Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Sergei Minvalejev.
Aleksei Petersonan jäl’gidme: 50 vodes päliči
Source:
Kodima. № 8, 2016, p. 5
Sergei Minvalejev
Aleksei Petersonan jäl’gidme: 50 vodes päliči
Veps
New written Veps
Tedištuzmatk: 2015. voden kezan augotišes mäni ühthine venälaiž-estilaine etnografine ekspedicii Piterin agjan vepsläižidennoks.
Nece oli venälaiž-estilaine tedoprojekt, miččehe ühtni Karjalan tedokeskusen Kelen, litrarturan da istorijan institut da Estinman rahvahan muzei Tartu-lidnaspäi (Eesti Rahva Muuseum). Projektan pätegendan – oleskelda enamba, mi 20 vepsläižes küläs, kerata audio- da videomaterialoid da, voib olda, tulijal aigal, tehta fil’m necen ekspedicijan polhe.
Vodel 1965 Estinman rahvahan muzejan pämez’ Alksei Peterson tegi ezmäižen ekspedicijan vepsläižidennoks. Ičeze ühthižradnikoidenke hän astui Boksitogorskan agjan külišpäi Podporožjen agjan külihesai (se jatkui 4 päiväd, matkan piduz’ oli enamb 80 kilometrad). Matkoiš hö tegiba lehtkirjutesid sen aigan vepsän rahvahan elos da vepsän materialižes kul’turas, tegiba äi fotokuvid. Sen ekspedicijan aigan Aleksei Peterson muga mel’düi vepsläižihe, miše sid’ hän matkazi völ äi kerdoid vepsän maihe.
Mäni 50 vot siš ezmäižes Petersonan ekspedicijaspäi. Estinman rahvahan muzejan radnikoile tuli mel’he idei möst toštta heiden enččen pämehen matkan da rindatada, kut om vajehtanus vepsän rahvahan elo neciš aigas. Heile oli tärged kundelta vepsän eläbad paginad i tehta audio- da videomaterialoid. Sikš hö kucuiba ühthižtöho Kelen, literaturan da istorijan institutan aspirantan, necen kirjutesen tegijan. Konz ristitud pagižeba toine toiženke kodikelel, hö ”avaidaba” ičeze henged, muga om kebnemb kerata melentartušt materialad eravuiččile tarbhaižile temoile.
Ekspedicijas jogahižel ühtnikal oli ičeze tegendoid da pätegendoid. Etnolog Indrek Jääts kerazi materialad etnopolitikan polhe. Ezmäi kaiked hänele om melentartušt tarkištelada sidä aigad, konz valdkund käski vepsläižid kirjutadas venälaižikš. Maido Selgmäe oli meil kuvadajan. Fol’klormez’ Ergo-Hart Västrik kerazi tedoid sijaližiš etnografižiš muzejoiš, a minei om melentartušt vepsläižiden hengelo, heiden verod da mifologii. Pagištes külänikoidenke mö ozutim fotokuvid, miččed tegi Peterson 50 vot tagaze. Äjäd ristitud tundištiba fotokuviš ičeze tutabid da heimolaižid, a erased tundištiba eskai ičtaze nor’aigal. Mö jätim fotokuviden kopijoid külänikoile lahjaks.
Meiden matk mäni Boksitogorskan agjan suvivepsläižiden elotahoiden kal’t Tihvinan da Podporožjen keskvepsläižidennoks: Tihvin – Arskaht – Maigär – Požarišš – Pecoil – Laht – Sodjärv –Bor (Krasnii Bor) – Korbal – Nürgal – Pit’kär – (Minickaja) Ladv – Kurb – Järved – Nemž – Vidl. Mö mugažo kävuim enččihe vepsläižihe külihe, miččiš nügüd’ eläba vaiše kezapertin eläjad vai niken ei elä, a mugažo tärktoihe külänikoiden täht hengeližihe sijoihe. Niiden keskes oliba pühäkodid, kaumištod da erazvuiččid loičendsijoid, sarid.
Matkan palan mö kävuim jaugai, miše ekspedicii oliži pojav Petersonan da hänen ühthižradnikoiden matkaha. Meiden matk mäni vanhoiden, mecal kazvahtunuziden tropaižiden kal’t. Erased vanhad ristitud, kudambid mö vastsim ekspedicijas, völ muštaba nenid tropaižid, miččed konz-se ühtenzoitiba eskai kaikid edahaižembid külid. Informantad starinoičiba, miše ende neiččed mäniba mehele da jäiba elämaha mužikan küläha, a ičeze kanzad kävuiba rižamaha nenidme mectehuidme, asttes jaugai kümned kilometrad. Nügüd’ tehuded oma jo unohtadud. Mö olim tradicionaližel Troica – praznikal-ki Pecoilküläs da norembal Elonpupraznikal Vidl-küläs.
Suvivepsläižil om enamb kaičenus endevanh tradicionaline kul’tur, hö oma ”saubaližembad” verhiš ristituišpäi. Homaičim, miše heiden susedad Podporožjen da Tihvinan agjan keskvepsläižed, oma pagižlijambad. Hö surembal tahtol jagoihe tedoil, no tedoiden enambišt rahvahan veroiš om unohtadud da kadotadud. Keskvepsläižiden küliden elo nägui eläban da pozitivižemban. Suvivepsläižiš küliš irdad oliba tühjad, sigä läz ei olend ristituid.
Oli lujas opalahišt kuvitelda, miše völ 50 vot tagaze kaikiš neniš küliš kehui elo, rahvaz radoi pöudoil, paimenzi živatoid da kogonaižel küläl iloitelihe praznikoil. Nece elo jäi vaiše vanhoile Petersonan fotokuvile da rahvahan muštho. Nügüd’ konz-se eläbiden küliden sijas seižuba vaiše hapanuded pertid koveridenke katusidenke da heinäl vöhösai kazvahtunuded pöudod. Muga völ vepsän kirjutajan Vasilii Pul’kinan Korbjärven süvad veded – starinas om kuvatud penen vepsän Nürgal – külän elo XX voz’sadan ezmäižes palas. Mitte-žo oli minun čududeluz, konz minä olin nähnu, miše necil čomal, muga mujukahašti kuvatud tahol, seižuba vaiše pertid saubatud iknoidenke, a tulda niidennoks eskai jaugai ei lujas kebn azj.
Neciš sures da jügedas ekspedicijas mö kerazim lujas äi tedoid da tegim äi foto-, audio-, da videomaterialoid, miččed kuvastaba erazvuiččid vepsän elon oblastid. Ku sinei, kalliž Kodima-lehtesen lugii, oma melentartuižed nened materialad, ka sinä void löuta niid Estinman rahvahan muzejan arhivas Tartu-lidnas. Pigai ned anttas Venäman tedoakademijan Karjalan tedokeskusen arhivaha-ki.