Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Galina Baburova.
Konz openduz om hüväks meleks
Source:
Kodima. № 7, 2015, p. 1
Galina Baburova
Konz openduz om hüväks meleks
Veps
New written Veps
Petroskoin universitetas mäni etnokul’turine lager’ lapsile, kudambad opendaba vepsän, karjalan da suomen kelid. Sihe ühtniba 8.-10. klassoiden openikad erazvuiččiš Karjalan školišpäi. Lagerin tegijad uskoba, miše mugoine azjtego voib sündutada lapsiš taht opeta kodikelid tulijal-ki aigal.
Nel’l’ polenke päiväd kaik lapsed, eskai petroskoilaižed, eliba ühthižkodiš eriži ičeze kazvatajišpäi, ladiba olda ičenaižin. Heiden täht oli vaumitud melentartuine, no sen-žo aigan lujas täudeline programm. Neniš päiviš hö oleskeliba Karjalan rahvahaližes muzejas, Kantele-pertiš, Karjalan kelen, literaturan da istorijan institutas. Heiden täht oli tehtud erazvuiččid mastar’-klassoid da tundištoituzmatkoid Petroskoi-lidnadme. Lapsed vändiba Kyykkä-vändoho, kävuiba spektakl’ale Karjalan rahavahaližehe teatraha, ajoiba Šoutjärven etnografižehe muzejaha. Sišpäi kaikespäi om sel’ged – tusttuda ei olend aigad.
Paiči ilotuzprogrammad openikoile oli tehtud openduz-ki. Heile lugetihe melentartuižid lekcijoid. Tedomez’ L’udmila Ivanova starinoiči tradicionaližen karjalaižen sajan veroiš, Irma Mullonen – toponimijas, a P’otr Zaikov – karjalan kelen istorijas.
Päazjan, min täht lapsed kerazihe lagerihe, oliba kelen urokad. Kaikuččen päivän kaks’ polenke časud oli jagatud niile. Kelen urokoiden täht oli kuctud Petroskoin universitetan opendajad, kudambad opendaba sigä vepsän, karjalan da suomen kelid. Lapsed täutiba ičeze tedoid mugoižiš temoiš kut: ”Sija, kus elän”, ”Minun rahvahan sömine”, ”Tradicionaline sädo”.
Kogonaz lagerin radho ühtni läz 30 last. Lapsiden keskes oli nel’l’ vepsläšt: kaks’ neičukašt Šoutjärvespäi – Lilija Dancova, Al’ona Kuznecova da kaks’ neičukašt Kalagespäi – Lidija Loginova da Julija Kirilina.
Jäl’gmäižel päiväl lapsed ozutiba ičeze kel’mahtoid adivoile, kudambiden taguiči oli-ki pidätud nece läger’. Nene oma Rahvahaližen ministerstavan, Petroskoin universitetan, Opendusen ministerstvan, Lapsiden da norišton turizman keskusen radnikad. Kaik oliba ihastusiš.
Kezapästusiden augotiž oli mänetadud satusekahašti. Lapsed iče sanuiba, miše löuziba lageriš hüvid sebranikoid, saiba uzid melentartuižid tedoid. A nece om tärged, konz openduz om hüväks meleks.