Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Räkäd muzikpäiväd Kuhmos vilun 2015. kezan

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Nina Zaiceva, Kodima. № 8, (2015), p. 3

Räkäd muzikpäiväd Kuhmos vilun 2015. kezan
(Vepsian)

Ezisanoiden sijas
Ken ecib, kut organizuida ičeze lebupäivid i navedib muzikad, ka ei ole parembad sijad, mi tulda heinkus Kuhmoho, kus jo 45 vot tehtas klassižen muzikan festivalid.
Nene muzikpäiväd zavodišoi täs völ aigemba, konz oma Sommelofol’klormuzikan da kul’turan päiväd. Ned kuti avaidaba suren muzikan praznikad Kuhmos.

Kuhmo i sen sijadand; vepsläižed nimed
Kuhmo om tozi ani čoma penikaine lidnaine Lammas-järven randal vaiše sadas kilometras Kostomukšaspäi, ani Venäman da Suomen granical.
Vepsläižile lugijoile voib völ olda melentartušt, miše ei edahan, 26 kilometras Kuhmospäi ajades Kajanihe, voib nägištada pacaz-ozutai: ”Vepsäkülähäsai 18 kilometrad”. A ten toižel polel om kirjutadud: ”Vepsäntie”. Ei-ik sid’ olend meiden ezitatoid, kudambad eliba edahan pohjoižes? Vai ei-ik sid’ olend granicad, mihesai eliba endevanhad vepsläižed? Kaiken-se nece om melentartušt i maksab sidä, miše nägištada nene ozutajad ičeze sil’mil.
A Kuhmo-lidn om tün’, vihand, puhtaz. Sid’ kaik londuz kuti kucub kundelta sidä, olda senke kožmuses. I nece londusen kuva abutab avaita meile suren muzikan mirud. Konz mugoine muzikpraznik om sures lidnas, ka se andab voimust lebaitas lidnaližes elospäi i sen kobuspäi. No koncertan jäl’ghe sinä putud möst lidnan kobuhu da rigoaigaha, erašti ed ehti kerata melid-ki koncertan jäl’ghe. A konz oled tägä, Kuhmos, ka koncertan jäl’ghe muzik kuti völ jatkub lidnan hillüdes, sinä kuled muzikan änid, melodižid temoid, lirižid kulundoid. Nece idei organizuida suren muzikan festival’päivid penes kodikahas lidnas om tozi oiged. Olen mugošt mel’t, miše kenele nece idei tuli mel’he, hän om todesine muzikan tundii da navedii!
Koncertad Kuhmos organizuidas pühäkodin pertiš, kus muzikan äned lendaba ani ülähän i kuti punosoiš sinus ümbri hätken, Kuhmo-koncertzalas, mitte om saudud muga, miše melodijad kuluižiba i ripuižiba pit’kha il’mas, Kontio-školas, kus om ani kodikaz zal, mittušt navediba kut muzikantad, muga kundlijadki i toižiš sijoiš. Päiväs voib olda nel’l’-viž koncertad 11 časud homendest zavottes. Kaikes festivalin aigas oli tehtud 74 koncertad.

Aig om muzik
Muzikfestivalin nimi om: ”Aig om muzik (Time is musik )”.
Aig sirdäse, jättes meile ičeze znamoid: Bethovenan aig, Bramsan aig, Šopenan aig, Mocartan aig... Kaikutte heišpäi om avaidanu meile hänen aigan pirdoid ičeze hengen, ičeze südäimen, ičeze melen da mahton kal’t.
Om melentartušt, miše kaikuččel festivalin päiväl oli ičeze tem (Tähthiden voinad; Kellod i pil’ved; Staridad londusen polhe; Igähine mirun pörund i m.e.), i oli mel’he valita koncertoid erilaižiš temoišpäi i avaita nene temad melodijoiden kal’t. Kuhmon muzikfestivalin ohjandajan om jo olnu pit’kha tutab muzikant Vladimir Mendelssohn, kudamb om sündunu Ruminijaha, vedäb festivalid 2005. voden zavottes. Necil vodel hänen-ki abul oli keratud sur’ muzikantoiden grupp (enamba sadad muzikantad) erazvuiččiš maišpäi. Kaikiden muzikantoiden da än’solistoiden mahtod oma ani korktad. Joga heišpäi om kuti üksjaine ičeze sijal, i se om libutanu völ enamba festivalin mastarut.

Muzik kaikiš polišpäi
Neciš festivališ joga kundlii voib löuta ičeze pätemoid, päkoncertoid, armhid kompozitoroid.
Muzikpraznikale ei telustand necen kezan vilu aig. Kaik meled oli oigetud muzikaha da sen änihe. Penen Kuhmo-lidnan eläjiden lugumär äikerdoičese necil aigal. Muzikkoncertoihe ühtni enamba 35 polenke tuhad kundlijad. tuleskeleba tänna äjiš Suomen tahoišpäi da toižiden maiden elosijoišpäi, sikš ku nece festival’ om tutab muzikan mirus. Irdoil necil-ki kezal oli äi kävelijoid, velokezroil ajelijoid, muhuid da ozavid modoid. Olen mugošt mel’t, miše minä mänetin minun parahimad lebupäiväd elos. Minä en homaičend, miše irdal ei olendki muga läm’, kut oliži pidanu olda heinkus. Kaik elo Kuhmos nenil päivil oli kätud da oigetud muzikaha: kaik zalad, kafed, laukad, irdad ezitiba ičeze adivoičetust. Muzikpraznikan organizatoroiden grupp radoi holevas, i kaikes tundui tünüz’ i organizatoroiden mastaruz’. Minä upsin muga süväs muzikan änihe, ka eskai kerdan koncertan jäl’ghe segoin penen lidnaižen irdoihe da kujoihe. Nece oli nellänz’päiväine homendesine koncert pühäkodiš, miččen tem oliNägumatomad mirun pusadud”. Kundlin A. Dvoržakan, M Ravel’an, H. Rodrigon muzikad. Mindai sebazi enambad kaiked necen kerdan gitaran vänd, ispanialaine gitaran vändai A. Mesirka oti eskai plenha. Nene äned katoiba mindai, heläižiba korviš, konz minä koncertan jäl’ghe olin jo irdal-ki. Minä astuin i muhazin, sid’ ühtnägoi homaičinkus minä olen? Hüvä om, miše lidnaine ei ole sur’, i minä pigai löuzin tetabid sijoid.

Meiden kanzan korged adiv
Meiden kanzale oli mel’he tundištadas ühten festivalin muzikantanke.
Minun vävu Sergei radoi mašinanvedäjan organizatoroiden gruppas i tundištihe Hjugo Ticciatinke, kudamb om skripkal vändai. Hjugon sugu om Italijaspäi, hän iče om sündunu Londonaha, i hänen mamankel’ om anglijan kel’. Nügüd’ hän eläb Stokgol’mas, hänel oli venäkeline opendai, i hän čomin pagižeb venäkelel. Hän oli adivoiš minun tütren Ol’gan i Sergein kodiš, kus minä elin täuden kun otpuskan aigan i kävelin äjile koncertoile. Hjugo toi kerdale ičeze skripkan-ki. kacuim skripkaha i varaižim eskai henkta, sikš ku sille om täudnus jo 350 vot! Äjak se muštab i äjak melodijoid om tulnu sen heläidajiš kelišpäi! Hjugo starinoiči, miše navedib kut klassišt muzikad, muga i ut, mugažo džazad. Hüvä muzik om hüvä, hot’ miččes stil’as se oliži olnu kirjutadud.

Tulijan voden toivotused
Tulijal 2016.
vodel klassižen muzikan festival’ linneb 10-23.07. Sanutas, miše tulijal vodel Kuhmospäi tuleb Mirunkülä, sikš ku nece linneb-ki festivalin teman. Vladimir Mendelssohn, kudamb edemba-ki linneb festivalin ohjandajan, sanui: ”Nügüd’ Kuhmo om kuti Vavilonan bašn’. Sid’ linneb äi eriližid tutabid muzikantoid erilaižiš maišpäi i man agjoišpäi. tahtoim, miše nene muzikantad toižiba tulijal kezal tänna, Kuhmoho, ičeze maiden melodijoid, miččed oma jogahižen man parahimad kul’turan ezitajad”.
Minä ičein polespäi voin ližata, miše ku ecta tahod lebun täht, konz ei vaiše hibj, a heng i südäin voiba lebaitas, ka parembad sijad, mi Kuhmo klassižen muzikfestivalin aigan, ei voi löuta-ki. Minai om mugoine tundmuz, miše minä igäs en kävutand lebuaigad radospäi muga čomašti, kut necil vodel.