Texts
Return to list
| edit | delete | Create a new
| history
| Statistics
| ? Help
Midä praznuitas kevädel?
Source:
Kodima. № 3, 2016, p. 7
Midä praznuitas kevädel?
Veps
New written Veps
Praznik: Kodiman keväz’kun nomeras tahtoim starinoita praznikoiš, miččid vepsläižed amuižiš aigoišpäi praznuičeba kevädel.
Maidnedal’. Sen praznuičendan päivmär vajehtasoi kaikuččen voden. Nece ripub sišpäi, konz zavodišoi Sur’ Pühä. Maidnedal’ praznuitas jäl’gmäižel nedalil edel Sur’t Pühäd. Edel Maidnedalid tobjimalaz vätihe svad’boid. Necidä aigkeskustad nimitadas argaks. Maidnedal’ lopib svad’boiden aigkeskustan. Sikš necen praznikan praznuičendaha mülüi äi eravuiččid svadibveroid. Ozutesikš, maidnedalin koumanz’päivän vävu tuleskeli adivoihe anopennoks. Anop’ adivoičeti vävud pirgoil. Pühäpäivän külädme čomitadud korjiš ajoiba nored, kudambil svadib oli ei amu. Heboiden harjoihe pal’mikoitihe erimujuižid lentaižid. Murz’ain ruši paikan pälpäi da pani sen hardjoile. Muga hän ozuti sorokal, miše nügüd’ hän om jo mehel. Norišt da lapsed laskihe mägilpäi, pajatiba, vändiba garmonil. Maidnedalin jäl’ghe tuleb seičemenedaline Sur’ Pühä, se jatktasoi Äipäivähasai. Maidnedalid ei sa mülütada keväden praznikoihe. Erašti se om tal’vel. No sen aigan prostidas tal’venke da vastatas kevädenke. Suren Pühän pakičused lujas painastiba keväden praznikoiden praznuičendaha. Siloi norišt ei kävund besedoile, ei sand pajatada da kargaita äjan.
Suren Pühän aigan tobjimalaz praznuitas Blahoveššenj. Se om 25. päiväl keväz’kud. Necil päiväl ei sa rata. Om mugoine muštatez: ”Blahoveššenjal lind ei puno pezad, neižne ei pal’mikoiče kasad”. Ende nece nedalin päiv, miččel oli Blahoveššenj, tegihe pühäks kogonaižeks vodeks. Sil päiväl ei sand zavot’t’a nimiččid manradoid.
Nedališ edel Äipäiväd om Birbincpühäpäiv. Nece om sur’ praznik. Eriline znamoičend om birbincpul, miččehe kevädel ezmäi kaiked ozutasoi urbid. Rahvaz uskoi, miše birbincpul om noidasine vägi. Sikš praznik zavodišoi mecha kävundaspäi. Birbincpun barbad vedihe pühäkodihe. Kodiš ned pandihe Jumalančogaha, kus ned seižuiba pit’kha. Mugoižed barbad kaičiba pereht pahudespäi. Ei kaik barbad pandihe Jumalan čogaha, erasid barboid emägaižed peitiba. Konz tuleskeli aig pästta živatoid omaluižele, sen täht ottihe birbincpun vic. Sen ližaks, Birbincpühäpäiväl mugoižil vicoil ”rozgitihe” lapsid da živatoid, miše ned oližiba tervhed.
Keväden kaikid suremban praznikan om Äipäiv. Sen praznuičendan päivmär vajehtasoi. Äipäiv praznuitas ezmäižen pühäpäivän täuz’kudaman jäl’ghe. Siloi lopišoi Sur’ Pühä da zavodišoi keväz’arg, lihan söndan aig, se jatktasoi Stroicanpäivähasai. Äipäiv praznuitas kogonaižen Pühän nedalin. Praznik zavodišoi öl pühäkodihe kävundaspäi. Rahvaz ülenzoitab pajoiš Iisusan eläbzumišt. Aigoiš homendesel mugažo mändihe pühäkodihe. Sigä oli pitkid loičendoid. Rat’kaigan ristitud lahjoičeba toine toižele mujutadud munid. Ende pühäkodinno mužikad tehliba mujutadud muniden iškendoid. Praznikaližen longen jäl’ghe rahvaz mäni iloitelemhas irdale. Zavottes necil päivälpäi i kogonaižen tulijan nedalin norišt kävui kelotamha pagastkelloil, miše pigemba naida vai lähtta mehele. Kut Birbincpun barboil Birbincpühäpäivan, muga Äipäivän mujutadud munil om noidasine vägi. Änižröunal oli mugoine tradicii – anop’ lahjoiči norele vävule 100 munad! Vävule tarbiž oli lahjoita anopele kanghan vai platjon. Pühän nedalin aigan mužikad navediba ajatada munid. Sen täht tehtihe puine pit’k kartaine. Sen ühtel agjal oli penikaine jaugaine. Kartaine pandihe lavale da ajatiba sidme munid. Toine muna venui lahkoil kartaižen edes. Tarbiž oli sorta sidä munad, mitte venui lahkal. Vägestai oti sortud munan ičeleze. Norišt necil aigal čibui. Čibud tehtihe lujas levedad, lahkad oliba kaks’metrižed. Pohjoižvepsläižil čibud oliba pertiden sarajil, toižil vepsläižil – irdal. Neiččed ištuiba čibuil da pajatiba, prihad čibutiba heid.
Ezmärgespäi külän pertidme pajoidenke kävui ristan rahvaz (pap’, djakon, pühäkodin varjoičii). Se ülenzoitti Iisusad. Pertiden ižandad andoiba ristan rahvahale sömlahjoid vai adivoičeti longel. Siš küläs, miččehe tuli ristan rahvaz, oli necil päiväl sur’ praznik.
Toižel pühäpäiväl Äipäivän jäl’ghe zavodišoi Foman nedal’. Foman nedalin tožnargen om kolijan äipäiv. Necil päiväl kävutihe kaumžomale muštelmaha kolnuzid läheližid. Ende vepsläižed otliba kerdale sömäd, adivoičetiba kolnuzid da söiba iče. Kuctihe kolnuzid läheližid adivoihe.
23. päiväl sulakud om Jürgin päiv. Siloi praznuitas živatoiden pästmišt omaluižele. No tobjimalaz meiden mal oli vilu völ sulakus, kaiktäna oli lunt. Sikš kaik praznikaha sidotud verod oliba vaiše simvoližed. Emäg oti hurha kädehe seglan leibänke, jumalaiženke, munanke, tohusenke da kelloiženke; oiktaha – kirvhen. Neniden noidasižiden kaluidenke hän ümbärzi živatoid tanhal da sanui puhegid. Sid’ emäg pani kirvhen kündusele, jumalaižen – uksen pelele i mugoižiš noidasižiš ”verajiš” läbi pästi živatoid. Sid’ ajatihe živatoid sijaližennoks časoun’annoks, sigä pap’ kasteli niid pühäl vedel. Sen jäl’ghe živatoid ajatihe tagaze tanhale.
9. päiväl semendkud, Nikolan päiväl, mužikad peziba heboid keväz’vedes. Nece tarbiž oli tehta, miše masatuz oliži ozakahan. Ved’ semendkus zavodišoi erazvuiččid manradoid. Hebo kaiken oli olnu mehen abunikan mugoižes azjas.