VepKar :: Texts

Texts

Return to list | edit | delete | Create a new | history | Statistics | ? Help

Norel francialaižel om melentartuz’ vepsoihe

Norel francialaižel om melentartuz’ vepsoihe

Veps
New written Veps
Kerdan meiden redakcijaha kirjuti nor’ francialaine. Hän sanui, miše opendab vepsän kel’t da hänele om melentartušt vepsän rahvahan kul’tur. Nor’ mez’ pakiči abutada hänele kelen opendamižes. Kirjeižišpäi sel’genzoitihe, miše Guillaume (muga händast kuctas) om lujas mahtokaz, i hänen vepsän kelen tedo om lujas korged. pakičim händast starinoita Kodimalehtesen lugijoile ičesaze, siš, kuspäi hän tedišti vepsän rahvahan polhe da kut hänele ozastui muga hüvin opeta vepsän kel’t.

Minun tundištoituz vepsän kel’he
Minun nimi on Guillaume.
Minei om 36 vot, elän Francian Lyon-lidnas.
Se om čudokaz! Homaičin, miše tal’vel mehiden da londusen elo om vastkarine. Konz londuz magadab, lidn jorotab i likub... Konz homendesel libun da mänen radole, nägen lidnad da sen eläjid: oma kuti murahaižed. Ristitud mäneba sinna-tänna, rigehtiba metroho vai jokseba, miše ehtta avtobusale... Irdad oma täuded rahvast, a mašinoiden jono om kuti vilikoičii ...
Minä olen opendai. Minä opendan latinan, grekan i francian kelid, miččid openzin universitetas. Polestin minun dissertacijan latinan kelen polhe. Konz nece rad oli jo loptud, minä voin opeta toižid-ki kelid. Minä navedin löuta uzid sanoid, ladida el’geta niid... Joga kel’ om üksjaine, kaikuččel kelel om erazvuitte muju, jogahižes keles om mehiden kuvadandoid.
Kerdan minun sebranik Pierre küzui minai: ”Tahtoižid-ik opeta suomen kel’t, minai om kaks’ grammatikad, voin antta sinei ühten. Se kirj om lujas melentartuine”. Sid’ lugin kirjan i ladin opeta suomen kel’t’, sikš miše se lujas erineb francian kelespäi i kelišpäi, miččid openzin ende. Ezmäižes urokas oli pen’ tekst, se oli Yrjö Kaijärven runo, mitte tuli minei mel’he.
Nece runo oli čudokaz, no kel’ oli minei völ čudokahamb. Sid’ lugin äi suomen kelel kirjutadud tekstoid, sikš miše tahtoin teta enamba necen kelen polhe. Kerdan, ectes tekstoid internetas, löuzin tekstan, miččes pagištihe vepsän kelen i vepsän rahvahan polhe. Minä en tedand nimidä siš. Sid’ ecin i löuzin internetas enamaba tekstoid vepsläižiš. Tedištin, miše om vepsänkeližid runokogomusid i grammatikkirjoid. Ezipakičin kaks’ kirjad – ”Vepsän kelen grammatikdaIčemoi lugemišt”. Lugin niid. Äkkid nägištin ühtel lehtpolel tekstan, mitte kosketi mindai: ”Olen mugošt mel’t, miše mail’man literatur voiži kadotada äjan, ku ei oliži ližanus sihe runoid minun rahvahan kelel. Ved’ ned oma andnuded mugoižid runokuvid, miččid voib sauda vaiše minun kelen pohjal. Tahtoižin uskta mamankeližen literaturan tulebaha aigaha”.
Sen jäl’ghe, tahtoin lugeda enamba... i nügüd’ lugen jügedambid tekstoid. Nägen, miše vepsän kel’ om lujas čoma i melentartuine. Ližaks, minei om mel’he lugeda azjoid vepsän rahvahan i vepsän kul’turan polhe.
Minun vastuz vepsän kelenke oli ani mugoine. Erašti, statj tegeb čomid azjoid...