Texts

Return to list | edit | delete | history | ? Help

Äirahvahaline Karjalan ma

Corpus: New-writing language

New written Veps, Journalistic texts

Source: Maria Košeleva, Kodima. № 12, (2015), p. 5

Äirahvahaline Karjalan ma
(Vepsian)

Kül’mkun 21. päiväl Petroskoin sures möndkeskuses mäni Kundaližiden socialižiden organizacijoiden avaitud uksiden päiv. Ned organizacijad tegeba projektoid, miččed om sidotud keskrahvahiden ühthižtöho, mail’man, kul’turan da kožmusen tegemižehe.
Sen ozutelusen tegijoin oli Karjalan valdkundaline ArtŠat’or-organizacii, miččen radon päazjan om kul’turtradicijoiden udessündutamine. Ozuteluz möndkeskuses oli tehtud Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan abul. Sen päivän tegendaha ühtniba Karjalan valdmehed, rahvahaližiden kundaližiden sebroiden ühtnikad, erazvuiččiden fondoiden ezitajad, biznes-sebrad, lehtmehed, tele- da radioradnikad da Karjalan eläjad.
Čomil pajoil necen ozutelusen avaiži Inkeri-hor. Sid’ ičeze sanoidenke ezini Karjalan Rahvahaližen politikan ministerstvan pämez’ Andrei Manin. Hän toivoti jogahižele organizacijale kehitoitust da tuged. Hän sanui, miše mugoižil azjtegoil om lujas sur’ znamoičend, ved’ ningoižed vastused ühtenzoitaba rahvahid, abutaba niile tehta ühthižradod da tundištoitusid toine toiženke.
Sikš ku azjtego oli tehtud sures möndkeskuses, paiči iče organizacijoid da sebroid sihe kerazihe lujas äi rahvast, lidnan eläjid. Erased tuliba sihe, sikš miše teziba neciš azjtegos, toižed oliba muite siričimänijoin, kudambile oli melentartušt, midä tegesoi sigä da kuspäi om muga äi rahvahid čomiš da melentartuižiš sädoiš.
Azjtegon täht oli jagatud sur’ taho, miččehe mülüiba kaik organizacijad. Jogahižel sebral oli sija, miččel ozutiba ičeze sabustusid da tavaroid. Ned oliba kirjad rahvahan vai sebran polhe, erazvuiččed muštlahjad, azjad, miččed oma necen sebran päerigoičusen. Muga, ozutesikš islamalaižiden sebr ozuti kaikile ičeze Koran-pühäkirjan. Sebran ühtnikad pirdiba jogahižen tahtnikan käzile popul’arižid nügüd’ mehendi-poimetišid. Gruzialaižed da litvalaižed kargaižiba ičeze rahvahaližid karguid, karjalaižed eziniba muštlahjoid da literaturad ičeze kelel, a karjalaižed üläopenikad ozutiba kaikile, kut tarbiž tehta karjalan rahvahan flag. Se oli kebn, no lujas melentartuine da hüvä azj, ved’ ei kaik Karjalan eläjäd tedaba, mitte om karjalan rahvahan flag. Sigä oli äi möndsijoid-ki, kus ristitud ezitiba miččid-se laukoid vai möiba ičeze käzil tehtud tehmusid.
Ei sa unohtada meiden rahvahaližiden organizacijoiden polhe. Vepsläižid eziti Vepsän kul’tursebr da norišton sebrVepsän vezad”. Neiččed ozutiba melentartuižed kaikile vepsläižile tutabad fil’mad kutSel’ktas vedes kala kokib”, ”Vepsläižen pertin südäindaŽivatad vepsläižiden elos”. Jogahine ristit voi tulda da kacta niid. Mugažo ristitud voiba tundištadas vepsän literaturanke da lehtišton painusidenke, ostta magnitoid da počtkartaižid. Melentartuižen ei vaiše lapsiden, no aigvoččiden-ki täht oli vepsläižen tätüižen tegemine. Neciš mastar’- klassas jogahine tahtnik voi tehta tätüšt ičeze täht vai läheližile ristituile.
Voib olda, kaikid "magukahamban" palan oli muga nimitadud "Keitäjiden tora", miččehe ühtniba erazvuiččed Petroskoin kafed da restoranad. Joga ühtnik ozuti ičeze sömišt tulijoile ristituile. voiba mujada sidä da änestada siš sömižes, mitte tuli hänele mel’he enamba kaikid. Tarbiž sanuda, miše neche azjtegoho mugažo ühtniba kafed da restoranad, miččed eziniba erazvuiččiden rahvahiden sömišt.
Lopus pidab sanuda, miše se oli lujas tarbhaine azjtego. Hüvä om, miše sen tegemine oli tugetud, ved’ kaiken aigan om lujas tärged teta toižiden rahvahiden da kul’turiden polhe, a ei muite teta sebroiš, miččed oma meiden valdkundas. Tarbiž sebrastada toižiden rahvahidenke da sebroidenke, tundištadas niiden kul’turanke, veroidenke da radonke, jagadas toine toiženke mahtištol da tedoil. I, voib olda, ku muga linneb kaiken aigan, sid’ kaik ümbri meiš tegesoi parembaks.