficeranke Läskeläha, kus oli vojennoplennide lager’. Neciš lageriš ol’d’he finnad, nemcad, švedad, norvežcad pit’kha käveltihe barakiide möto da löud’he kaks’ mužikad, kudambad maltihe tehta päčid. ol’d’he nemcad Plüt da Plät.
Papa toi nenid mužikoid regudel. Hän varaiži, mise nemcad riktaze händast, a höbo kuna-ni tactaze. No nemcad ii tehkoi nimida. tuud’he miide pert’he, hiile ozutet’he, miččehe sijaha pidi panda päč, miččel surudelkaks’ metrad levedad da koume pit’käd, mise voiži panda sinna sada formid tahthanke”.
Nedališ päliči päč oli vaumiž. Lisicinoiden kanz zavodi rata toižin. Valentin Lisicinale oli siloi jo 14 vot. Hän tegihe tatan ezmäižeks abunikaks. Valentin tegi otčotad, vedi kaiked buhgalteriad: äjak pidi tehta tahtast, äjak panda jauhod, sepid, solad... Tatale poigan rad oli mel’he. Lisicinoiden kanz paštoi äi leibäd i söti rahvast kolhozoiš külläks. Eskai posadan eläjad hvaliba heiden leibäd.

Brilliantovii svadib
Konz tuli voz’ 1951 Valentin Lisicin läksi službale Vajengaha, nügüdläižehe Severomorsk-lidnaha.
Valentina Ivanovna sil aigal openzihe. Vodel 1955 tegiba svad’ban. Valentin Lisicin kaiken aigan radoi partijas. Kaikuččen kerdan hänele anttihe uz’ rad udes sijas: kamendant Läskeläs, poselkovijan sovetan predsedatel’ Värtsiläs, partkoman sekretar’ Sortavala-lidnas. Hän ajoi kaikedme Karjaladme, a akhänenke. Kut sanub Valentin Ivanovič: ”Mina olin neglaine, a akminun nitine”.
Valentin da Valentina Lisicinad oma südäimeližed, avonaižed ristitud. armastaba toine tošt, abutaba toine toižele kaikiš azjoiš, holduba toine toižes kaikuččen päivän. Nügüd’ heile om 83 vot. Heil oma kaks’ last da äi vunukoid. Täl vodel Valentin da Valentina Lisicinad praznuičeba brilliantovijad svad’bad. eläba ühtes 60 vot.
Kanman brilliantovijad svad’bad tahtoin sanuda Valentin Ivanovičale da Valentina Ivanovnale kovad tervhut, korktad ozad, armastust da pitkäd elod!