Texts
Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help
Maria Filatova. Igän muštam, igän kaičem
Maria Filatova
Igän muštam, igän kaičem
Veps
New written Veps
Aig
kuti jogi hotkas veb meiden elon .Edahaks männudehe aigaha jäba päiväd , voded , voz’sadad .No oma meiden elos aigad , miččed jäba rahvahan muštho kaikeks igäks .Mugoine om Venäman Sur’ Voin .Muštta sen polhe pidab kaikile – kut meile , muga meiden-ki lapsile .Kaita muštlosid voinan opalahiš voziš – nece om meiden tarbhuz’ , meiden velg .
Šoutarven vepsläine etnografine muzei kaičeb vepsän man istorijad , miččes oli-ki voinan aig .Muzejas kaitas äi predmetoid voinan aigaspäi .Tägä om saldatoiden kaskad , ambusid , fotoid ...Muzei kaičeb mugažo kirjeižid frontalpäi .Nene vanhad kirjeižed koskuba , nacein , kaikuttušt südänt .Ühten kirjeižen andoi muzejan fondha Makejevoiden kanz .Nece om Ivan Makejevan kirjeine voinaspäi .
“Tervhen , kalliž kanz ! Emägaine Maria Ivanovna da lapsed : Šura , N’uša da penikaine Arkaša .Oigendan tervhusid hengespäi da toivotan tervhut .Teiden tatoi , mužik Ivan Trofimovič .Kirjutan teile , minun armaz kanz , miše minä olen Petroskoiš .Päs om čapatez pilazmospäi .No čapatez ei ole paha .Vaiše nahk om kosktud vähän .Minä en ole oigetud nikuna .Kirjutada ei ole aigad da ei ole midä .Olen elos !Oigendan tervhusid kaikile ičhižile .Nägemoiš !Ivan Trofimovič Makejev ”.
Ivan Trofimovičan tütär , Anna Ivanovna Kottina lugeb udeks necen kirjeižen .Jokseba kündled , tuleba muštlosed :
"Muštan .Lujas hüvän kaiken necen muštan .Aig oli lujas paha .Mö em dumaitud , miše voin linneb nel’l’ vot .Em dumaitud , miše sid’ tuleba finnad , miše mö linnem okkupacijas .Hüvä oliži , ku mužikad pördaižihe tagaze .A mužikoid ei olnu posadas .Kaik oli riktud .Meiden papad ottihe vodel 1943 süguz’kus .13. päiväl tuli hänen ezmäine kirjeine .Satoim raukoid mužikoid .Oli sur’ grupp mužikoid .Dorogad möto astuim Šoutarven sovetaha , a jäl’ges tagaze , Ropojad proidim , Kakkarvohasai satoim heid .Hö lähtihe d’augai .Lujas oli žal’ .Papale oli lujas žal’ meid .Arkašale pikaraižele oli vaiše kaks’ kud siloi .Minei oli 11 vot .Vellele oli 13 vot .Tat kaiken aigan näredaiči : "Abutagat mamale , kundelkat mamad !Minä tulen tagaze eläb , i elo linneb kebnemb ".No ne prišlos’ ičeze sanad vipolnit’ .Papa meiden kol’ .Oli kirjeine lidnaspäi .Hö öd läbi asttihe lidnahasai daugai , ei olnu nimittušt transportad .Sapkad hänel oli lujas pahad .Siloi osttud sapkoid ei olnu .Sapkoid ombeltihe iče kodiš .Mecantaga-kuläs oli pen’ zavod , kus tehtihe nahk .Papa pani daugha pahembad sapkad , miše meile dätta parembid .Lidnaspäi hän kirjuti , miše hänel d’augad oma kaik veres .Öd läbi hö asttihe d’augai !Toižen päivän pal’hid mašinoid ajoi täuz’ dorogad .
Sügüz’kus tulit'he finnad jo .Mö em sanuded kirjeižid tatalpäi , i em tednugoi , kut hänel azjad oma .Ei ofot oli daže dumaita , miše tat ei tule dö .Polučilos’ miše ei voi tulda .A mö kaik kuti varastam , miše pidab tulda ".
Miše sötta lapsid Anna Ivanovnan mamale pidi kovas rata .Lähttes mecha radole , hän jäti tütren kodihe kacta pičušt Arkašad .Neičukaižele pidi toskelta vet , keitta sömäd , kacta vellled .Hot’ hän iče-ki oli völ lapsen .
Minä vaiše koume klassad olin lopnu .Minei pidi mända nelländehe klassaha , a mindai anttihe seičemendehe .Školas lapsid oli lujas äi .Ken miččehe klassaha mäneb – ni kelle ei olnu azjad .Meiden seičemendes klassas oli enamb 60 mest .Openduzkirjoid ei olnu , lehtikoid ei olnu .Opetas oli lujas löumai .Mö em tedanugoi ni fizikad , ni himijad .Ved’ mö eskai venän kelen bukvoid unohtim .No hüvä , miše möhemba oli pättud , miše seičemendes klassas voiba opetas vaiše ned openikad , kudambad oliba evakuacijas i ned , kudambad voinan edel lopiba kuz’ klassad .Mindai jättihe nechežo klassaha .A jo möhemba oli pättud oigeta parahodal necen klassan pedagogižehe učilišehe opendamhas .
Voin om otnu kanzan ižandan da sötajan .Eläda häneta oli jüged .Tatoi jäi Annan muštho hüväsudäimeližen ristitun , hüvän radnikan , armhan tatan .
– Tatal oli lujas jüged rad . Radoi hän kamennodrobilkal .Oli tehtud heil mugižed ei sured saraikad laudoišpäi .Kaikuččes oli ičeze radnik .Mužikad tehtihe kived .Pidi tehta hüvän .Ei sa mureta kived .Neciš kivibruskoišpäi nügüd’ om tehtud Krasnii ploš’ad .Kivi om Šoutarvespäi da Šokšuspäi .Lidnan Pervogo maja - šosse om tehtud mugažo neciš bruskoišpäi .Nece om meiden mužikoiden rad .No nece rad oli lujas jüged .Kaikuččel päiväl heile pidi libudas surele mäthale .250 pordast oli . Vähäižen libutaze , penel ploš’adkal lebaiteze i edemba ...Muga i lasktaze ...Longele ei käveltud .Pidi väged kaita .Homencel libutaze , a etkoižel laskeze .Lounad kodišipäi ottihe .Kaikušti tat oti maidod da leibäd .
Tat lujas navedi last .Kaikušti andoi meile viž kopeikad kinoho .Konz oli tätüteatr "Tri poros’onka ", maksta pidi kaks’kümne kopeikad .Nece oli kalliž meiden täht .No last pidi svet’t’a .
Voin lopihe i tundui , miše elon jügedused lopisoiš , elo vajehtasoi parembaks poleks No voin jäti suren jäl’gen male , murenzi ristituiden enttušt elod .Anna Ivanovnan muštlosiden mödhe , opetas učilišas oli lujas jüged .Siloi lidnas oli sur’ näl’g .Openikad ei voinugoi opetas , heil ei olend väged , erased eskai koliba näl’gha .Kerdan kodimaspäi todihe kartohkad .No sikš ku mašinoid da avtobusid siloi ei olend , sömäd ei olend oigetud enamba .Oli sur’ ihastuz , konz voi pästusile lähtta kodihe .No se-ki azj oli jüged .Anna läksi Šoutarv’ - kodiposadaha jaugai .Kut hän sanub , ei tathoind eskai seižutadas matkal .Ved’ oli sur’ taht tulda kodihe , sebata mamad da vellid !
Kactes männudehe aigaha südäimes vilugandeb ...Mitte opak i jüged aig oli meiden man istorijas !Ei sa unohtada necidä aigad da ristituid , kudambad paniba väged da elod , miše mö nügüd’ eläižim mirus !
Igän muštam, igän kaičem
Veps
New written Veps
"